(1782-1849)
tuli uskoon
(baptisti)
vuonna 1816.
Tutkittuaan innokkaasti Raamattua
noin kahden vuoden ajan,
hän koki,
että hänelle oli paljastunut erityinen totuus,
joka sittemmin julkaistiin kirjana:
- Evidence from Scripture and History
of the Second Coming of Christ,
About the Year 1843.
Millerin laskelma
Jeesuksen paluun ajankohdasta
perustui tai sen kulmakivi oli
Danielin kirjassa oleva vastaus kysymykseen:
Daniel (8:13) kirjoitti:
Kuinka pitkää aikaa tarkoittaa näky
jokapäiväisestä uhrista
ja kauhistavasta rikoksesta:
pyhäkön ja sotajoukon
alttiiksi antamisesta tallattavaksi?
Ja vastaus tuohon kysymykseenhän oli:
Daniel (8:14) kirjoitti:
Kahtatuhatta kolmeasataa iltaa ja aamua;
sitten pyhäkkö asetetaan jälleen oikeuteensa
Millerin käyttämässä käännöksessä (KJV)
viimeinen sana on cleansed,
ja ilmaisu ilta ja aamu
on siinä oikaistu päiväksi.
Miller kuitenkin tiesi
ainakin tuon viimeisen sanan osalta,
että alkutekstin ilmaisu
tarkoittaa oikeuttamista,
sillä hän siteeraa tuota jälkimmäistä lausetta näin:
'then shall the sanctuary be cleansed;'
or justified,
as it might have been translated.
Miller siis tulkitsi tuon jakeen tarkoittavan
Jeesuksen paluuta maan päälle,
eli hän irrotti tuon jakeen asiayhteydestään
eikä muutenkaan ottanut sitä kirjaimellisesti,
vaan muutti esimerkiksi päivät vuosiksi.
Miller ja hänen uskontoverinsa monista eri kirkkokunnista
odottivat kiihkeästi Jeesuksen paluuta.
Ja siksi heitä alettiin kutsua adventisteiksi.
Sitten tuli vuosi 1843. Ja meni.
Eikä Jeesus palannutkaan.
