Saatana siteeraa Jumalan Sanaa

[Vieras]

Matt. 4:6 ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta', ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."

Ps. 91:12 He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.

Saatana siteeraa pettääkseen. Sen "hedelmänsä" te tunnette. Tämä pitäisi erottaa, jos sisältö paljastaa saatanan toiminnan.

[Kirjoittaja]

Jumalan Sana ei siteeraa Saatanaa.

[Vieras]

Oikein. Saatana osaa kyllä siteerata Jumalan Sanaa. Lue Matt. 4:6, joka tulee Ps. 91:12 Kohdasta.


Saatana:

Matt. 4:6 ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta', ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."

Ps. 91:12 He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.

[kalamos]

Ei osannut.

Ps 91:11-12

Siis siteerasi väärin
jättäen välistä pois kaksi sanaa,
jolloin asiasisältö
muuttui aivan toiseksi.

[Vieras]

Niin, saatana osaa siteerata pettääkseen ja samalla irrottaa Sanan yhteydestä. Samalla tavalla saatana toimii. Sen hedelmät tunnetaan. Saatanan tapa on irrottaa, silloin sisältö ei ole Raamatun mukaista.

Siksi se siteeraa Raamattua mutta huonolla tavalla eli irrottaa Sanan yhteydestä ja siksi sisältö ei ole Raamatun mukaista. Sen hedelmät teidän täytyy tuntea. Sisältö ei ole kovin Raamatun mukaista.

[Kirjoittaja]

Siksi se siteeraa Raamattua mutta huonolla tavalla eli irrottaa Sanan yhteydestä ja siksi sisältö ei ole Raamatun mukaista. Sen hedelmät teidän täytyy tuntea. Sisältö ei ole kovin Raamatun mukaista.

Anteeksi mutta, meidän? Eikö sinunkin?

[Vieras]

Avasiko tämä ymmärtämään, miksi sisältö, joka on lähes sama Sanan mukainen teksti, ei ole Herrasta?

Saatana siteeraa Sanaa pettääkseen ja eksyttääkseen, vaikka sisältö on lähes sama Sanan mukainen teksti ja lopultakin pikku eroavaisuus paljastaa, että se ei ole Herrasta.

Jeesus puhuu Kirjoituksista ja Jumalan voimasta, joka on Pyhä Henki ja Hänen toiminta, koska Pyhä Henki ei koskaan ohita Jumalan Sanaa. Kirjoituksilla koetellaan ja tunnistetaan, onko sisältö Herrasta vai ei.

Matt. 22:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

Ja se sisältö ei ole Herrasta, löytyy myös toisesta lähteestä ja sitten tunnistetaan sen lähteen taustan, joka paljastaa enemmän, ettei ole Herrasta. Kannattaa ottaa selvää taustasta, missä on se mainitseva sisältö.


Ja jos profetia kuulostaa siltä, että olisi ihan selvästi Herrasta, mutta se ihminen, joka profetoi Jeesuksen nimen kautta, opettaa Raamatun vastakohtaista oppia. Se profetia ei voi olla Herrasta, koska sen hedelmät paljastuu, että on vääräoppinen.

Matt. 7:15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
20 Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' >> Jakeen lisätiedot
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

[kalamos]

Evankeliumit näyttävät joissakin kohdin
olevan ristiriidassa keskenään.
Mutta eivät ne ole.
Ne ovat kuvauksia eri kuvakulmista
yhdestä ja samasta tapahtumasta.

Avauksessa esiintuotu
paholaisen tekemä siteeraus Psalmista,
oli sanojen määrässä laskettuna
hyvin vähän poikkeava.
Mutta asiasisältö muuttui
todella radikaalisti aivan toiseksi.

Paholainen houkutteli Jeesusta
tekemään näytöksen.

Jos sinä olet Jumalan Poika

Suostuuko Jeesus tekemään
paholaisen ehdotuksen mukaan.
Silloin Jeesus olisi antanut
valtansa paholaiselle,
aivan samoin kuin
jo ensimmäinen Aadam
oli antanut valtansa paholaiselle
tottelemalla käärmeen ehdotusta.

Ja samalla Jeesus olisi
joutunut kiusaamaan Herraa Jumalaansa.
Siis toimimaan vastoin Jumalan Sanaa
toteuttaessaan näytöksensä.

Eikä kysymys ollut pelkästään tästä.
Vaan Jeesus ihmisenä oli
todella heikossa kunnossa
paastottuaan ja vaaellettuaan erämaassa
40 päivää.

Jos sinä olet Jumalan Poika,
niin käske näiden kivien muuttua leiviksi

Jeesus oli kuolemassa nälkään.
En paljon tiedä paastosta,
mutta neljänkymmenen päivän paastoa
ei varmastikaan lopeteta niin,
että syödään kerralla useita leipiä.

Kummassakin tapauksessa
paholaisen ehdotus oli hengenvaarallinen.
Vain Jumalan tekemä yliluonnollinen ihme
olisi voinut pelastaa uhmakkaan teon seurauksilta.

Samalla Jeesus olisi antanut ihmisille esimerkin
aivan vääränlaisesta toiminnasta.
Me emme vakuuta ketään siitä,
että olemme Jumalan lapsia,
tekemällä näytösluonteisesti jotakin
ihmeellistä.

Mutta Jumalan Sana
on niin ravitseva,
että se antaa elämän
ja todistaa Jumalan olemassa olon.

Ja pian noiden kolmen kiusauksen jälkeen
olemme kuuntelemassa vuorisaarnaa.
Kansa kuunteli ja kuunteli ja kuunteli.

Eikä halunnut palata kotiin syömään.
Ja sitten tapahtui kyllä ihme.
Pienen pojan eväät.
Muutama leipä riitti koko kansalle
ja murusiakin jäi paljon enemmän kuin
pieni poika olisi kyennyt vuorelle kantamaan.

Tämä ihme edellytti sitä,
että Jeesus itse oli aiemmin
luottanut Jumalaan.

Ja niin pitkälle tilanne meni erämaassa,
että Jeesus olisi kuollut,
jos enkelit eivät olisi tulleet
ja tehneet Hänelle palvelusta.

Mutta paholainen ei säälinyt.
Kolmannella kerralla kiivettiin vuorelle.

Enää paholainen
ei kyseenalaistanut sitä,
etteikö Jeesus olisi Jumalan Poika.
Eikä myöskään varsinaisesti vedonnut
enää Jumalan Sanaan.

Mutta hän tarjosi Jeesukselle
paljon helpompaa voittoa kuin Jumala.
Jos Jumalan sijasta kumarratkin minua,
niin minäpä annan tämän kaiken Sinulle.
Sillä tiedäthän Sinä,
että Minun halttuni se on annettu.
Ja minä annan sen kenelle tahdon.

Mutta Jeesus vastaa jälleen
Jumalan Sanalla.
Sana oli tullut lihaksi.
Jeesus eli siitä.
Ei pointti ollut siinä,
kuinka rankkaa ihmisen elämä on.
Vaan siinä,
kuinka ihminen saa olla
Herran Jumalan läheisyydessä.

Ja niin Jeesus Jumalasta
ja Hänen Sanastaan
kiinni pitäen
saattoi tehdä jotain,
minkä Jumalallinen auktoriteetti mahdollisti.
Hän käski paholaisen pois luotaan.
Ja perkeli jätti hänet.
Joksikin aikaa.
Sanassa on Jumalan Voima.
Ja tästä Jeesus ei luopunut.

Paholainen yrittää saada pohtimaan
sivuseikkoja.

Onko Jumala todellakin sanonut,
älkää syökö minkään puun hedelmää.
Ja Eeva alkaa selittää ja selittää.
Kyllä, kyllä.
Mutta älä vaan mene siihen puuhun.
Ja kohta kaikki romahtaa.
Mikään ei mene niinkuin Eeva oletti.
Ja Aadam meni ihan pyörälle päästään.
Jumalan Sana ei näytä pitävän paikkansa.

Ei asioita ratkaista siten,
että arvioimme julistajaa.
Meidän tulee arvostella itse Sanoma.

Käärme näytti todellakin puhuvan totta.
Jos arvioimme puhujaa,
niin käärmehän todisti olevansa oikeassa.
Ei tämä puu ja sen hedelmä tapa.

Mutta se puhui vastoin Jumalan ilmoitusta.
Ja käärme oli väärässä.
Käärme kuoli aikanaan.
Ja söi siihen asti vain maan tomua.

Paholainen sai käärmeen puhumaan.
Jumala sai aasin puhumaan.

Ei meidän kuulu pohtia sitä,
että onko puhuja arvollinen.
Vaan mitä hän puhuu.

Mutta tietenkin,
jos joku uskova
julistaa olevansa oikeaoppinen,
ja sanoo toisia vääräoppisiksi,
niin silloin pitäisi hälytyskellojen soida.

Erityisen suuressa vaarassa
tällaiselle ajattelulle ovat
suuret saarnamiehet.

Eräs kuulija tuli kertomaan saarnaajalle,
kuinka hyvä olikaan puhe.
Ja saarnaaja vastasi,
että paholainen kävi jo kertomassa saman asian.

[Vieras]

Pettäjän tapa puhua "kauniisti" poiketen pois Jumalan Sanasta, pettäen ja eksyttäen. Se on vaarallinen kaunis puhetyyli.

Löytyy myös Raamatusta samansuuntainen "kaunis puhetyyli". Ja syntien puolustamiseen kuuluu samansuuntainen kaunis puhetyyli. Ja synnissä elämiseen kuuluu myös tämä samansuuntainen kaunis puhetyyli.

Kol. 2:4 Tämän minä sanon, ettei kukaan teitä pettäisi suostuttelevilla puheilla.

Ef. 5:5 Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella - sillä hän on epäjumalanpalvelija - ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.
6 Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
7 älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan.

Room. 16:17 Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä.
18 Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet.

Ei meidän kuulu pohtia sitä,
että onko puhuja arvollinen.
Vaan mitä hän puhuu.

Amen! Ei meidän kuulu katsoa henkilöön silmät tikkuina, vaan siihen, mitä hän puhuu, koetellen Sanalla ja turvautuen Sanaan ja ottaen vastaan rakkautta totuuteen.

[kalamos]

Kolossalaiskirjeen kohtasi viittaa
juutalaisiin säädöksiin
- ei siis suinkaan paholaiseen.

Älköön siis kukaan teitä tuomitko
syömisestä tai juomisesta,
älköön myös minkään
juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta

Efesolaiskirjeen kohtasi puhuu
uskovan perintöosasta.

Pelastus on yksin armosta.
Se on siis lahja eikä ansio.

Perintöosa kuuluu palkkaan,
joka on ansiosta.
Siis perintö.

Olkaa siis Jumalan seuraajia,
niinkuin rakkaat lapset,
ja vaeltakaa rakkaudessa,
niinkuin Kristuskin rakasti teitä
ja antoi itsensä meidän edestämme
lahjaksi ja uhriksi,
Jumalalle "suloiseksi tuoksuksi."

Mutta haureutta
ja minkäänlaista saastaisuutta
tai ahneutta
älköön edes mainittako
teidän keskuudessanne
- niinkuin pyhien sopii -

älköön myös rivoutta
tai tyhmää lorua
tai ilvehtimistä,
jotka ovat sopimattomia,
vaan paremmin kiitosta.

Sillä sen te tiedätte ja tunnette,
ettei yhdelläkään haureellisella
eikä saastaisella eikä ahneella
- sillä hän on epäjumalanpalvelija -
ole perintöosaa
Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.

Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla,
sillä semmoisten tähden kohtaa
Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
älkää siis olko niihin osallisia
heidän kanssaan.

Ennen te olitte pimeys,
mutta nyt te olette valkeus Herrassa.

Vaeltakaa valkeuden lapsina
- sillä kaikkinainen
hyvyys ja vanhurskaus ja totuus
on valkeuden hedelmä -
ja tutkikaa,
mikä on otollista Herralle;

älköönkä teillä olko mitään osallisuutta
pimeyden hedelmättömiin tekoihin,
vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.

Sillä häpeällistä on jo sanoakin,
mitä he salassa tekevät

Efesolaiskirjeen katkelma puhuu perinnöstä.
Raamattu puhuu paljonkin perimisestä.
Jeesuskin käytti tuota ilmaisua.

Mutta perintö on eri asia
kuin pelastus.
Itse asiassa perintö
on Sanan mukaan palkka.

Ja palkka on ihan eri asia kuin lahja.
Lahja saadaan yksin armosta.
Palkka tulee ansiosta.

Kaikki, mitä teette,
se tehkää sydämestänne,
niinkuin Herralle eikä ihmisille,
tietäen,
että te saatte Herralta
palkaksi perinnön;
te palvelette Herraa Kristusta.
Sillä se,
joka tekee väärin,
on saava takaisin,
mitä on väärin tehnyt;
ja henkilöön ei katsota.

Itse asiassa tuossa puhutaan
takaisinmaksusta.
Siis palkasta,
eli työstä maksetusta korvauksesta.
Eli meille maksetaan (eli kostetaan)
sen mukaan, mitä olemme tehneet.

Mutta pelastus on eri asia.
Se on lahja yksi armosta,
ei tekojen kautta.

Ja se on totta tässä ja nyt.
Palkka ja perintö on tulevaisuutta.
Samaisen Efesolaiskirjeen alkupuolelta:

Sillä armosta te olette pelastetut
uskon kautta,
ette itsenne kautta
- se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta,
ettei kukaan kerskaisi.

Sillä me olemme hänen tekonsa,
luodut Kristuksessa Jeesuksessa
hyviä töitä varten,
jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut,
että me niissä vaeltaisimme.

Siis perintöosan me voimme menettää.
Pelastusta emme,
jos olemme syntyneet Hengestä.

Roomalaiskirjeen kohtasi
puhuu uskovien yksimielisyydestä.

Rooman uskovilla se oli.
Luku 15 selvittää,
kuinka hienosti
Paavali oli yhdistänyt
Rooman juutalaiset ja pakanakansojen uskovat.

Vaarana kuitenkin oli edelleen,
että hajaannus syntyy.
Ja niin Paavali vielä lopuksi
varoittaa lainaamasi kohdan mukaisesti
tästä vaarasta.

Tässä kohdassa on siis kysymys
samasta asiasta, josta aloitin viestini
selvittäen Kolossalaiskirjeen kohtaasi.

Varsinaisesti näissä kohdissa
ei ollenkaan puhuta siitä,
että saatana olisi siteerannut Raamattua.