SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Lähetä vastaus

Vahvistuskoodi
Syötä koodi siten kuin se on näkyvillä. Huomioi kirjaisinkoko
Hymiöt
:agape: :bible2: :bible: :exclaim: :question: :arrow: :idea: :smile: :think: :thumbup: :wave: :clap: :confused: :cry: :sad: :surprised: :wink: :neutral: :redface: :rolleyes: :yawn: :bible3:
Lisää hymiöitä
BBCode on Käytössä
[img] on Käytössä
[flash] on Poissa käytöstä
[url] on Käytössä
Hymiöt ovat Käytössä
Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja kalamos » 19.09.2015 09:20

Jeesus johdattaa meitä,
ja me seuraamme (akolutheo) Häntä
niinkuin lammas paimentaan.
Mutta lampaat eivät suinkaan imitoi paimenta.
Lampaat eivät tee samoja tekoja kuin paimen. Lampaat eivät paimenna.
Ne vain vaeltavat ruohikolta ruohikolle ja juomapaikasta toiseen
ja yöksi aitaukseen ja tekevät kaiken paimenen johdolla.

Mutta Jeesuksen opetuslapsina me teemme samoja tekoja kuin Hän teki.
Jopa suurempia kuin Hän teki.

Mutta jos me emme ole Jeesuksen lampaita,
jotka seuraavat Häntä,
emme voi olla myöskään Hänen opetuslapsiaan,
jotka tekevät samoja tekoja kuin Hän.

Hän siis asettaa meidät eri tehtäviin:
- jotkut paimeniksi, jolloin toimimme kuten Jeesus toimi paimenena,
- jotkut opettajiksi, jolloin toimimme kuten Jeesus toimi opettajana,
- jne.

Mutta me voimme tehdä samoja tekoja kuin Hän vain sen tähden,
että Hän asuu meissä ja täyttää meidät Hengellään.

Kuva
Luukas (Ap.t 19:11-12) kirjoitti:Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,
niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin sairasten päälle,
ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois.


Siis Paavalin kätten kautta.
Paavali oli kuin hansikas, jonka Hän täytti.
Kysymys ei siis todellakaan ole ulkoisesta
jäljittelemisestä/imitoimisesta (mimeomai).

Mutta sitten ylipappi Skeuaan pojat olivatkin tyhjiä hansikkaita.
Ja heidän kävi huonosti,
kun he yrittivät tehdä samoin.

Kuva
Luukas (Ap.t 19:13-15) kirjoitti:Myöskin muutamat kuljeksivat juutalaiset loitsijat
rupesivat lausumaan Herran Jeesuksen nimeä niiden ylitse,
joissa oli pahoja henkiä, sanoen:

"Minä vannotan teitä sen Jeesuksen kautta, jota Paavali julistaa".
Ja niiden joukossa, jotka näin tekivät, oli myös
erään juutalaisen ylipapin, Skeuaan, seitsemän poikaa;
mutta paha henki vastasi heille sanoen:

"Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?"
Ja se mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa,
voitti heidät toisen toisensa perästä ja runteli heitä,
niin että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta.


Jeesus johdattaa minua, ja minä seuraan Häntä.
Hän on minulle Hyvä Paimen

Mutta sen lisäksi minä haluan myös palvella Häntä,
toimia Hänen ruumiinsa yhtenä jäsenenä niissä tehtävissä,
jotka tälle Kristuksen ruumiin jäsenelle on tarkoitettu tehtäväksi.
Silloin minä olen Hänen kätensä ja toteutan Hänen tekojaan.
Mutta en tietenkään tee mitään, jos Hän, joka on ruumiin pää,
ei anna tai lähetä käskyään tälle kädelle toimia.

Mutta kun Kristus-ruumiin pää aivoittelee jotakin tehtäväksi tälle kädelle,
niin silloin tämä käsi tekee pään käskyn mukaan.
Silloin minulla on näky siitä, mitä Hän tekee juuri tämän käden kautta.
Ja minä teen tuon päästä lähteneen ilmoituksen mukaan.

Samoin oli jo lapsuudessa.
Kun isä sanoi, että nyt mennään mustikkametsään,
niin sitten isä ja minä menimme mustikkametsään.
Ja me poimimme mustikoita.
Minä tein kaiken ihan niinkuin isäkin teki.

Isä otti ämpärin tai kaksi ja poimurin ja polkupyörän.
Minä tein samoin.
Isä ajoi pitkän matkan mustikkametsään.
Minä tein samoin.
Isä vaelsi metsässä ja poimi mustikoita.
Minä tein samoin.
Isä söi eväitä.
Minä tein samoin.
Isä ajoi illan hämärtyessä takaisin kotiin.
Minä tein samoin.
Seuraavana päivänä isä perkasi mustikkasaalista.
Minä tein samoin.

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja Jukka » 18.09.2015 20:11

Tutkiessamme termien seurata ja jäljitellä merkityksiä tuskin voimme ottaa kummankaan näkemyksen tueksi Johanneksen evankeliumin 5 lukua. Siellä ei Jeesus käytä sanoja seurata tai jäljitellä. Koko lukua tarkastellessa huomaan, että Hän ilmaisee itsensä Isänsä kaltaisena Majesteettina ja Luojana. Jeesus ON Jumalan Poika. Se, että Hän tekee, mitä on nähnyt Isänsä tekevän, ei voida verrata sen enempää seuraamiseen kuin jäljittelyynkään. Hänessä luotiin kaikki ja se pysyy voimassa; jos Hän 'vetäytyy pois' niin me ja koko maailmankaikkeus lakkaamme olemasta. Heti.

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja kalamos » 17.09.2015 19:40

Alkutekstissä on siis kaksi eri ilmaisua.
Toinen takoittaa seuraamista,
toinen jäljittelyä - voitaisiin kääntää - imitoimista.

Lammas ei jäljittele paimentaan, kun seuraa tätä.
Mutta oppilas jäljittelee opettajaansa - samoin poika isäänsä.

Jeesus sanoi:

Kuva
Johannes (5:19-20) kirjoitti:Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen,
minkä hän näkee Isän tekevän;
sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.
Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee;
ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja Jukka » 17.09.2015 17:30

Raamatussa verbi seurata (akolutheo) ja subs. seuraava, seuraaja (akoluthos) esiintyvät 80 kertaa evankeliumeissa ja kirjeissä. UT:ssa -vain kirjeissä- esiintyy lisäksi verbi jäljitellä, näytellä (mimeomai) ja subs. näyttelijä (mimetes) 10 kertaa ja se on käännetty suomeksi niinikään sanalla seurata. Näiden kahden sanan lisäksi on muitakin sanoja, jotka merkitsevät seuraamista, mutta tässä käsitten vain varsinaisen seurata-sanan ja jäljittelijä-sanan eroavaisuutta.

Mitä tulee tuohon pääosin evankeliumeissa käytettyyn seurata-sanaan (akolutheo), niin sitä lienee tarpeetonta enemmälti selitellä, sillä uskon (tai ainakin toivon) kaikkien ymmärtävän mitä Jeesus tarkoitti kehottaessaan seuraamaan itseään ja opetuksiaan s.o tekemään opetustensa mukaan [1], Matt. 7:24ss. Jeesus ei kehoittanut kertaakaan opetuslapsiaan seuraamaan itseään jäljittelemällä (mimeomai). Kun Jeesus kutsui ihmisiä seuraamaan itseään (akoluthei moi-seuratkaa minua) tähän kutsuun sisältyi jumalallinen arvovalta. Se ei ollut ulkoista [2] Jeesuksen perässä kulkemista tai Hänen elämäntapansa opiskelemista, vaan sisäsyntyistä rakkauden ja kuuliaisuuden motivoimaa Mestarin yhteydessä elämistä ja Hänen seuraamista.

Koska apostolit kuitenkin käyttivät kirjeissään 10 kertaa sanaa mimeomai ja se on käännetty suomeksi sanalla seurata, niin yritän kirjoittaa jotain sanan merkityksestä. Luulen pääseväni helpoimmalla, kun lähden liikkeelle Paavalin kirjoitusten pohjalta [3].

Tähän väliin pitänee sanoa, että tämä ”jäljittelyasia” on vakava, jos sana ymmärretään väärin. En siis missään tapauksessa leikittele tässä sanoilla tai rupea 'halkomaan hiuksia'.

Paavali opettaa perustamiensa seurakuntien jäsenille, että heidän tulisi olla hänen seuraajiaan (μιμηται μου γινεσθε – mimetai mu ginesthe - olkaa minun jäljittelijöitä ts. seuraajia) kuten lapset ovat isänsä jäljittelijöitä ts. seuraajia. Tästä on kysymys. Ymmärtääksemme ilmaisun meidän täytyy tuntea itämaista kulttuuria ja ajattelutapaa.

R.Gyllenberg opetti [4]
Edellä hän [Paavali] oli verrannut itseään rakentajaan, joka pani perustuksen (1.Kr.3:10), nyt hän vertaa itseään ja heitä isään lapsineen. Isän merkitys lasten elämässä on ainutlaatuinen, ei vain biologisesti, vaan itämaisen ja erityisesti VT:n käsityksen mukaan myös henkisesti. Isän hahmo määrää lasten koko olemuksen. Lasten elämän tarkoitus on toteuttaa isänsä hengenperintöä ja tahtoa, ja siten kaikessa kirkastaa häntä ja lisätä hänen kunniaansa. Isän olemus on lapsen koko tulevan elämän keskipisteenä, hänen siunauksensa sen elinvoimaa. Tämän rinnalla kasvattajan tehtävä on rajoitettu ja vähämerkityksellinen. Parhaassa tapauksessa he ohjaavat lasta sen isän hengessä ja auttavat sitä oikein ymmärtämään asemansa siinä yhteisössä, jonka luonteen hän määrää, ja siten oikein täyttämään elämänkutsumustaan. Mutta lapsen tultua täysi-ikäiseksi kasvattajan tehtävä on lopussa (Gal.3:24s). Sen sijaan isän vaikutus lapsen elämään ei milloinkaan lakkaa, ei edes isän kuoltua. Paavali on seurakunnan isänä ”synnyttänyt” sen. Se on aikaansaannoksena jotain aivan uutta – mutta ”Kristuksessa”. Seurakunnan synnyttäjänäkin hän on toiminut Kristuksen hengen ja voiman välittäjänä ja välikappaleena. Nykyaikaista kuvaa käyttäen me voisimme valaista hänen käsitystään itsestään ja seurakunnasta sanomalla, että hän oli se solu Kristuksen ruumiissa, josta kehkeytyi uutena jäsenenä Korinton seurakunta (vrt. Gal.4:19, Flm. jae 10). Sen tähden hän, isyydestään huolimatta, ei rinnasta itseään Kristukseen, joka on kaiken kristillisen toiminan alkuvoima... Korintolaisten on tehtävä totta siitä, että he ovat hänen lapsiaan. Heidän on kaikessa esitettävä ja kuvastettava hänen olemustaan... Ennen kaikkea hänen [Paavalin] siis aina on ajateltava, että hänen elämänsä ja toimintansa pitää rakentaa Jumalan seurakuntaa. Tämän periaatteen mukaan Paavali on toiminut ja siinä suhteessa hän uskaltaa asettaa itsensä noudatettavaksi esikuvaksi (1.Kr.11:1). Tällöin ei kysymys ole mistään orjallisesta, ulkonaisesta jäljittelemisestä, vaan sisäisestä mielenlaadusta, joka kussakin tapauksessa on valmis uhrautumaan ja kärsimään muitten hyödyksi ja pelastukseksi


Jäljittelyssä (mimetai) on siis kysymys sisäisestä mielenlaadusta, joka kussakin tapauksessa on valmis uhrautumaan ja kärsimään muitten hyödyksi ja pelastukseksi. Sitä tarkoitetaan kehoituksella, että lapset seuraisivat (jäljittelisivät) isänsä esimerkkiä. Samasta asiasta on kysymys myös raamatunkohdissa, joissa seurakunnan jäseniä kehotetaan seuraamaan vanhimpien esimerkillista vaellusta, jotka ovat heille esikuvina

Kuva
(Fil.3:17) Paavali kirjoitti:Olkaa minun seuraajiani (symmimetai) veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.

συμμιμηται μου γινεσθε – symmimetai mu ginesthe – olkaa minun seuraajatovereitani, kanssaseuraajiani (sanoista 'syn' yhdessä ja 'mimetes' jäljittelijä, seuraaja).

Kuva
(2.Tess. 3:7-9) Paavali kirjoitti:Tiedättehän itse, kuinka meidän jälkiämme on seurattava (mimeisthai) sillä me emme ole olleet kurittomia teidän keskuudessanne, emmekä ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää, vaan työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi; ei niin, ettei meillä olisi siihen valtaa, vaan me tahdomme olla teille esikuvaksi, että te kulkisitte meidän jälkiämme (mimeisthai).


Mimetai merkitsee siis seuraamista niin kuin lapsen tulee seurata isänsä tai seurakunnan vanhimpien esimerkkiä. Raamattu kehottaa kerran myös seuraamaan (mimetai) Jumalaa, mutta jatkaa ”niinkuin rakkaat lapset”, jossa viittaus tuttuun isä-lapsi suhteeseen(Ef. 5:1).

Viiteluettelo:

[1] Vuorisaarna (Matteuksen luvut 5-7) osoittaa totuudelliselle lukijalle, ettei yksikään ihminen voi toteuttaa elämässään niitä korkeita eettisiä ja siveellisiä vaatimuksia, jotka Jeesus siinä esittää. Näitä Jeesuksen opetuksia voidaan jäljitellä, mutta ei toteuttaa muutoin kuin Pyhän Hengen vaikutuksesta Jeesusta seuraamalla.

[2] Luonnollisesti Jeesuksen seuraaminen oli myös 'ulkokohtaista' sinä ajanjaksona, kun Hän kulki maan päällä ihmisenä, mutta silloinkaan Hänen seuraamisensa ei ollut jäljittelyä.

[3] 1.Kor. 4:14-21 ja 10:31-11:1. Eräissä käännöksissä kohta 11:1 on luvun 10 loppussa jonne se konteksissaan kuuluukin.

[4] Rafael Gyllberg, Korinttolaiskirjeet, sivut 59, 60 ja 120.

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja kalamos » 08.09.2015 07:51

Kun tämän ketjun otsikko kysyy:
SEURATA VAI JÄLJITELLÄ
niin Raamattu puhuu molemmista,
siis molemmat ilmaisut löytyvät Jumalan Sanasta.

Suomennoksemme tosin kääntää useinkin kaksi alkutekstin aivan eri sanaa
yhdellä ja samalla käännösvastineella,
ja silloin käännöksemme ei tietenkään ole täydellinen.
Ja nyt fakta on, että Raamatun alkutekstistä löytyy kaksi aivan eri sanaa,
jotka avauksessasikin tuot esille.

Me olemme Jeesuksen lampaita,
jotka seuraavat Häntä.

Kuva
Johannes (10:27) kirjoitti:Minun lampaani kuulevat minun ääntäni,
ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.


Kun Jeesus sanoi tuossa yhteydessä sanoi olevansa Se Hyvä Paimen,
niin Hän viittasi Daavidin kirjoittamaan psalmiin hyvästä paimenesta.
Siitä, mitä Jeesus tarkkaan ottaen tässä tarkoittaa seuraamisella,
miten lampaat seuraavat paimentaan,
mitä tarkoittaa Hänen äänensä kuuleminen jne.
olen aikoinaan kirjoittanut hartaustekstin.
Lyhyesti sanottuna seuraaminen on sitä,
että paimen kulkee edellä ja lammas seuraa paimenta.

Mutta Jeesuksen opetuslapsina
me teemme niinkuin Paavali kehottaa meitä tekemään,
ja nyt alkutekstissä onkin sana, jonka pohjana on aivan toinen verbi:

Kuva
Paavali (1 Kor 4:16 11:1 Novum interlineaari) kirjoitti:
Kehotan siis teitä, jäljittelijöitä minun olkaa

Jäljittelijöitä minun olkaa, kuten minäkin Kristuksen


Jäljittelemällä Jeesusta, me emme seuraa Häntä niinkuin lammas paimentaan,
vaan me teemme asioita samalla tavalla kuin Hän teki.
Jeesus ei kulkenut opetuslastensa edellä,
kun lähetti heidät kaksittain niihin paikkakuntiin,
joihin itse aikoi myöhemmin tulla.
Ja näiden Jeesus käski
parantaa sairaat, herättää kuolleet jne.
Ja sen he tekivät siten kuin olivat nähneet Jeesuksen tekevän.
Alkutekstin sana voitaisiinkin kääntää imitoimisena.

Esimerkiksi Paavali käyttää tuota verbiä jäljitellä kehottaessaan
meitä toimimaan samoin kuin hän itse toimi:

Kuva
Paavali (2 Tess 3:7-8) kirjoitti:me emme ole olleet kurittomia teidän keskuudessanne,
emmekä ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää,
vaan työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät,
ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi;


Paavali ei tässäkään yhteydessä käytä verbiä akolutheo (= seurata)
vaan verbiä mimeomai (= jäljitellä). Siis Paavali kehottaa meitä jäljittelemään itseään
eli tekemään samoin kuin itse teki.

Siis me teemme molempia sekä seuraamme Jeesusta että jäljittelemme Häntä.
Me seuraamme Jeesusta niinkuin lampaat paimentaan,
ja toiseksi me jäljittelemme Häntä tehden asioita samalla tavalla kuin Hän teki.

Kolmas ja taas aivan eri asia on se, että me pysymme Hänessä kiinni,
jolloin meissä voi kasvaa hedelmää.
Tämä ei tapahdu Jeesusta seuraamalla
eikä myöskään jäljittelemällä Jeesusta,
vaan pysymällä Hänessä kiinni.
Puu ei liiku mihinkään, eikä oksa seuraa.
Runko ei kanna hedelmää, eli oksa ei myöskään jäljittele sitä,
vaan pysyy paikallaan kiinni rungossa,
jossa oleva Elämä virtaa silloin tuon oksan läpi,
ja oksa viheriöi ja tuottaa satoa.

Siis monen muun asian joukosta on tässä ketjussa nyt tullut esille
kolme eri asiaa:

- Jeesuksen seuraaminen (lammas seuraa paimenta)
- Jeesuksen jäljitteleminen (opetuslapsi tekee samoin kuin opettajansa)
- Jeesuksessa pysyminen (oksa pysyy tiukasti kiinni rungossa ja kantaa hedelmää)

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja Jukka » 06.09.2015 08:37

En tiedä olemmeko liikkeellä eri lähtökohdista Kalamoksen kanssa, mutta lähestyn itse asiaa siltä kantilta, että kuinka muutumme yhä enemmän Kristuksen kuvan kaltaiseksi. Me emme muutu yhä enemmän Hänen kuvansa kaltaisiksi jäljittelemällä Häntä, emme vaikka kuinka täydellistä jäljittelymme olisi. Muuttuminen ei tapahdu jäljittelemällä ulkoisesti Kristusta, joka on esikuvamme.

Jeesuksen seuraaminen on Hänen yhteydessään olemista niin kuin viinipuu ja sen oksat ovat yhteydessä keskenään.

Joh.15:5 Johannes kirjoitti:Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.


Nämä ovat Herramme omia sanoja. Ilman Minua te ette voi mitään tehdä.

Ihmiseksi tulleen Pojan jäljittely ei tee ketään Hänen kaltaisekseen eikä Hänen opetuslapsekseen. Tarvitaan ristiinnaulitun, ylösnousseen ja korotetun Pojan asumista ihmisessä, jotta ihminen voi muuttua ja seurata Jeesusta.

Minä en muista yhtään kohtaa Raamatussa, jossa Jeesus olisi kehottanut ketään seuraamaan itseään jäljittelemällä häntä. Tarkistan tarkemmin jäljitellä-sanan merkityksen ehtoommalla, mutta Jeesus ei sitä käyttänyt.

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja kalamos » 06.09.2015 08:32

Niin ... on oleva vääriä profeettoja ja jopa vääriä kristuksia eli vääriä messiaita.
Antikristus tulee jäljittelemään Kristusta kaikessa.
Jopa niin, että hän kuolee, mutta herää jälleen eloon.

Mutta nämä väärät profeetat ja messiaat
eivät koskaan seuraa Jeesusta.

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja עֵד » 06.09.2015 08:07

Minulle tuli mieleeni Jeesuksen sanat:

Kuva
Matteus (7:15) kirjoitti:Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.


Tätä jaetta on usein käytetty arvioidessa ns. Amerikan julistajia, mutta se sopii kyllä hyvin uskonnollisen ja muotomenoiltaan sivistyneen julistuksen arviointiin ihan kotomaassa (silloin kun se ei synnytä uutta elämää Kristuksessa).

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja kalamos » 06.09.2015 07:46

No, tällä foorumillahan me etsimme vastauksen kaikkeen Raamatusta.
Kun tämän ketjun otsikko kysyy:
SEURATA VAI JÄLJITELLÄ
niin Raamattu puhuu molemmista,
käyttää molempia ilmaisuja.

Lampaat seuratessaan Jeesusta eivät jäljittele Jeesusta.
He vaeltavat sinne, minne Jeesus heidät johdattaa.

Mutta Jeesuksen opetuslapsina me jäljittelemme Häntä.
Me teemme samalla tavalla asioita kuin Hänkin teki.
Hänen lupauksensa mukaan me teemme jopa suurempia kuin Hän teki.

Re: SEURATA VAI JÄLJITELLÄ

Viesti Kirjoittaja Jukka » 05.09.2015 17:59

Joudun kuitenkin arvioimaan kirjaa ymmärrykseni mukaan ja tulin siihen tulokseen, että me emme saa jäljitellä Jeesusta vaan seurata Häntä. Kirja, jossa alkutekstin virheellisiin tulkintoihin vedoten kehotetaan jäljittelemään Jeesusta, ei ansaitse puoltamista.

Ylös

cron