Paholainen

[kalamos]

Paholainen on persoona - langennut kerubi.
Tämä Jumalan luoma olento
oli täydellinen kauneudessa ja viisaudessa.
Hän oli sopusuhtaisuuden sinetti.

Tämä kaikkein häikäisevin kerubi, Aamuruskon poika, ylpistyi ihanuudestaan.
Hän halusi korottaa itsensä Jumalan vertaiseksi.
Hän alkoi kapinoida Luojaansa vastaan.
Ja niin yhteys Jumalaan katkesi ja hän muuttui pimeyden ruhtinaaksi.

Hänen sydämessään syntyi synti.
Esimerkiksi hän on valheen isä.
Hän keksi valehtelemisen.

Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa,
sillä hän on valhettelija ja sen isä.

[kalamos]

ALUSSA Jumala oli luonut taivaat enkelijoukkoineen
ja sitten näiden silmien edessä maan. Eikä suinkaan autioksi.
Ja enkelit riemuitsivat nähdessään Jumalan luomisihmeet.

Ymmärtääksemme, mitä sitten tapahtui,
meidän on vielä nostettava katseemme taivaisiin,
ja aina taivasten taivaisiin, kolmanteen taivaaseen,
sinne, missä Jumala asuu.
Siellä on Jumalan puutarha, Paratiisi.

Sitä asuttavat Jumalan lisäksi
muun muassa serafit, kerubit ja enkelijoukot.
Näistä ykkösasemassa oli kerubi,
joka oli saanut nimekseen Aamuruskon Poika (Lucifer).

Aamurusko on Jumalan ainokaisen Pojan nimi.
Mutta nyt ei ole kysymys Aamuruskosta, vaan persoonasta,
jonka Aamurusko oli luonut lähimmäksi palvelijakseen.
Ja näin Jumala kertoo tuosta Aamuruskon Pojasta:

Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit.
Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet;
karneolia, topaasia ja jaspista,
krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria,
rubiinia ja smaragdia sekä kultaa
olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa,
valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin:
Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen,
ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle;
sinä olit jumal’olento
ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.
Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi
siitä päivästä, jona sinut luotiin,
siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys.

Tuo lankeemus ei ollut tapahtunut vielä silloin,
kun olemme Genesiksen ensimmäisen jakeen kohdalla.
Mutta se oli tapahtunut ennenkuin siirrymme Raamatun toiseen jakeeseen.

Jumalan luomistyön jäljiltä Maa ei ollut
autio pimeä möykky, jolla kauheat vesimassat vellovat,
vaan jotain sellaista,
mikä sai taivaassa asuvat enkelitkin riemuitsemaan:

aamutähdet kaikki iloitsivat
ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?

Tuo kohta osoittaa edelleen, että tähdet tarkoittavat enkelikuntaa.
Enkelikunnan ykkönen oli tuo Aamuruskon poika.
Hän oli kaikkein kirkkain ja kaikkein kaunein koko enkelikunnasta.

Ja ennenkaikkea tuo kohta osoittaa,
että enkelikunnassa ei ollut vielä tapahtunut kapinaa.
Kaikki riemuitsivat Jumalan teoista.

[kalamos]

Raamattulainauksessani oli vastaus
edellisen viestin kysymykseesi siitä, oliko hän kerubi.

Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit.
Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet;
karneolia, topaasia ja jaspista,
krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria,
rubiinia ja smaragdia sekä kultaa
olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa,
valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin:
Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen,
ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle;
sinä olit jumal’olento
ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.
Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi
siitä päivästä, jona sinut luotiin,
siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys.

Hän siis oli

- kerubi
- jumal'olento
- luotu

Hänen asemansa ilmoitetaan olevan säihkyväin kivien keskellä.
Säihkyvät kivet samoinkuin tähdet tarkoittavat Raamatun kuvakielessä enkeleitä.
Hän oli siis korkeimmassa asemassa oleva enkelikuntaan kuuluva.

Hän oli hyvin lähellä Jumalaa - Jumalan puutarhassa.
Ja vieläpä juuri siellä hallintapaikalla Jumalan läheisyydessä eli Jumalan vuorella.
Vuori tarkoittaa Raamatussa hallitsemista.

Hän oli siinä Jumalan valtaistuimen vieressä suojaava kerubi.
Siis myös hänen tehtävänsä oli kaikkein korkea-arvoisin.

Tällainen ja tässä asemassa hän oli siihen asti,
että hänen sydämessään havaittiin vääryys.

Kuten aiemmin jo totesin,
niin synti syntyi alunperin hänen sydämessään.
Hän on esimerkiksi valheen isä.


Kun synti ensimmäisen kerran havaittiin, se löytyi kolmannesta taivaasta,
Jumalan puutarhasta, Eedenistä, suojaavasta kerubista.

Edellä lainaamassani luvussa puhutaan ensin ihmiselle eli Tyyron ruhtinaalle.
Mutta sitten sen jälkeen tulee Sana Tyyron kuninkaalle,
joka ei enää olekaan ihminen vaan kerubi.

Lainaamani sanat on siis osoitettu tuolle kuninkaalle,
joka oli myös Tyyron ruhtinaan hallitisija ja valtias.

Synti on siis hallitsija, joka pakottaa meidät noudattamaan sen tahtoa.
Jeesus sanoi, että me olemme synnin orjia, jotka Poika voi vapauttaa.

Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa.
Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy,
koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta,
niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

Hallitsijan vaihto on kuitenkin mahdollinen.
Meidän ei ole pakko jäädä synnin orjiksi eli paholaisen lapsiksi.

Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä,
sillä Jumalan siemen pysyy hänessä;
eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia.

Synti on kapinaa Jumalaa vastaan.
Tuon kapinan aloitti kerubi, joka kantoi nimeä Aamuruskon poika.
Paremmin tuo kerubi tunnetaan nimellä Lucifer.
Ja tänään hän kantaa nimeä perkele ja saatana.
Hän on on synnin eli kapinan aloittaja.