KILVOITTELU

[Vieras]

Mitä pitää sisällään sana kilvoittelu?

Ei pitkiä teologisia selvityksiä, kiitos. Lyhyesti sisältöä - vaikka ranskalaisin viivoin - riittää.

[kalamos]

UT:n alkutekstissä on ydinsana
ago
ja sitä se myös tarkoittaa.

Go!

Siis liikettä.

1

Kaikki alkaa siitä, että Jumala vetää.
Liikumme, jos päästämme irti.
Eli näin tulemme kääntymykseen.

2

Varsinainen haaste on se,
että selviämme ahtaasta portista sisälle.

Kaikki varusteemme on riisuttava.

Niin mielellämme haluaisimme jotenkin
Itse selviytyä omin avuin sisäpuolelle.
Mutta sinne ei tulla raamit kaulassa.

3

Kun sitten olemme jo valtakunnassa,
niin me saamme tehtävän.
Edessämme on juoksurata.
Tehtävästä selviytyminen edellyttää ponnistelua.

Alkutekstin ilmaisu tarkoittaakin
kilvoittelua / taistelua.

Jos selviämme voittajana tehtävässämme,
niin meidät palkitaan ja kruunataan.

Mutta tällä ei ole mitään tekemistä
Pelastuksen kanssa.
Vain armosta pelastetut saavat tehtävän.

Muun muassa näissä kolmessa
asiayhteydessä käytetään ilmaisua,
joka usein käännetään kilvoitteluksi.

Tiesin jo valmiiksi,
että tästä tehtävästä en selviä voittajana.
Pikamatkat eivät sovi minulle.

Jos maraton olisi ollut sallittu,
lopputulos olisi ollut selkeämpi.

[עֵד]

Ai kun on kohti käyvää settiä!

Olen vieroksunut tuota sanaa ’kilvoittelu’, koska minusta ei ole siihen.

Kiitos!

[Emilio]

Ilman kilvoittelua ei kukaan ole näkevä Herraa.

[kalamos]

Noin ei Raamatussa sanota.
Muistelet seuraavaa kohtaa:

Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen,
sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
ja pitäkää huoli siitä,
ettei kukaan jää osattomaksi
Jumalan armosta

Vähän aiemmin todetaan:

me olemme pyhitetyt
Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla
kerta kaikkiaan

Ja nyt siis meitä,
jotka jo olemme pyhitetyt kertakaikkisesti,
kehotetaan toimimaan niin,
että ne ihmiset,
jotka eivät vielä ole tulleet
osallisiksi Jumalan armosta,
saisivat saman rauhan Jumalan kanssa,
joka meillä jo on.

Tavoittelemme siis kaikille niille,
joilla ei vielä ole
- rauhaa
- kertakaikkista pyhitystä
- Jumalan armoa
osallisuutta tästä paketista.

Ja tämä, mitä meitä näin
kehotetaan tekemään
on kyllä sitten kilvoittelua/taistelua
edellisen kommenttini kolmannen
kohdan mukaisesti,
mutta tuo heprealaiskirjeen
kohta ei suinkaan sano,
että ilman kilvoitusta
ei kukaan ole näkevä Herraa.

[Vieras]

Ai kun on kohti käyvää settiä!

Olen vieroksunut tuota sanaa ’kilvoittelu’, koska minusta ei ole siihen.

Kiitos!

Olet tietämättäsi kilvoitellut, jos olet vuosikymmeniä vaeltanut uskossa

Minä ajattelin joskus sen olevan itsensä ruoskimista, nälässä pitämistä, ryysyissä kulkemista, kylmässä värjöttelyä, kerjuuta jne.

Onneksi löysin Paavalin viisaat sanat: Kol. 2:23:
"Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi."

Eli ei se ainakaan ole mitään ihmistekoista suorittamista. Nämä siis lukitaan pois.

[Emilio]

Pyhitykseen pyrkiminen on juuri sitä kilvoittelua, eli armoon turvautuminen ja sitä ennen syntien tunnustaminen ja hylkääminen, eli mielenmuutos.

[kalamos]

Minä ajattelin joskus sen olevan itsensä ruoskimista, nälässä pitämistä, ryysyissä kulkemista, kylmässä värjöttelyä, kerjuuta jne.

Onneksi löysin Paavalin viisaat sanat: Kol. 2:23:
"Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi."

Eli ei se ainakaan ole mitään ihmistekoista suorittamista. Nämä siis lukitaan pois.

Tuosta ruoskimisesta ja muusta tuli mieleen
Heprealaiskirje.

Kysymys ei todellakaan ole siitä,
että ruoskimme itseämme
tai millään muullakaan ansiolla
yrittäisimme ansaita
pelastuksen tai pyhityksen tms.

Mutta kun olemme pelastetut,
kertakaikkisesti pyhitetyt,
niin meillä on etuoikeus
antaa itsemme eläväksi pyhäksi
Jumalalla otolliseksi uhriksi.

Ja näin tekivät ne uskonsankarit
joista kerrotaan Heprealaiskirjeen
luvussa 11.
Ja sitten luku 12 alkaa näin:

Sentähden, kun meillä on
näin suuri pilvi todistajia ympärillämme,
pankaamme mekin pois kaikki,
mikä meitä painaa,
ja synti,
joka niin helposti meidät kietoo,
ja juoskaamme kestävinä
edessämme olevassa kilvoituksessa,

Eli tuo edellä ollut uskon luku
ja siinä kuvattu
uskonsankarien joukko eli pilvi
oli myös kilvoituksen luku.
Ja tuo usko kantaa myös meitä
edessämme olevassa kilvoituksessa.
Luetaan eteenpäin:

silmät luotuina
uskon alkajaan ja täyttäjään,
Jeesukseen,
joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta
kärsi ristin, häpeästä välittämättä,
ja istui Jumalan valtaistuimen
oikealle puolelle.

Tämä on kilvoitusta/taistelua,
jota kuvattiin edellisessä luvussa
ja nyt edelleen kuvataan
meidänkin osaksemme tulevaksi.

Ajatelkaa häntä,
joka syntisiltä on saanut kärsiä
sellaista vastustusta itseänsä kohtaan,
ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.