Koiramaiset uuden vuoden terveiset

[NäilläNäppäimillä]

Viime viikkoina ajatukseni on täyttänyt mielentilojen kirjo; olin täysin ja satasella varma, että sairastan lymfoomaa eli imusolmukesyöpää. Selailu Googlessa takasi varmuudella, että kaulassa olleet patit ovat syöpää, ei ole muuta mahdollisuutta. Mietin jo valmiiksi viestit, miten sen kerron ystäville kuormittamatta ketään esirukousvelvoitteella tai kerjäämättä sääliä. Hyvä, etten laatinut viestiä jo valmiiksi, saati lähettänyt kenellekään mitään sellaista.
1.1.24 yksityislääkäri totesi, että patteja on, ja laittoi lähetteen sairaalaan. Jo 8.1. eli eilen pääsin uä-tutkimukseen ja sieltä samalla "ovenavauksella" lääkärille. Hienoa toimintaa henkilöstöpuutteessa ja kiireessä, täytyy sanoa. Hienoa oli saada myös tutkimustulos. Minulla ei ole yhtään minkään laatuista kasvainta, korkeintaan sylkirauhastulehdus. Leijuin sieltä pois ilmassa antibioottireseptini kera.

Tämä aamu heräsi loistavana säänkin puolesta. Paukkupakkanen oli lauhtunut pariksi lämpöasteeksi, ja aurinkokin heräsi aivan erityisesti minua tervehtiäkseen. Elämä on hyvää ja elämisen arvoista. Ihanaa oli mennä ulos ja tuntea tuuli kasvoilla.

Pitääkö tapahtua jotain draamaa, ennen kuin ymmärtää elämästä mitään?

Lähellä, torin toisella laidalla on boheemi pieni Sarpi-baari, jonka touhukas emäntä osaa keittää maittavia keittoja. Soppaa saa itse kauhoa isosta lämpökattilasta niin paljon kuin napa vetää. Baarissa käy kaikenlaista väkeä: työmiehiä neonkeltaisissa haalareissaan, iäkkäitä rouvia juoruineen ja kahvikuppeineen, yksinäisiä miehiä lukemassa päivän lehteä, äitien kanssa lapsia, jotka jättävät nenänjälkensä herkkuleivos-lasivitriiniin, runoilijan näköisiä myöhäishippejä. Baarin voisi sijoittaa sellaisenaan Kaurismäki-elokuvaan.
Eikä täällä olla niin nökönuukia koirasäännöistäkään. Tänään baarissa vieraili kaunis kullanruskea tiibetinspanieli, jonka puheliaalta isännältä sain yhden suunvuoron kysyäkseni koiran nimeä: Ville. Ville tuli - isännän ensin kysyttyä lupaani - syliini ja katsoi minua niin hellyttävästi, että ajattelin tästä saaneeni uuden ikiystävän. Mutta kävi ilmi, että Ville olikin kenties kiinnostuneempi nakkisoppakuppini sisällöstä kuin minusta. Jätin Villelle koiramaiset hyvän päivän jatkot, ja lähdin kotiin valmistautumaan Vapaakirkon Exodus-tapahtumaan. Tähän tuli vieläpä varmistus, kun eräs ystäväni soitti ja on myös menossa sinne.

[Annora]

Ymmärrän tunteesi - on todella mahtavaa, kun saa kokea, että ei sitä sitten ollutkaan vaikeasti sairas, vaan elämä jatkuu....jatkuu... jatkuu... yes... yes...

Hyvää uutta vuotta sinne Poriin Sinulle "Näillä näppäimillä"

[NäilläNäppäimillä]

Samoin sinne, missä oletkin. Ainakin minun aiheellinen uudenvuoden lupaukseni olisi vähempi googlaus Saa nähdä miten onnistuu.

[kalamos]

Voisi sanoa NäilläNäppäimillä,
että olet uuden vuoden alkajaisiksi
saanut kokea kuin uuden huomisen.

Siunausta ja Varjelusta
Sinulle ja kaikille lukijoille
vuodelle 2024,
jolloin kaikki näyttää horjuvan ja hoippuvan.

Jumala on valinnut meidät
olemaan rikkaita uskossa
ja sen valtakunnan perillisiä,
jonka hän on luvannut niille,
jotka häntä rakastavat.