Ehtookaffeeta nauttimaan

[Magda-sisko]

Olen yhä vakuuttuneempi, että lähden tästä maasta sohjoisesta etelämmäksi viettämään eläkeiltaani.

Ajankohtaiseksi tulee jossain vaiheessa myös palveluasuminen.

Onko jollakin tietoa/kokemuksia, mihin kannattaisi suunnistaa? Jokin hyvä pensionaatti tms, jota ei ole tarkoitettu rikkaille, vaan taviksille? Kristilliset hoitokodit kiinnostavat ensisijaisesti, mutta ei ole pakollista. Meren rannalla sijainti plussaa.

Baltian maatkaan eivät kauhistuta ollenkaan.

Yst. terv. ideoista kiitollinen eläkeläinen.

[עֵד]

Wau!

Muistan asiaasi, jo tuollainen ajatus on puoli matkaa. Konkretian puolesta rukoileminen on toisenlaista kuin umpimähkään. Herramme itse vahvistakoon pyyntösi ja siloittakoon tiesi sillä kohtaa. Aamen.

[Magda-sisko]

Kiitos Witness.

[Natanael]

Hei Magda! Se on jo paljon, että tulemme entistä vakuuttuneemmaksi jostain mahdollisesta muutoksesta elämässämme. Epävarmuuksia ja kyseltävää on varmaan vielä paljon ja siksi varmaan kysytkin meiltä vinkkejä. Jaan muutamia ajatuksia, joita nyt pohdin. Vaihtoehtoisia kohteita ja tapoja elää ulkomailla on lukematon määrä, enkä voi suositella mitään tiettyä kohdetta, ennen kuin tietäisin sinun omista toiveistasi. Jos olisin itse sinun tilanteessasi, niin mm. seuraavanlaisia pähkinöitä joutuisin puremaan.

Toivotko, että lähiympäristössäsi asuisi muita suomalaisia, jotta voisit käydä keskusteluja omalla äidinkielelläsi? Onko jokin kieli, jota osaat sen verran, että kohdemaasi määräytyy sen perusteella? Voisitko elää alueella ilman muita suomalaisia ja oppia uutta kieltä, tapoja sekä tutustua vähitellen syvemmin paikallisiin ihmisiin? Rohkenisitko mennä ummikkona sellaisiin ystävällisiin, erittäin edullisiin ja ilmastoltaan hienoihin maihin kuin esimerkiksi Albania ja Montenegro? Albaniassa asuntojen vuokrat ovat Suomeen verrattuna pilkkahintaisia ja yleinen hintataso on vain puolet sellaisesta suhteellisen edullisesta maasta kuin Kreikka. Eräs tuttu uskova pariskunta muutti Albaniaan ja eräs mies kävi siellä ja ihastuttuaan maahan päätti viettää loput eläkepäivänsä siellä. Vain hyvin harvat albanialaiset osaavat englantia, mutta heidän kanssaan voi kommunikoida käsin ja elkein – he ovat hyvin innokkaita ulkomaalaisia tavatessaan!
Monet suomalaiset eläkeläiset ovat muuttaneet Espanjaan ja luoneet monille paikkakunnille suomalaisia yhteisöjä. Voisitko elää sellaisilla, esim. Espanjassa sijaitsevilla asuinalueilla, joilla monet suomalaiset eläkeläiset käyttäisivät aikaansa maallisiin rientoihin ja halvan alkoholin nauttimiseen? Voisiko siinä olla sinulle lähetyskenttää?

Olisiko sinulle tarpeellista, että jossakin lähistöllä kokoontuisi suomalainen seurakunta, jossa voisit saada kuulla Jumalan Sanaa, nauttia ehtoollisen, hiljentyä ja jakaa ajatuksia muiden suomalaisten kanssa kirkkokahveilla? Yleensä suomalaiset uskovat pitävät suomalaisessa seurakunnassa yhtä riippumatta siitä, mihin seurakuntayhteyteen he ovat Suomessa ollessaan kuuluneet. Olisiko yhteiset kirkkokaffeet se sitä kaipaamaasi ehtookaffeeta? Olen itse käynyt ulkomailla asuessani suomalaisessa lähetystoimipisteessä, joissa olen saanut saunoa, osallistua raamattupiiriin ja myös todellisesti ystävystyä muutamiin uskoviin. Voihan se olla niinkin, että Suomessa kokemasi "hälinän" jälkeen tahdot rauhoittua omissa oloissasi ja lukea Sanaa sekä rukoilla kaikessa rauhassa ilman säännöllistä seurakuntayhteyttä - kenties Jumala

Osaatko tiettyä kieltä, esimerkiksi englantia niin, että haluaisit englanninkieliseen maahan voidaksesi heti kommunikoida paikallisten asukkaiden kanssa? Hintataso ei olisi varmaankaan kaikkein edullisin, mutta seurustelu paikallisten kanssa sekä raamattupiireihin ja paikallisseurakunnan opetukseen pääsisi nopeasti sisälle. Eräs pariskunta muutti Yhdysvaltoihin ja amerikkalaisten välittömyys sekä iloisuus ovat tehneet heihin vahvan vaikutuksen. Suomessa käydessään he törmäävät suorastaan suomalaisen ”jurouden” kulttuurishokkiin. Muutamat suomalaiset ovat muuttaneet loppuelämäkseen Israeliin kokien tuon luvatun maan kuin toiseksi kotimaakseen.
Kirjoitit, että Baltian maakin voisi käydä kyseeseen. Eräs tuntemani eläkeläispariskunta muutti Eestiin ja eläkepäivinään kunnostivat siellä vanhaa ja edullista maaseutukotia. Baltian maat ovat kaikki edullisia ja joku voi laskea eduksi sen, että sieltä käsin vierailut Suomessa asuvien sukulaisten ja tuttavien kanssa sujuisivat hyvin puolin ja toisin.
Etsiessäsi Jumalan tahtoa ole myös valmis siihen vaihtoehtoon, että pysyvämpi paikkasi olisi sittenkin täällä kotimaassa.Tunnen monia ulkomaille muuttoon vakaasti valmistuneita uskovia, joiden kohdalla muutto ei lopulta toteutunutkaan - yhdessä tapauksessa muutto oli vain lyhytaikainen. Jos Herra suo ja muuttosi joskus toteutuu, niin nykyajan nettiyhteys on suorastaan siunaus. Sieltä jostain voisit kirjoitella elämäsi vaiheista vaikkapa blogia tälle sivustolle. Mitään kiirettä tai syytä hätäilyyn ei ole – Jumala toimii iankaikkisuudesta käsin. Kaiken keskellä on hyvä sanoa "Tapahtukoon Sinun tahtosi".

Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte:
"Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin
ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa"
te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu;
sillä mikä on teidän elämänne?
Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu - sen sijaan, että teidän tulisi sanoa:
"Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän tai tuon."

[Magda-sisko]

Loistavaa, Natanael! Loistavaa pohdiskeltavaa. Ja että mainitsit Montenegron, johon olen ajatellutkin tutustua seuraavalla lomamatkalla. Tässä on nyt jotakin johdatusta, ja tämä ovi avataan!

[Natanael]

Jos matkustaisin Montenegroon…..
Jos matkustaisin Montenegroon katsomaan, voisinko sieltä löytää paikan hieman pidempiaikaiseen oleskeluun, niin etsisin edullisen asunnon vesistön ja kauniin ympäröivän luonnon läheltä. Valitsisin Zavrhen pienen rantakaupunkialueen järven rannalta. Ympäristössä on upeaa luontoa. En kaipaisi suuria keskuksia, vaan pienen kylän antamaa rauhaa, turvallisuutta ja paikallisten ihmisten elämään tutustumista kaikessa rauhassa.
Minulle olisi tärkeää asua lähellä Niksicin kauupunkia, jossa toimii ihastuttavan kuvan antanut pieni Faith Community Church. Ajatella: oma pieni seurakunta kaukana Montenegrossa! Ennen matkaani ottaisin yhteyttä seurakunnan pastoripariskuntaan. He osaavat englantia. Kertoisin, että olen Jeesuksen seuraaja Suomesta ja että haluaisin vierailla heidän jumalanpalveluksessaan tai jossain uskovien kokouksessa. Seurakunnalla on hyvin vahva työnäky viedä evankeliumi jokaiselle montenegrolaiselle. Odottaisin kokevani uskovien yhteyttä kielimuurista huolimatta. Oikein he korostavat ojentautumista Jumalan Sanan mukaan arkipäivämme keskellä.
Mottona heidän työnäylleen on Kolossalaiskirjeen kohta.

Ja häntä me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa.

Ympäristössä on monia vaihtoehtoja asumiseen, joten joutuisin kyllä vertailemaan hintoja ja miettimään, mikä olisi minulle paras vaihtoehto. Holiday Home Zoric näyttää minusta mukavalta ja sitä pääsee katsomaan täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=c0XRST5AMbA
Itse Niksic on minun makuuni liian suuri kaupunki. Koska Faith Community Churhissa on englanninkielisiä uskovia, toivoisin Jumalan siunaavan minua muutamalla uskonystävällä. Voisiko käydä niin, että käydessäni seurakunnan tilaisuuksissa ihmiset hyvinkin pian toivottaisivat minut lämpimästi tervetulleeksi joukkoonsa? Niksicissä voisi olla seurakuntani, mutta aikaani viettäisin mieluummin kuitenkin pienissä kyläyhteisöissä, sellaisisissa kuin Krupac:
https://www.youtube.com/watch?v=Yry5Ctb99g4

Tuo Krupacin kaunis järvi sijaitsee vain kuusi kilometriä Niksicistäi; paikalliset tosin kutsuvat järveä Niksicin mereksi. Siellä on pieni hiekkaranta, pari rantabaaria ja mukavia piknikkipaikkoja poppelien katveessa. Päästäkseni järven selälle vuokraisin varmasti joskus kajakin.
Toivoisin, että Jumala siunaisi minua joillakin uskovilla, englantia puhuvilla ystävillä Alkuun minulle riittäisi kuitenkin se, että kauniissa luonnossa samoillessani hiljentyisin ihmettelemään Jumalan luomaa luonto yksikseni ja katsomaan hieman haikeana taakse jäänyttä elämääni – kaiken kokemani jälkeen minä saan juuri nyt olla tässä, ja kohdata koko ajan jotain uutta eikä entinen ja vanha enää millään lailla estä minua kokemasta syvää rauhaa ja sisäistä vapautta Jumalan rakastamana lapsena. Olisi vain Jumala, minä ja tämä hetki Montenegrossa.

Vaikka pysyvämpi olinpaikkani ei olisikaan siellä, niin yhden asian tiedän: minulla on jo nyt rakkaita veljiä ja sisaria Kristuksessa siellä kaukana Montenegrossa.