Rukouksesta. Minkälainen sen pitää olla?

[Kirjoittaja]

Kuuleeko Jumala paremmin yhden sydämestä kyynelsilmin huudetun rukouksen, vai pitkän pyytelyn, jossa kenties toistellaan?



Kalamos vastasi näin aiheeseen. Tein tästä itse asiassa aloituksen jo aiemmin, mutta poistin sen.

Ehdin lukea viestisi rukouksesta,
mutta en ehtinyt vastaamaan.

Saanen nyt kuitenkin jotain kertoa
näin yksityisviestillä.

Minä olen maailman huonoin rukoilija.

Olin nuorena aikuisena kiusaantunut,
kun minua pyydettiin usein
kokouksissa johdattamaan
alkurukoukseen.

Edelleen olen huono rukoilija.
Huokailen kyllä
vähän koko ajankin,
mutta varsinaisesti rukouselämäni
on varsin olematonta.

Esimerkiksi isäni oli ihan toisenlainen.
Hän rukoili vielä vanhuudessaan
polvillaan tuntikausia.

Vaikeaa minulle on löytää
rukouksessa sanoja.

Ja kun sitten tulee tosipaikka eteen,
ja olen tosi hädässä,
niin sitten on niin,
että minä en hädässäni
enää edes pysty lausumaan sanoja,
vaan purskahdan
itkuun jo parin sanan jälkeen.

Mutta rohkenen sanoa,
että nämäkin rukoukset
ja ehkä juuri nämä
ovat aivan erityisellä tavalla
tulleet kuulluiksi.

Siunaten
k

Mitä mieltä?

[Annu]

Raamatussa sanotaan (Matt. 6:7) "Kun rukoilette, älkää tyhjiä hokeko
kuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa
tähden kuullaan."

Jostain olen lukenut mielipiteen, että rukouksessa ei tarvitse Jumalaa
alkaa neuvomaan yksityiskohtaisesti siitä, miten Jumalan tulisi rukoukseen
vastata.

Jumala varmasti ymmärtää myös pienetkin huokaukset hänen puoleensa.
Luulen, että on tärkeää uskoa hyvän Jumalan ajallaan vastaavan rukoukseen.
Raamatussa muistaakseni sanotaan, että uskokaa saaneenne, niin se
teille annetaan.

Olisi mukava kuulla lisää ajatuksia tästä hyvästä aiheesta, jota moni on
varmaan itsekseen pohtinut.

[Annu]

P.S. Tuosta rukouksen yksityiskohtaisuudesta vielä tuli
mieleeni, että olen kuitenkin kuullut myös ihmisten
esittäneen hyvinkin yksityiskohtaisia toiveita jonkin
asian suhteen ja he ovat sitten saattaneet saada aivan
näitä toiveitaan myötäilevän vastauksen.

Kuitenkin uskon, että Jumala kyllä tietää parhaiten,
mitä oikeasti tarvitsen ja siksi yritän aina muistaa
sanoa Jumalalle, että tapahtukoon hänen tahtonsa.

Saattaa olla, että jonkin aineellisen hyvän pyytäminen
menee jo menestysteologian puolelle, jos kyseessä ei
ole jokin jokapäiväisen elämän välttämättömyys?
Hiukan väsyneenä tässä mietiskelin ja taisin jo eksyä
vähän alkuperäisen kysymyksen ulkopuolelle.

[Kirjoittaja]

Ei, et eksynyt. Hyvää pohdintaa Annu. Minäkin olen miettinyt tuota yksityiskohtaisuutta viime aikoina. Ehkä ei tarvitse luetella tarkkaan sairauksia ym. Tuo oli myös hyvä neuvo, että voisi sanoa, että tapahtukoon Hänen tahtonsa.

[hypomenoo]

En ole minäkään ulkoisesti kummoinen rukoilija. Olen aina ollut jonkinmoisessa jännitystilassa, kun on vuoroni rukoilla.
Sitä tuijottaa ulkoiseen, verbaaliseen, ilmaisuun. Lisäksi kuin jarrukivet estäisi tuottamasta rukouksia aivan kuin minulla ei ole tarve tai hätää rukoilla yksin tai toisten kanssa.
Kun ikää on tullut ja Sanaa lukenut olen ymmärtänyt, ettei Jumala katso miten sanani asetan, Hän katsoo sydämen tilaa.

Onhan minulla niin kuin meillä jokaisella hyvät ”argumentit” rukoilla oli kokemuksemme itsestämme mitä tahansa.

Argumentit ovat ARMO ja USKOLLISUUS.
Jumalan armo Kristuksessa meitä kohtaan. Jumalan uskollisuus meitä kohtaan.
Näihin voimme vedota, jos on huonouden ja osaamattomuuden tunne, oikea tai hivenen vääristynyt.

Laitan tähän eilisen Sanan kohdan, mikä virvoitti minua.
Ps. 69:14.
Mutta otollisella ajalla
minä tuon rukoukseni sinulle, Herra.
Jumala, vastaa minulle suuressa armossasi
pelastavan uskollisuutesi tähden.

(En osaa enää laittaa Raamatun jaetta miten tulisi, mutta varmaan veli Kalamos sen korjaa.)

[Kirjoittaja]

kiitos myös hypomenoo ajatuksistasi. Tuo jonkinlaista extra potkua rukoukseen ehkä tuo sopivan psalmin käyttö rukouksesta. Kiitos tästäkin ajatuksesta!

[kalamos]

Ihmeellinen kehotus:

Rukoilkaa toistenne puolesta,
että te parantuisitte.

Siis kun minä rukoilen toisen puolesta
ja vastaavasti toinen minun puolestani,
niin me parannumme.

Eli minun rukoukseni
saa aikaan ihmeen toisessa,
ja toisen rukous
saa aikaan ihmeen minussa.

Tunnustakaa siis toisillenne syntinne
ja rukoilkaa toistenne puolesta,
että te parantuisitte;
vanhurskaan rukous voi paljon,
kun se on harras.

Harras rukoileminen
on rukoilemista rukoilemalla.

Jaakob ottaa esimerkin
tällaisesta kestävästä rukouksesta.

Minun rukoukseni toisen puolesta
ei tule kuulluksi sen tähden,
että minä olisin jotenkin erikoinen.

Elias oli ihminen,
yhtä vajavainen kuin mekin,
ja hän rukoili rukoilemalla,
ettei sataisi;

eikä satanut maan päällä
kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen.

Siis Elias oli yhtä vajavainen
kuin Sinäkin ja vieläpä yhtä vajavainen
kuin minäkin.

Ja silti hänen ja myös Sinun
ja jopa minun rukoukseni voi paljon,
kun rukoilemalla rukoilemme.

Tämä johtuu siitä,
että me olemme vanhurskaita.

Ja vanhurskaus johtuu siitä,
että meidän syntimme on anteeksi annettu.

Mutta jos jotakin on tunnolla,
niin rukouksemme ei niin voimallinen ole.
Ja siksi meidän rukoilijoiden
tulee tunnustaa jollekin toiselle uskovalle,
jos jotakin on tunnolla.

Ja kun se on tehty,
niin meidät katsotaan
oikeudellisesti syyttömiksi
eli vanhurskaiksi Jumalan edessä,
ja rukouksemme tulee kuulluksi,
kun kestävästi rukoilemalla rukoilemme
toisten puolesta.

Ja mitä meidän sitten tulee rukoilla.
Parantumista.

Elia rukoili sen mukaan
kuin Jumala häntä
eri vaiheissa kehotti
ja lopputulos oli,
että taivas antoi sateen.

Ja hän rukoili uudestaan,
ja taivas antoi sateen,
ja maa kasvoi hedelmänsä.

Me voimme rukoilla Suomi-neidon puolesta.
Sade voi langeta kuivalle maalle.
Suomi-neito voi vielä tulla hedelmälliseksi.

Meille on annettu lähetyskäsky.
Ja hyvin haasteellinen lähetyskenttä
on meitä lähimpänä oleva Suomen maa.
Suomi tarvitsee parantumista.

Jeesus lähetti opetuslapsensa
ensin heidän kotimaansa kohteisiin.

Ja se mitä tästä seurasi
sai kaikki Herodesta myöten
ihmettelemään tätä Jumalan työtä.

Ja neljännysruhtinas Herodes
sai kuulla kaikki,
mitä tapahtui,
eikä tiennyt,
mitä ajatella;
sillä muutamat sanoivat:

"Johannes on noussut kuolleista",

mutta toiset:

"Elias on ilmestynyt",

toiset taas:

"Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".

Ja Herodes sanoi:

"Johanneksen minä olen mestauttanut;
mutta kuka tämä on,
josta minä tuollaista kuulen?"

Ja hän etsi tilaisuutta saadakseen nähdä hänet.

Ja mitä nämä lähetetyt tekivät
Jeesuksen käskystä.

Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista
ja antoi heille
voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan
ja voiman parantaa tauteja.

Ja hän lähetti heidät
julistamaan Jumalan valtakuntaa
ja parantamaan sairaita.

Käännöksemme on taas
kovin pintapuolinen.
Näyttää kuin Luukas hokisi
yhtä ja samaa asiaa.
Mutta tosiasiassa tuossa
on monta eri asiaa.

Ensimmäinen jae
keskittyy nimenomaan
kokonaisvaltaiseen parantamiseen.

Ja se sitten tapahtuikin juuri siten
kuin jo todettiin.

Ensin häädettiin riivaajat.
Sitten kirjaimellisesti kääntäen
terapoitiin (therapeuō).

Siis riivaajat ajettiin pois
ja sitten kansaa
terapoitiin eli palveltiin.

Tässä ensimmäisessä jakeessa
paino ei ole taudeissa,
vaan pahan vallan seurauksista
vapaaksi auttamisessa.

Eli ensimmäisessä jakeessa
ajetaan ulos riivaajat
ja hoidetaan terapian keinoin
pahan vallan seurauksista kärsiviä.

Kumpaankin Jeesus antoi
voiman ja vallan.

Elia ei suoraan rukoillut
taivaan sadetta.

Ensin piti tehdä jotain muuta.
Mutta sitten on
taivaan sateen ja hedelmän aika.

Aika julistaa Jumalan Valtakuntaa,
ja parantaa sairaita.

Ja nyt Luukas käyttää ihan toista verbiä.
Ensimmäisessä jakeessa puhuttiin
terapiasta (therapeuō)
mutta toisessa jakeessa puhutaan
terveeksi tekemisestä (iaomai).

Kysymyksessä on siis
kaksi eri asiaa,
vaikka suomennoksessa
on yksi ja sama käännösvastine
eli parantaa.

Kiteytettynä Luukkaan tallennus
Jeesuksen antamasta tehtävästä
pitää sisällään monivaiheisen
prosessin:

- riivaajien pois ajaminen
- pahan vallasta pois auttaminen
eli terapia

- evankeliumin julistaminen
- terveeksi tekeminen
eli parantaminen

[Kirjoittaja]

kiitos kalamos. Mitä ajattelet psalmin kohdista joissa Daavid paljon rukoilee itsensä puolesta?

[kalamos]

Kun mietin Raamatun vastausta
avauksesi kysymykseen siitä,
minkälainen rukouksen tulisi olla,
niin mieleeni nousi se,
että Raamatun mukaan
rukouksen tulisi olla harras.

Ja niin sitten nostin
tuon asian esille
Jaakobin kirjeestä.

Tuo katkelma sinänsä alkaa
hyvin erikoisella tavalla:

Rukoilkaa toistenne puolesta,
että te parantuisitte.

Siis itse asiassa tuossa käy niin,
että loppujen lopuksi
rukoilemme sellaisella seurauksella,
että me parannumme.

Siis me rukoilemme ja
me parannumme.

Mutta siis yksi asia,
jonka Raamatusta löydän,
on se,
että rukouksen tulee olla harras.

Ja esimerkiksi Jeesus oli
lihansa päivinä mitä ilmeisimmin
rukoillut hartaasti kestävästi
ja paastonnut sen tähden,
että Hän voisi parantaa
kuunvaihetautisen pojan.

tätä lajia ei saa lähtemään ulos
muulla kuin rukouksella ja paastolla

Eli yksi vastaus avauksesi kysymykseen
on se,
että rukouksen tulee olla harras.
Ja joskus siihen tulee yhdistää paasto.



Mitä sitten tulee nyt esittämääsi
kysymykseen,
niin toki me rukoilemme itsemme puolesta.

Minä heitän huokauksen taivaisiin
aina kun johonkin lähdemme.

Pyydän siunausta ja varjelusta
ja johdatusta kaikkeen.

Toki sitten rukoilen samantien
myös kanssamatkustajani puolesta
ja aasinkin puolesta ... siis auton,
että jaksaisi.

Ja yleensä sitten vielä siunaan
jo valmiiksi kaikki ne ihmiset,
joita kohtaan esimerkiksi
kaupassa tai apteekissa jne.

Jeesus itse olisi voinut
vain pyytää Isältä,
että Isä lähettäisi legioonittain
enkeleitä pelastamaan Hänet
kiinniottajiltaan.

Ja Isä olisi näin tehnyt.
Mutta ei Jeesus sitten kylläkään
niin rukoillut,
mutta se olisi ollut mahdollista.

Ja Isä olisi kuullut
Poikansa rukouksen,
jonka Poika olisi
itsensä puolesta rukoillut.

Daavidin psalmit ovat
paljolti messiaanisia psalmeja,
ja vaikka Daavid
huokailee itsensä puolesta,
niin ne heijastavat
samalla Kristuksen huokauksia
kärsimyksissään.

Ratkaisevan tärkeä rukous
itsemme puolesta on se,
jonka ryöväri ristillä rukoili:

Muista minua

Jeesus muista minua
ja jokaista tämän viestin lukijaa,
joka haluaa tulla muistetuksi.




Jaak 5:16
Matt 17:21 Mark 9:29
Luuk 23:42

[Kirjoittaja]

Kiitos!