Älkää häiritkö Rakkautta (KV 2:1- )

[kalamos]

Laulujen Laulu
on alkusoitosta saakka
kohonnut korkeuksiin
ja ansaitsee nimen
Korkea Veisu.

Rakkaussuhde on syntynyt
Sulhasen ja Morsiamen välille.

Se alkoi Morsiamen kaipauksesta
saada kokea
Sulhasen suun suudelmat.

Ensimmäinen luku päättyi
katseiden kohtaamiseen.

Katso,
kaunis sinä olet,
armaani ...

Katso,
kaunis sinä olet,
rakkaani ...

Morsian ei näe itseään.
Ainakaan niinkuin Sulhanen näkee.

Morsian näkee kyllä
kukkakedon ympärillään.

Minä olen Saaronin kukkanen,
olen laaksojen lilja

Sulhanen taustoittaa.

Niinkuin lilja
orjantappurain keskellä,
niin on minun armaani
neitosten keskellä.

Morsian nostaa katseensa
kedon ruohoista vehreisiin puihin.

Ja näkee Sulhasensa
komeana ja hedelmällisenä puuna.

Niinkuin omenapuu
metsäpuitten keskellä,
niin on minun rakkaani
nuorukaisten keskellä;

minä halajan istua
sen varjossa,
ja sen hedelmä
on minun suussani makea.

Nyt ollaan luvallisen
hedelmäpuun juurella.

Toisin kuin Eeva,
joka kiinnostui kielletystä puusta.

Näytelmässä tapahtuu siirtyminen
Paratiisin kedoilta ja puiden alta
sisätiloihin,
niinkuin loppuhimmennys
ensimmäisen luvun lopussa ennakoi
Morsiamen äänellä:

kuinka vihanta on vuoteemme!

Huoneittemme
seininä ovat setripuut,
kattonamme kypressit

Morsianta varjoaa joka puolelta
Sulhasen lujuus ja vahvuus
sekä Hänen ikuinen Elämänsä.

Hän on vienyt minut
viinimajaan;

rakkaus
on hänen lippunsa
minun ylläni.

Vahvistakaa minua rypälekakuilla,
virvoittakaa minua omenilla,
sillä minä olen rakkaudesta sairas.

Morsiusseurakunta syntyi
tällaisessa tilanteessa Helluntaina.

Hänen vasen kätensä
on minun pääni alla,
ja hänen oikea kätensä halaa minua.

Nyt seurakuntakauden lopulla
on tapahtunut vastaavaa uudistusta.

Ja samoinkuin tapahtui
heti Morsiusseurakunnan syntymisessä
ja ensimmäisessä lapsen rääkäisyssä,
tapahtui myös kun
Jumala alkoi uudistamaan seurakuntaansa.

Helluntaimeno ei sopinut
kaikkiin kirkollisiin kaavoihin.

Ja erästä joukkoa alettiin
ajamaan ulos kirkosta
ja sitä nimitettiin pilkallisesti
helluntailaisuudeksi.

Mitä muita nimityksiä käytettiin,
ei sovi tulostettavaksi
tällä foorumilla.

Palataan alkuperäiseen helluntaihin.
Taivas oli laskeutunut yläsaliin
ja maailma oli ihmeissään.
Ja pilkkasi juopuneiksi
Kristuksen Morsiusjoukkoa.

Syvästi langennut kalastaja Pietari
nousee esiin ja
ihmiset ottavat Sanan vastaan.

Morsian oli samantien
saanut olla synnyttämässä
tuhansia uusia Jumalan lapsia.

Mutta uskonto tuli ja häiritsi
alusta asti Rakkauden voittokulkua.

Minä vannotan teitä,
te Jerusalemin tyttäret,
gasellien tai kedon peurojen
kautta:

älkää herätelkö,
älkää häiritkö rakkautta,
ennenkuin se itse haluaa.

Sana Gaselli tarkoittaa
kauneutta.

Tuo kauneus on lähtöisin
Jeesuksesta.
Mutta se on myös meissä,
jotka olemme yhtä Hänen kanssaan.

Peura viittaa puhtauteen.
Ja on tietenkin myös kuva Jeesuksesta.

Molemmat ovat nopealiikkeisiä.
Ja niin täällä kotimaisemissanikin
kömpelöt hirvet ovat suuremmassa
vaarassa joutua susien raatelemaksi
kuin peurat.

Kun peura- tai kaurislauma tulee pihalle,
niin niistä huokuu rakkaus.

Talvi on tulossa.
Ankara asia niin meille
ihmisille kuin eläimillekin.

Ja sitten taas kevät.

Rakkauden kevät