Korvien sietokyky

[NäilläNäppäimillä]

Korvat väsyvät pitkiä narsistisia monologeja lateleviin itseään älykkäinä pitäviin tyhjäntoimittajiin.
Korvat väsyvät maailman onttona kajahtavaan huutoon ilman mitään vastakaikua.
Korvat väsyvät kännisten typerysten räkättämiseen torilla.
Korvat väsyvät poliitikkojen ja presidenttien uskomattoman tyhmiin esityksiin.
Korvat väsyvät hiljaisuuden huminaankin, silloin kun se muuttuu sirinäksi aivolohkoissa.
Korvat väsyvät omiin uupuneisiin ajatuksiini.
Korvat väsyvät elämättömän elämän epä-ääniin.
Korvat väsyvät vuosikymmenten painolastin orjaoopperaan.
Korvat väsyvät jankkaaviin uutisiin, joista kukaan ei tiedä totuutta.

Jeesus, virvoita kuuloelimeni, joista 120 kertaa Sanaasi sisällytät:
Jolla on korvat, se kuulkoon.
Minulla ei nyt ole.

[kalamos]

Kiitos runosta.

Yhdeksän kohdan luettelo asioista,
jotka väsyttävät korvat,
niin ettei enää kuule.

Mutta Jeesuksen lampaana
Sinä saat seurata
Hyvän Paimenen ääntä.

Se eroaa selvästi
kaikesta luettelemastasi.

Hänen ääntään seuraten saat kuulla myös
Lintujen viserrystä,
Tuulen huminaa,
Puiden paukuttavan käsiään,
Kalojen loiskivan,
Heinäsirkan sirkutuksen,
Laineiden liplatuksen,
Virran kohinan
ja sokerina pohjalla Mehiläisen surinan.

[NäilläNäppäimillä]

Hänen ääntään seuraten saat kuulla myös
Lintujen viserrystä,
Tuulen huminaa,
Puiden paukuttavan käsiään,
Kalojen loiskivan,
Heinäsirkan sirkutuksen,
Laineiden liplatuksen,
Virran kohinan
ja sokerina pohjalla Mehiläisen surinan.

Kun kerran laskemaan alettiin, niin tässä on vasta kahdeksan.

Mehiläisen surinaa odotellessa

[kalamos]

Yhdeksän.

Ensimmäinen on
Hänen äänensä.

Sitä seuraten
matkalla viheriäisille niityille
virvoittavien vesien ääreen
kuulemme loput kahdeksan äänilajia.

[NäilläNäppäimillä]

Yhdeksän.

Ensimmäinen on
Hänen äänensä.

Sitä seuraten
matkalla viheriäisille niityille
virvoittavien vesien ääreen
kuulemme loput kahdeksan äänilajia.

[kalamos]

Jeesus, virvoita kuuloelimeni, joista 120 kertaa Sanaasi sisällytät:
Jolla on korvat, se kuulkoon.
Minulla ei nyt ole.

Kyllä Sinulla on korvat kulla.
Ja tietenkin nyt puhutaan
Hengen korvista.
Siis Hengestä syntyneistä
uusista luomuksista.
Tätä joukkoa kutsutaan nimellä
ekklesia.
Minun suomennokseni mukaan
uloskailotetut.

Me emme enää ole maailmasta.
Olemme täällä muukalaisia.
Se, mitä maailma kailottaa,
ei houkuta.

Mutta kun Hyvä paimen
vaikka vaan kuiskaa,
niin me kuulemme Hänen äänensä.
Ja sitten taas mennään.

Nuo uloskailotettujen joukot
on käännetty seurakunniksi.
Ilmestyskirjassa seurakuntakausi
kuvataan
seitsemän seurakunnan muodossa.
Jeesuksen erityis ilmoitus
kullekin seurakunnalle päättyy
seuraavaan tapaan.

Jolla on korva,
se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.

Siis mitä Henki
maailmasta uloskailotetuille
Hengestä syntyneille sanoo.

No ensimmäiseksi Jeesus
puhuttelee meitä Efesona.
Taas tarvitsee kääntää,
että kuulemme oikein.
Jeesus puhuttelee ensimmäiseksi
uloskailotettujen joukkoa,
joka Hänen silmissään on Efeso
eli
Kaunis/Täydellinen/Haluttava.

Tämä on musiikkia kuulijoille.

No valitettavasti nyt oli sitten niin,
että Jeesus kaiken kehumisen sekaan
laittaa yhden ikävän huomion.

Efeso oli hyljännyt
ensimmäisen Rakkautensa.

Kaikki oli muuten kohdallaan,
mutta Rakkaus oli yksisuunteinen.
Jeesus Rakasti näitä Haluttavia,
mutta nämä eivät Rakastaneet
enää ensiRakkaudellaan Jeesusta.

Muutoin kyllä uhkuivat ja puhkuivat
vanhurskaasti.

Tuollaisen puhkumisen myötä,
jota minäkin harjoitan keskustelufoorumeilla
voi käydä niin,
että ensiRakkaus katoaa.

Jeesus tietää minun tekoni
ja vaivannäköni ja kärsivällisyyteni.
Mutta kaiken sen keskellä
olenkin menettänyt ensiRakkauden.
Ei enää tulekaan niin vietettyä
hiljaista hetkeä
ennenkuin syöksyn näppäimille.

Ja jos en ole hiljaa,
niin en minä sitten mitään kuule.

No onneksi on niin,
että jos en kuule,
niin ei minulla ole mitään kirjoitettavaa.

Jos ei Tuuli täytä purjeita,
niin pursi kolisee vain rantakivillä.

Meillä on siis korvat kuulla.
Hengen korvat.
Varjelemme kuuloamme
maailman meskeeltä.
Hiljennymme kuulemaan
Hänen ääntään.

Ja voi mikä päivä onkaan edessä.
Päätyen Hänen lepoonsa
viheriäisillä niityillä
ja virvoittavien vesien raikkauteen
ja parantavan hunajan lääkitsemäksi.

Nyt minä kuuntelen.
Katson kelloa.
Kuuntelen taas.
Joo.
En voi vielä lopettaa.

Mitä Jeesus siis sanoi Efeson
Kauniille Täydellisislle Haluttaville
omilleen.

Jolla on korva,
se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.

Sen,
joka voittaa,
minä annan syödä elämän puusta,
joka on Jumalan paratiisissa.

Nyt siis tänä aamuna
Hän häluaa minun kuulevan
Hengen korvin jotakin.

Ja minun kauttani sitten
ehkä muidenkin kuulevan,
kun sen nyt uloskailotan.

Kerran me olemme jokainen
Hänen kanssaan Jumalan Paratiisissa
ja saamme syödä Elämän Puusta
siellä Elämän virran rannalla.

Mutta Jumalan Valtakunta
on jo sisäisesti meissä,
ja meissä virtaa jo
Elävän Veden virrat,
ja istumme jo taivaallisissa.

Ja niin me Hengessä
voimme jo syödä juuri nytkin
Elämän puusta.


Tuossa kohden on kreikan sana,
joka tarkoittaa voittoa
oikeudessa tai taistelussa.

Eli kirjaimellisesti käännettynä
tuo sana pitäisi kääntää:

Voittava ...

Tuo alkutekstin yksi sana
on valitettavasti
venytetty kolmen sanan rotlaksi:

Sitä, joka voittaa ...

Mutta ei tuossa niin sanota.
Siinä on vain yksi sana.
Eikä se ole ehdollinen.
Siinä ei sanota, jos voitat.

Vanhan Testamentin hepreassa
vastaava ilmaisu
pohjautuu verbiin

Jasa = Pelastaa

Kysymys on siis itse asiassa
Jeesuksesta, joka pelastaa.

Juuri sen tähden,
että Hän pelastaa,
oli Hänelle annettava nimi,
joka tulee tuosta verbistä Jasa.

Jesua