Hoosianna !!!

[kalamos]

Ja heti aamulla ylipapit
ynnä vanhimmat
ja kirjanoppineet
ja koko neuvosto tekivät päätöksen,

sitoivat Jeesuksen,
veivät hänet pois
ja antoivat Pilatuksen käsiin.

Pilatus ei suinkaan pelleillyt,
kun kysyi syytetyltä:

"Oletko sinä
juutalaisten kuningas?"

Pilatus huomasi,
että hän joutuu itse ratkaisemaan,
onko Jeesus juutalaisten kuningas.

Ja ylipapit tekivät
monta syytöstä
häntä vastaan.
Niin Pilatus taas kysyi häneltä
sanoen:

"Etkö vastaa mitään?
Katso,
kuinka paljon syytöksiä
he tekevät sinua vastaan."

Mutta Jeesus
ei enää vastannut mitään,
niin että Pilatus ihmetteli.

Pilatus oli jo tullut sisimmässään
tietoiseksi siitä,
että hänen tuomittavanaan
on todellakin juutalaisten Kuningas.

Mutta juhlan aikana
hän tavallisesti päästi heille
yhden vangin irti,
sen, jota he anoivat.

Niin siellä oli eräs mies,
jota sanottiin Barabbaaksi,
vangittu muiden
kapinoitsijain kanssa,
jotka kapinassa
olivat tehneet murhan.

Ja kansa meni sinne ylös
ja rupesi pyytämään,
että hän tekisi heille,
niinkuin hänen tapansa oli.

Pilatus vastasi heille
sanoen:

"Tahdotteko,
että päästän teille
juutalaisten kuninkaan?"

Sillä hän tiesi,
että ylipapit kateudesta
olivat antaneet
hänet hänen käsiinsä.

Ylipapit kiihottivat kansaa,
joka vähän aikaa sitten
oli huutanut Jeesukselle

HOOSIANNA

Nyt se huusi:

RISTIIN NAULITSE

Mutta ylipapit
kiihoittivat kansaa anomaan,
että hän ennemmin päästäisi
heille Barabbaan.

Ja Pilatus puhui taas heille
ja sanoi:

"Mitä minun sitten
on tehtävä hänelle,
jota te sanotte
juutalaisten kuninkaaksi?"

Niin he taas
huusivat:

"Ristiinnaulitse hänet!"

Mutta Pilatus sanoi
heille:

"Mitä pahaa
hän sitten on tehnyt?"

Mutta he huusivat
vielä kovemmin:

"Ristiinnaulitse hänet!"

Sääliksi käy Pilatusta.

Ja kun Pilatus tahtoi tehdä
kansalle mieliksi,
päästi hän heille Barabbaan,

mutta Jeesuksen
hän ruoskitti
ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

Jeesus sai hirvittävän käsittelyn
jo ennen ristiinnaulitsemista.
Hän olisi normaalina ihmisenä
kuollut jo siihen.

Mutta kukaan ei voinut
ottaa Hänen henkeään,
koska Hän oli Jumalan Poika.

Eikä Hän astunut alas ristiltä,
vaikka olisi voinut,
sillä Hän Rakasti niin paljon
Sinua ja minua,
että kärsi loppuun asti
sovittaakseen koko ihmiskunnan.

Ja vasta kun kaikki oli
TÄYTETTY / MAKSETTU
Hän antoi Henkensä.

Hän siis antoi ristillä Henkensä
juutalaisten tuijottaessa ristiä,
jossa Jeesus riippui.
Ristiä, jossa luki:

---------------------------
Tämä on
Jeesus Nasaretilainen
Juutalaisten Kuningas
----------------------------

Tällä kirjoituksella
Pilatus tunnusti
uskonsa Jeesukseen.
Pilatus oli vastannut
Jeesukselle esittämäänsä
kysymykseen kirjallisesti.

Eikä asia jäänyt epäselväksi
myöskään roomalaisilta sotilailta.

Mutta kun sadanpäämies,
joka seisoi häntä vastapäätä,
näki hänen näin antavan henkensä,
sanoi hän:

"Totisesti tämä ihminen
oli Jumalan Poika."

Mutta juutalaiset eivät
nähneet tai halunneet nähdä,
että Hän totisesti on
Jumalan Poika.

Ei vaikka,
olivat juuri vähän aikaa sitten
tämän tosiasian tiedostaneet,
ja huutaneet ilmoille
Jeesuksen
Kuninkuuden ja Messiaanisuuden.

Ei vaikka kuulivat
Jumalan äänen
taivaasta.

Ei vaikka lukivat
kirjallisen todistuksen
ristin päällekirjoituksesta.

------------------
Tämä on
J H W H
------------------

Pilatuksen kirjoituttamasta
ylimmästä eli heprealaisesta
tekstistä
loisti heidän silmiinsä
ristiinnaulitun kuvauksen
kunkin sanan
ensimmäinen kirjain,
jotka muodostivat
Jumalan nimen
eli oikealta vasemmalle lukien

י ה ו ה

Eli tuo
neljän sanan tekstikatkelma
kokonaisuudessaan:

ישועה הנצרה והמלך היהודים

Kirjanoppineet ja fariseukset
halusivat korjausta tekstiin.

Jos Pilatus olisi siihen
suostunut,
niin lopputulos
olisi ollut
vähintään yhtä selvä
ilmoitus Jumalan Pojasta,
Jahvesta, joka Pelastaa.

---------------------------
Hän on sanonut:
MINÄ OLEN
Juutalaisten Kuningas
---------------------------

Siinä olisi nyt ollut
keskimmäisenä
sama Jumalan nimi
uloskirjoitettuna suoraan
ensimmäisessä persoonassa
' H J H


Ratkaisevaan rooliin
nousevat miesten sijasta naiset.

Ja siellä oli myös naisia
taampaa katselemassa.

Näiden joukossa olivat
Maria Magdaleena
ja Maria,
Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti,
ja Salome,

jotka hänen ollessaan Galileassa
olivat seuranneet
ja palvelleet häntä,
sekä useita muita,
jotka olivat tulleet hänen kanssaan
ylös Jerusalemiin.

Toki myös mies,
joka oli ollut vaatimassa
kuolemantuomiota,
yllättää.

Joosef,
arimatialainen,
arvossapidetty neuvoston jäsen,

joka hänkin odotti
Jumalan valtakuntaa,

rohkaisi mielensä
ja meni sisälle
Pilatuksen luo
ja pyysi
Jeesuksen ruumista.

On siinä ilmeitä vaihdettu.
Mutta lupa heltisi.

Ja Maria Magdaleena
ja Maria, Jooseen äiti,
katselivat,
mihin hänet pantiin.

[kalamos]

Suuren neuvoston jäsenen lisäksi,
on toinenkin yllättäjä.

Mies, joka oli paitsi fariseus
myös juutalaisten hallitusmiehiä.

Mutta sen jälkeen Joosef,
arimatialainen,
joka oli Jeesuksen opetuslapsi,
vaikka salaa,
juutalaisten pelosta,
pyysi Pilatukselta
saada ottaa Jeesuksen ruumiin;
ja Pilatus myöntyi siihen.
Niin hän tuli
ja otti Jeesuksen ruumiin.

Tuli myös Nikodeemus,
joka ensi kerran
oli yöllä tullut Jeesuksen tykö,
ja toi mirhan ja aloen seosta
noin sata naulaa.

Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin
ja käärivät sen
hyvänhajuisten yrttien kanssa
käärinliinoihin,
niinkuin juutalaisilla on tapana
haudata.

Nikodeemuksen tuoma
mirhan ja aloen seoksen määrä
oli sellainen,
jota käytettiin,
kuninkaan hautauksessa.

Kaikki täytyi tehdä valtavalla
kiireellä,
sillä auringonlaskiessa
alkaisi Suuri Sapatti.

Jo kaikkien lupien hankkiminen
poikkeusjäjestelyihin,
jotka tarvittiin,
jotta ristiinnaulitun ruumista
ei normaaliin tapaan
heitettäisi kaatopaikalle,
vaativat aikansa.

Naiset kuitenkin seurasivat
kaikkea tapahtunutta
uskollisesti loppuun asti.

Jeesus oli siis saatu
jotenkin hautaan
juuri ennen Suuren Sapatin alkua
eli ennen auringonlaskua.

Suuren sapatin jälkeen
tori oli auki yhden päivän.

Silloin kolme naista
kiiruhti ostoksille
ostamaan hyvänhajuisia yrttejä
tehdäkseen voiteet,
joilla voidella Jeesuksen ruumis.

Ja kun Sapatti oli ohi,
ostivat Maria Magdaleena
ja Maria, Jaakobin äiti,
ja Salome
hyvänhajuisia yrttejä
mennäkseen voitelemaan häntä.

Tuon jälleen kiireisen
päivän jälkeen
tuli viikkosapatti.

Mutta sitten viikon
ensimmäisen päivän aamuna
naiset menivät valmistamiensa
hyvänhajuisten voiteiden kanssa
haudalle voitelemaan
Jeesuksen ruumis.

Ja viikon ensimmäisenä päivänä
he tulivat haudalle ani varhain,
auringon noustessa.

Tosiasiassa Jeesuksen ruumis
ei enää ollut haudassa.
Se oli ollut siellä tarkalleen
- kolme yötä
- kolme päivää

Ja sitten
kolmannen päivän jälkeen
auringonlaskun aikaan
noussut ylös haudasta.

Mutta tätähän naiset
eivät tienneet.

Lähestyessään hautaa,
he miettivät
varmaan useampaakin ongelmaa.

Hautaa vartioivaa sotilasjoukkoa
ja suurta kiveä haudan suulla.

Heidän lähestyessään hautaa
Herran enkeli
hoiti kummankin ongelman.

Tuli suuri maanjäristys,
kun enkeli tuli paikalle
ja vieritti kiven pois.

Ja sotajoukko vaipui
kuin kuolleena maahan.

Ja he sanoivat toisilleen:

"Kuka meille vierittää kiven
hautakammion ovelta?"

Ja katsahtaessaan ylös
he näkivät kiven poisvieritetyksi;
se oli näet hyvin suuri.

Ei ollut mitään estettä mennä
sisälle hautakammioon.
Mutta yllätykset jatkuivat.

Ja mentyään
hautakammion sisään

he näkivät nuorukaisen
istuvan oikealla puolella,
puettuna
pitkään, valkeaan
vaatteeseen;

ja he peljästyivät
suuresti.

Nyt meni suunnitelmat sekaisin
ja luultavasti voiteet maahan.

Mutta hän sanoi heille:

"Älkää peljästykö;
te etsitte Jeesusta,
Nasaretilaista,
joka oli ristiinnaulittu.
Hän on noussut ylös;
ei hän ole täällä.

Katso,
tässä on paikka,
johon he hänet panivat.

Kuinka kauan lienevät katsoneet
tuota paikkaa,
kunnes enkeli antaa tehtävän.

Mutta menkää ja sanokaa
hänen opetuslapsillensa
ja Pietarille:

'Hän menee teidän edellänne
Galileaan;
siellä te saatte hänet nähdä,
niinkuin hän teille sanoi.'"

Niin he tulivat ulos
ja pakenivat haudalta,
sillä heidät oli vallannut
vavistus ja hämmästys,

eivätkä sanoneet
kenellekään mitään,

sillä he pelkäsivät.

Siis tulivat ulos haudasta,
mutta eivät alkaneet selittää
kohtaamilleen ihmisille mitään.

Vaan kiiruhtivat sanomaan
enkelin käskyttämän viestin
Pietarille ja opetuslapsille.

Kuultuaan naisjoukon välittämät
enkelin sanat,
Pietari ja Johannes
juoksivat haudalle.

Totesivat asian olevan
niin kuin naiset
olivat kertoneet.
Tyhhhjähhh!!!

Maria Magdaleena
meni heidän perässään
uudelleen haudalle,
ja jäi sinne itkemään
Pietarin ja Johanneksen
poistuttua.

Ja silloin Jeesus itse ilmestyi
ja siis ensimmäisenä
Maria Magdaleenalle,
josta oli ajanut ulos
seitsemän riivaajaa.

Mutta
ylösnousemisensa jälkeen
hän varhain aamulla
viikon ensimmäisenä päivänä
ilmestyi ensiksi
Maria Magdaleenalle,

josta hän oli ajanut ulos
seitsemän riivaajaa.

Ja nyt Maria Magdaleenan
täytyi vielä kerran jaksaa rientää
Pietarin ja opetuslasten luo
kertomaan,
että nyt hän oli nähnyt Jeesuksen.

Tämä meni ja vei sanan niille,
jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa
ja jotka nyt murehtivat ja itkivät.

Mutta kun he kuulivat,
että hän eli
ja että Maria oli hänet nähnyt,

eivät he uskoneet.

Jeesus kohtasi sitten miesjoukosta
Pietarin kuin myös kaksi muuta.

Ja sen jälkeen
hän toisenmuotoisena
ilmestyi kahdelle heistä,
heidän kävellessään,
matkalla maakylään.

Hekin menivät
ja veivät sanan toisille;

mutta nämä eivät uskoneet
heitäkään.

[kalamos]

Jeesuksen opetuslapset olivat
mitä epäuskoisinta joukkoa.

Jumalan valinnat on ihmeellisiä.

Kun Jumala valitsi kansan,
jonka kautta
tuo Pelastajan maailmaan,
Hän valitsi niskurikansan.

Toorassa todetaan kuusi kertaa se,
että Israel on niskurikansa.

Ja kun Hän valitsi opetuslapsensa,
Hän valitsi
mitä epäuskoisimman joukon.

Ja näiden tulisi viedä
evankeliumi maailmaan.

Suuri osa opetuslapsista,
ei ollut vielä nähnyt Jeesusta,
eivätkä uskoneet toisten
heille kertomaa ilosanomaa.

Ja sitten Jeesus itse ilmestyy
koko opetuslapsijoukolle.

Paitsi kaikkein epäuskoisimmalle
Tuomaalle.
Hän kun tarvitsi käsinkosketeltavan
kohtaamisen Jeesuksen kanssa,
jotta uskoisi.

Olemme sitten
miten epäuskoisia tahansa,
niin Jeesus voi synnyttää
meissä uskon.

Hän kohtaa meidät
siten kuin parhaaksi näkee.

Ja silloin tapahtuu ihme.
Usko syntyy.

Mutta palataan Markuksen
tallennuksen loppuosaan.
Jeesus siis ilmestyy lopulta
opetuslapsijoukolle.

Vihdoin hän ilmestyi
myöskin niille yhdelletoista
heidän ollessaan aterialla;

ja hän nuhteli
heidän epäuskoaan
ja heidän sydämensä kovuutta,

kun he eivät olleet uskoneet niitä,
jotka olivat nähneet
hänet ylösnousseeksi.

Ja sitten ...
ei suinkaan ...
tapahtunut niin,
että Jeesus jatkoi ja sanoi:
Menkää kaikkeen maailmaan ...

Markus ei siis tallennuksessaan
kylmäverisesti vain ilmoita
Jeesuksen ilmestyneen
keskelle ateriahetkeä
nuhtelemaan heidän epäuskoaan,
ja samaan hengenvetoon
antaneen lähetyskäskyn
todeten, että joka ei usko,
tuomitaan kadotukseen.

Jos tuo tilannekuvaus
pitäisi paikkansa,
niin opetuslasten ruoka
olisi jäänyt kurkkuun kiinni.

Mutta tosiasiassa
tuohon kohtaamiseen ei sisältynyt
lähetyskäskyn antamista.

Se oli kohtaaminen,
jolla opetuslapset
herätettiin eloon
tai elvytettiin ymmärtämään se,
missä nyt mennään.

Aivan samoinkuin
Emmauksen tien kulkijat
tarvitsivat saada kuulla
pitkän selvityksen
Mooseksesta alkaen,
mitä Raamattu kertoo Jeesuksesta,
tarvitsivat kaikki
Jeesuksen opetuslapset
pitkän briiffauksen.

Ei siis niin,
että kesken ateriaa tullut
Jeesuksen ilmestyminen
ja moitesana
ja sitten käskysana
lähteä liikkeelle.

Ei ollenkaan.
Tuossa tilanteessa Jeesus
ei antanut tuota lähetyskäskyä.
Sen antaminen tapahtui
vasta neljäkymmentä
päivää myöhemmin.
Briiffaus kesti siis 40 päivää.

Siis mitä tapahtui
tuossa tilanteessa,
jossa Jeesus ilmestyy
ensimmäisen kerran
opetuslapsijoukolle.

Markus on sen
kirjoittanut evankeliumiinsa.

Jostain syystä sitä vaan ei ole
otettu mukaan käännöksiin.

Mutta useissa käsikirjoituksissa
tuo teksti on
alkuperäisessä muodossaan
ja suomennettuna se menee
kokonaisuudessaan siis näin:

Vihdoin hän ilmestyi
myöskin niille yhdelletoista
heidän ollessaan aterialla;

ja hän nuhteli
heidän epäuskoaan
ja heidän sydämensä kovuutta,

kun he eivät olleet uskoneet niitä,
jotka olivat nähneet
hänet ylösnousseeksi.

Ja he pyysivät anteeksi sanoen:

"Tämä
laittomuuden ja uskottomuuden aika
on Saatanan alainen,
eikä hän salli
Jumalan totuuden ja voiman
kukistaa saastaisia henkiä.
Ilmoita siksi nyt vanhurskautesi'

He sanoivat näin Kristukselle,
ja Kristus vastasi heille:

"Saatanan valtakauden aika
on ohitse,
mutta muita pelottavia asioita
on pian tapahtuva.

Minut annettiin kuolemaan
niiden tähden,
jotka ovat tehneet syntiä,
jotta he palaisivat totuuteen
eivätkä enää syntiä tekisi
ja niin perisivät taivaan
hengellisen,
turmeltumattoman
ja hengellisen
kunnian."

Opetuslapset
uskoivat Jeesuksen elävän,
kun näkivät Hänet.

Eli kun edes opetuslapset eivät
uskoneet heidän keskuudessaan
olevien naisten todistusta,
kuinka maailma uskoisi
kalastajien todistuksen Jeesuksesta.

He olivat edelleen peloissaan,
ja viittasivat pahuuden voimiin.

Mutta Jeesus kertoo asioiden
nyt muuttuneen.
Saatanan valtakauden
aika on nyt ohitse.

Mutta se edellyttää,
että ihmiset saavat kuulla
ilosanoman Jeesuksesta.

Silloin ihmiset vapautuvat
paholaisen vallasta.

Tämän kohtaamisen jälkeen
seuraa siis 40 päivää
pitkä aikajakso,
jonka aikana opetuslapset
monestikin kohtasivat Jeesuksen.

Niin myös monet muut.
Jeesus näyttäytyi kerralla
jopa yli puolen tuhannen
suuruiselle ihmisjoukolle.

Ja viimeisenä päivänä maan päällä
Jeesus pitää puheen,
josta Matteus on tallentanut
opetuslapseuttamisosan
ja Markus lähetyskäskyn
eli Jeesuksen viimeiset sanat.

Siinä on vastaus kaikkeen siihen,
mitä opetuslapset olivat
sanoneet Jeesukselle
esimerkiksi saatanan vallasta.

Ja hän sanoi heille:

"Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille.

Joka uskoo ja kastetaan,
se pelastuu;

mutta joka ei usko,
se tuomitaan kadotukseen.

Ja nämä merkit seuraavat niitä,
jotka uskovat:

minun nimessäni
he ajavat ulos riivaajia,
puhuvat uusilla kielillä,
nostavat käsin käärmeitä,
ja jos he juovat jotakin kuolettavaa,
ei se heitä vahingoita;

he panevat kätensä sairasten päälle,
ja ne tulevat terveiksi."

Ja nyt opetuslapset
rohkenivat mennä
kaikkeen maailmaan ...