Mikä on esivalta

[Emilio]

Sana sanoo:

Apostoli kehoittaa kristittyjä olemaan alamaiset esivallalle, joka on Jumalan asettama oikeuden ylläpitäjä 1 – 7, rakastamaan lähimmäisiään 8 – 10, hylkäämään pimeyden teot ja vaeltamaan niin kuin päivällä sekä pukemaan päällensä Herran Kristuksen 11 – 14.

Jokainen olkoon alamainen
sille esivallalle,
jonka vallan alla hän on.

Sillä ei ole esivaltaa
muutoin kuin Jumalalta;

ne, jotka ovat,
ovat Jumalan asettamat.

Sentähden,
joka asettuu esivaltaa vastaan,
se nousee Jumalan säätämystä vastaan;

mutta jotka nousevat vastaan,
tuottavat itsellensä tuomion.

Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona,
jotka tekevät hyvää,
vaan niiden,
jotka tekevät pahaa.

Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä,
niin tee sitä, mikä hyvää on,
ja sinä saat siltä kiitoksen;
sillä se on Jumalan palvelija,
sinulle hyväksi.

Mutta jos pahaa teet,
niin pelkää;

sillä se ei miekkaa turhaan kanna,
koska se on Jumalan palvelija,
kostaja sen rankaisemiseksi,
joka pahaa tekee.

[kalamos]

Tuon kohdan mukaan:

1
Esivalta on aina
Jumalan asettama
ja Jumalan palvelija.

2
Vain pahantekijöiden tarvitsee
pelätä esivaltaa.

Jos nämä ehdot eivät täyty,
niin emme ole tekemisissä
tuossa kohdassa tarkoitetun
esivallan kanssa.

[Kirjoittaja]

tuo on kyllä minulle hieman epäselvä kohta. Ehkä alkukielessä on selvemmin. Nimittäin aika selkeästi sanotaan, että

Sillä ei ole esivaltaa
muutoin kuin Jumalalta;

ne, jotka ovat,
ovat Jumalan asettamat.

Jos tuohon lisäisi pari sanaa, niin asia olisi selkeämpi. Mutta Raamattuun ei saa lisätä mitään, eikä ottaa pois.

[kalamos]

Alkutekstistä
kirjaimellisesti käännettynä
tuo jae menee näin:

kirj

Jokainen sielu
esivalloille yläpuolella oleville
alistukoon

sillä ei ole esivaltaa
paitsi Jumalasta

ja olevat esivallat
toimesta Jumalan
määrätyt ovat

[Kirjoittaja]

Ajattelen, että esivalta on aina Jumalasta, eli Jumalan jollain lailla vaikuttama/sallima. Se, että onko se hyvä vai huono, siinä voi olla vaihtelua.

[kalamos]

Avauksessa lainatun
Raamatun ilmoituksen mukaan
esivalta on todellakin Jumalasta.

Tuo ensimmäinen jae
ilmoittaa myös sen,
että muunlaista esivaltaa ei ole.

Sillä ei ole esivaltaa
muutoin kuin Jumalalta;

ne, jotka ovat,
ovat Jumalan asettamat.

Ja sen tähden,
jos joku nousee esivaltaa vastaan,
niin hän nousee Jumalan säätämystä vastaan
ja saavat tuomion.

Sentähden,
joka asettuu esivaltaa vastaan,
se nousee Jumalan säätämystä vastaan;
mutta jotka nousevat vastaan,
tuottavat itsellensä tuomion.

Siis mikä on tai mitä tarkoittaa
Esivalta.

Raamatun alkuteksti käyttää
sanaa

ἐξουσία
eksūsia

oikeus
valta
valtuus
esivalta

Tämä tulee verbistä

ἔξεστι
eksesti

on lupa
on luvallista

Siis esivalta on elin,
joka määrittelee sen
mikä on luvallista.
Ja esivallan palveluksessa
on lupaviranomaisia.

Raamattukäännöksissä
käytetään ilmaisuja

- hallitusmies
- viranomainen

Alkutekstissä on sana

ἄρχων
arkhōn

hallitsija
hallitusmies
esimies
päämies

Sillä hallitusmiehet
eivät ole niiden pelkona,
jotka tekevät hyvää,
vaan niiden,
jotka tekevät pahaa.

Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä,
niin tee sitä, mikä hyvää on,
ja sinä saat siltä kiitoksen;

Esivalta on siis paitsi
Jumalasta ja Jumalan asettama
myös Jumalan palvelija.

se on Jumalan palvelija

Siis esivalta palvelee Jumalaa.
Ja minkälainen palvelija
on esivalta.

Se tulee taas paremmin ymmärretyksi,
kun luemme sen alkutekstistä,
jota kaipasit.

διάκονος
diakonos

palvelija

Tuolla sanalla ei ole paha kaiku.
Aivan päinvastoin.
Esivalta on siis Jumalan diakoni.

Esivalta on siis Jumalasta.
Jumalan säätämys on esivalta.
Sen sijaan paholainen haluaa anarkiaa.

Jumala sanoo:
Älä tapa.

Mutta paholainen haluaa tuhota
joka ikisen Jumalan kuvaksi luodun ihmisen.
Ja hyvin lähelle tätä paholaisen toiveen
toteutumista tilannekuvaus eteneekin
IIlmestyskirjan loppusivuilla,
kunnes Jeesus tulee takaisin
viime hetkellä pelastaakseen maailman täystuholta.

Jumalan palvelija
voi tietenkin olla hyvä tai jotenkin huono.

Minä palvelen tällä foorumilla
edustaen sen esivaltaa.
Silloin nimimerkkini on
Administrator
joka suomennettuna on
hallintomies

Olen tietenkin jäävi arvioimaan,
olenko hyvä vai huono hallintomies.
Mutta koen itseni kovin huonoksi sellaiseksi.

Olen melko lyhyeksi jääneen
työelämäni aikana
ollut lähes aina virkamies
ja lähinnä sellaisissa viroissa,
joissa olen ylhäisessä yksinäisyydessäni
joutunut toimimaan paitsi
alati virkamiehen vastuulla
myös viranomaisena.

Olen aina kokenut itseni
kovin vajaaksi tilanteissa,
joissa edellytetään
nopeaa päätöksentekoa
ja rohkeutta käskeä ja määrätä.

Kun sen sijaan
normaali virkamiehen työpäivä
papereineen ja kalvoineen jne.
oli minulle mieluisaa.

Sama on tilanne tällä foorumilla.
Minä inhoan hallinnoimista.
Enkä millään haluaisi enkä rohkenisi
tehdä asioita,
jotka kuitenkin ovat välttämättömiä,
jotta foorumi pysyy järjestyksessä
ja käyttötarkoituksessaan,
johon se on pyhitetty eli erotettu.

Meillä on siis esivalta,
joka on Jumalan diakoni
eli palvelija.

Siis meillä on esivalta,
joka on
Jumalasta ja Jumalan asettama
Jumalan palvelija eli diakoni.
Ja sen palveluksessa on
hallitusmiehiä.

Nämä yhdessä pitävät huolta meistä
palvellen Jumalan säätämystä.

Ottavat rosvot kiinni
etteivät varastaisi.
Lukitsevat murhaajat koppiin
etteivät tappaisi.
Saman kohtalon kokevat
raiskaajat, pahoinpitelijät jne.

Siis esivalta on tällä tavoin
aina Jumalan palvelija
ja meille hyväksi.

sillä se on Jumalan palvelija,

sinulle hyväksi.

Mutta jos pahaa teet,
niin pelkää;

sillä se ei miekkaa turhaan kanna,
koska se on Jumalan palvelija,
kostaja sen rankaisemiseksi,
joka pahaa tekee.

Siksi tulee olla alamainen,
ei ainoastaan rangaistuksen tähden,
vaan myös omantunnon tähden.

Itse asiassa näitä esivaltoja
on monia,
koska katkelman alussa
käytettiin monikkoa:
Ne, jotka ovat ...

Yksi esivalta on verohallinto.

Ja tämän esivallan palveluksessa
on virkamiehiä eli verovirkailijoita.

Sentähdenhän te verojakin maksatte.

Sullä he ovat Jumalan palvelusmiehiä,
ahkeroiden virassansa juuri sitä varten.

Näistä alkuteksti käyttää
ilmaisua

λειτουργός
leitūrgos

palvelija

Oli kysymys mistä tahansa esivallasta,
niin meidän on oltava sille alamaisia.

Antakaa kaikille,
mitä annettava on:

kenelle vero,
sille vero,

kenelle tulli,
sille tulli,

kenelle pelko,
sille pelko,

kenelle kunnia,
sille kunnia.

[Kirjoittaja]

Nyt taisin kalamos ymmärtää, mitä ajat takaa. Asia on varmaankin näin. Kiitos. Eli joko on Jumalan asettama esivalta, tai ei esivalta laisinkaan.

[kalamos]

Noin kuin totesit,
tuossa aivan selvästi sanotaan.

Sillä ei ole esivaltaa
muutoin kuin Jumalalta;
ne, jotka ovat,
ovat Jumalan asettamat.

Ja niin on myöskin ymmärrettävissä se,
miten Paavali kehottaa meitä
suhtautumaan kaikkeen esivaltaan.

Sentähden,
joka asettuu esivaltaa vastaan,
se nousee Jumalan säätämystä vastaan;
mutta jotka nousevat vastaan,
tuottavat itsellensä tuomion.

Emme saa vastustaa esivaltaa
vaan aivan päinvastoin,
Ja tämä on täysin synkroonissa
sen hyvän kanssa,
jota Jumalan lapsen kuuluisi harjoittaa
eli omantuntomme kanssa.

Sillä hallitusmiehet
eivät ole niiden pelkona,
jotka tekevät hyvää,
vaan niiden,
jotka tekevät pahaa.
Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä,
niin tee sitä, mikä hyvää on,
ja sinä saat siltä kiitoksen;
sillä se on Jumalan palvelija,
sinulle hyväksi.
Mutta jos pahaa teet,
niin pelkää;
sillä se ei miekkaa turhaan kanna,
koska se on Jumalan palvelija,
kostaja sen rankaisemiseksi,
joka pahaa tekee.
Siksi tulee olla alamainen,
ei ainoastaan rangaistuksen tähden,
vaan myös omantunnon tähden.

Eli esivallalle kuuliaisuus
merkitsee hyvien tekojen tekemistä.

Tämä sama perus ajatus käy ilmi
toisesta Paavalin kirjeestä.

Aivan samoin kuin Roomalaiskirjeessä
Paavali kytkee toisiinsa
omantunnon ja esivallalle alamaisuuden
hän kytkee myös Tiituskirjeessä
hyvien tekojen tekemisen
ja esivallalle alamaisuuden.

Muistuta heitä olemaan
hallituksille ja esivalloille alamaiset,
kuuliaiset,
kaikkiin hyviin tekoihin valmiit,

Jos olemme alamaiset
viranomaisille ja esivalloille,
se osoittaa sen,
että elämämme tulvii hyviä tekoja.

Jos olemme jotenkin riidoissa
viranomaisten ja esivallan kanssa,
niin sitten meidän toimissamme
on jotain vialla.
Tunnollamme on jotain,
mikä painaa ja pitäisi panna pois.

Roomalaiskirjeen puolella
Paavali otti esimerkiksi tästä
verohallinnon.

Joskus ihmetyttää,
että rikkaimmat maksavat
tuloveroa vähemmän
kuin minä pienestä eläkkeestäni.

Lisäksi maksan kiinteistöveroa kaikesta
koirankoppia suuremmasta
leikkimökistä alkaen.

Ja kuinka paljon maksankaan jätemaksua,
vaikka sitä ei juurikaan synny,
koska käsittelen melkein kaiken itse.

Mutta pääasia,
että tunto on puhdas.
On niin kevyt olo.

Eli mitä Paavali tarkoitti
kuuliaisuudella esivaltaa kohtaan,
mikä johtaa kaikkiin hyviin tekoihin.

etteivät ketään herjaa,
eivät riitele,
vaan ovat lempeitä
ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä
kaikkia ihmisiä kohtaan.

Tämä hallituksille ja esivalloille alamaisuus
on jo melkein kuin taivasta maan päällä.

Ja vaikka luemmekin lehdistä
kummallisia tosiasioita,
joita tuli lueteltuakin,
niin tilannetta helpottaa suuresti se,
kun muistelee omaa vaellusta.

Olimmehan mekin ennen
ymmärtämättömiä,
tottelemattomia,
eksyksissä,
moninaisten himojen ja hekumain orjia,
elimme pahuudessa ja kateudessa,
olimme inhottavia
ja vihasimme toisiamme.

Mutta mikä rikkaus meillä onkaan nyt.

Mutta kun Jumalan,
meidän vapahtajamme,
hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
pelasti hän meidät,

ei vanhurskaudessa tekemiemme
tekojen ansiosta,
vaan laupeutensa mukaan
uudestisyntymisen peson
ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
jonka Hengen
hän runsaasti vuodatti meihin
meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,

että me vanhurskautettuina
hänen armonsa kautta
tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi
toivon mukaan.

Ja nyt huomaan,
että minä olen niin rikas,
perillinen, joka ei koskaan
voi maksaa riittävästi perintöveroa,
taivaan kansalainen,
joka en ikinä voisi maksaa
mitään veroja riittävästi,
vaikka antaisin kaiken, mitä minulla on.

Vähin mitä voin tehdä on se,
että ensimmäisen jakeen mukaisesti
olen kaikkiin hyviin tekoihin valmis.

Silloin elämälläni on siunaus,
ja se sujuu mutkattomasti
myös viranomaisten ja esivallan kanssa,
jotka ovat Jumalan asettamat.