Jaakko Pirttiaho - Miksi en kestä kiusauksia

[Annu]

"Perkeleen tarkoitus ei ole saada meitä ensisijaisesti
lankeamaan, vaan menettämään uskomme ja
luottamuksemme Jumalaan.

Tärkeää on, että
langenneenakin voisin jatkaa sitä lapsenomaista
luottamusta Jumalaan ja menisin hänen luokseen
kertoen, että ' Abba, Isä, olen täällä ojan pohjalla taas'.

Alan nähdä koetuksissa ja kiusauksissa, että pystyn
laittamaan toivoni, en itseeni, koska minä en kestä
niissä, vaan Jumalaan, sillä Jumalan Sana kestää."

Suosittelen tätä Jaakko Pirttiahon opetusvideota
lämpimästi, ainakin itse koin saavani siitä paljon.

https://youtu.be/GirrtoFKSQ8?feature=shared

[kalamos]

Kirjoitan tähän ulos
tuon opetuksen pohjana olevat
kolme Sanan kohtaa.

En saanut varmuutta,
mitä käännöstä selasi,
ehkei tarkaleen mitään
vaan alkutekstiä,
mutta valitsen nyt
Raamattu kansalle -käännöksen.

Raamattu kansalle

Veljeni,
pitäkää pelkkänä ilona,
kun joudutte monenlaisiin koetuksiin.

Tehän tiedätte,
että teidän uskonne kestävyys koetuksissa
saa aikaan kärsivällisyyttä.

Kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon,
jotta olisitte täydellisiä ja eheitä,
ette millään tavoin vajaita.

Raamattu kansalle

Ylistetty olkoon
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
Jumala ja Isä!

Suuressa laupeudessaan
hän on Jeesuksen Kristuksen
kuolleistanousemisen kautta
uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon,
turmeltumattomaan, tahrattomaan
ja katoamattomaan perintöön.

Se on talletettuna taivaissa teitä varten,
ja Jumalan voimasta
te varjellutte uskon kautta pelastukseen,
joka on valmis saatettavaksi ilmi viimeisenä aikana.

Siksi te riemuitsette,
vaikka nyt, jos on tarpeen,
vähän aikaa joudutte murehtimaan
monenlaisissa koettelemuksissa,

jotta teidän uskonne
havaittaisiin koetuksissa kestäväksi,
paljon kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta,
joka sekin koetellaan tulessa,
ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi
Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

Raamattu kansalle

Koska siis olemme tulleet
uskosta vanhurskaiksi,
meillä on rauha Jumalan kanssa
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.

Hänen kauttaan
me olemme päässeet
uskossa tähän armoon,
jossa nyt olemme,
ja me kerskaamme
Jumalan kirkkauden toivosta.

Emmekä ainoastaan siitä,
vaan me kerskaamme myös ahdistuksista,
tietäen, että
ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
kärsivällisyys koetuksen kestämistä
ja koetuksen kestäminen toivoa.

Mutta toivo ei tuota pettymystä,
sillä Jumalan rakkaus
on vuodatettu meidän sydämiimme
Pyhän Hengen kautta,
joka on meille annettu.

Noiden kolmen peruspilarin lisäksi
tulee esiin seuraava Pietarin teksti:

Raamattu kansalle

Nöyrtykää siis
Jumalan väkevän käden alle,
että hän ajallaan korottaisi teidät.

Heittäkää kaikki murheenne
hänen päälleen,
sillä hän pitää teistä huolen.

Olkaa raittiita, valvokaa.
Teidän vastustajanne, Paholainen,
kulkee ympäri kuin ärjyvä leijona
etsien, kenet voisi niellä.

Vastustakaa häntä uskossa lujina!
Tehän tiedätte,
että samat kärsimykset täytyy
veljiennekin kestää maailmassa.

Kaiken armon Jumala
on kutsunut teidät
iankaikkiseen kirkkauteensa
Kristuksessa Jeesuksessa.

Vähän aikaa kärsittyänne
hän on teidät valmistava,
teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.

Jälleen kerraan yksi
lempiteksteistäni
sai lisävalaistusta,
vaikka sitä ei mainittukaan.

ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa

Se kestää ...

[Kirjoittaja]

Ahaa. Minulla on ollut semmoinen käsitys, että taistelemme syntiä vastaan, että pysyisimme erossa synnistä. Mutta tarkoitus onkin säilyttää usko. Kiitos teille!

[kalamos]

Arvelen,
että mielessäsi on erityisesti tämä kohta:

Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa,
taistellessanne syntiä vastaan

Jos pudottaudumme tuohon jakeeseen
kuin laskuvarjolla,
niin tömähdämme outoon ympäristöön,
emmekä oikein tiedä,
mihin putosimme.

Mutta jos tulemme tuohon kohtaan
kulkien polkua pitkin,
joka siihen johdattaa,
niin meillä on tarkka kuva siitä,
missä nyt mennään.

Ja me tulemme tuohon lukuun 12
edellisen luvun 11 kautta,
joka on tunnettu uskon luku.

Siinä luetellaan meille uskon esikuvia
Aabelista alkaen aina
kirjoittajan eli jonkun heprealaisen
aikaan asti.

toiset taas ovat saaneet kokea
pilkkaa ja ruoskimista,
vieläpä kahleita ja vankeutta;

heitä on kivitetty, kiusattu,
rikki sahattu,
miekalla surmattu;

he ovat kierrelleet ympäri
lampaannahoissa ja vuohennahoissa,
puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä

Tuo luettelo etenee kauheusjärjestyksessä.
Kaikkien karmein asia,
mikä tuossa mainitaan
on lampaannahoissa ja vuohennahoissa ympäri kierteleminen.

Edellä mainittu
miekalla surmatuksi tuleminen on
huomattavasti helpompi asia.

Nuo uskonsankarit,
jotka kiedottiin läpimärkiin ja läpikotaisin
vettyneisiin lampaan- tai vuohennahkoihin,
pantiin sitten kuumaan erämaahan kiertelemään.

Nuo tiukkaan kiedotut nahat
hiljalleen kuivuivat ja kutistuivat
ja sitten rusensivat kylkiluu kerrallaan
tuon uhrin lopulti kuoliaaksi asti.

Tällaisesta uskonkilvoituksesta
heprealaisille kirjoittava muistuttaa
näitä Vanhan liiton kirjoitukset hyvin tuntevia.

Me olemme seurakunta eli Kristuksen ruumis,
todistajien pilvi,
joka edelleen kärsii täällä maan päällä.

Paavali kirjoittaa Timoteukselle
omista kärsimyksistään
päätyen siihen,
että kaikki uskoat joutuvat vainottaviksi.

Mutta sinä olet seurannut
minun opetustani,
vaellustani,
aivoitustani,
uskoani,
pitkämielisyyttäni,
rakkauttani,
kärsivällisyyttäni,

vainoissa ja kärsimyksissä,
samanlaisissa kuin minun osakseni tuli
Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa.

Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt,
ja kaikista Herra on minut pelastanut!

Ja kaikki,
jotka tahtovat elää jumalisesti
Kristuksessa Jeesuksessa,
joutuvat vainottaviksi.

Aabelista alkaen on uskovien veri vuotanut.
Ja tätä veristä polkua pitkin
olemme tulleen Heprealaiskirjeen
lukuun 12.

Ja nyt meille sanotaan,
että olemme onnekkaista,
kun emme vielä ole joutuneet
verille asti taistelemaan syntiä vastaan.

Siis ei Jeesus hikoillut verta
syntikiusausten edessä.
Emme mekään.

Mutta niin kuin Jeesus
joutui kärsimään,
joutuu Hänen ruumiinsa eli seurakunta
kokemaan sitä edelleen tänäkin päivänä.

Jeesus itse joutui kauhuun
sen hetken edessä,
kun Hän oli joutuva ristiinnaulittavaksi.

Hän hikoili verta.
Ja Hän rukoili,
että tämä malja menisi ohi.

Mutta Hän rukoili myös,
että ei niinkuin Hän tahtoi,
vaan niinkuin Isä.

Hänellä oli usko ja luottamus Isään.
Tuota uskoa koeteltiin viimeiseen
veripisaraan saakka.
Kaikki näytti romahtavan vielä siinä
vaiheessa,
kun Jeesus huusi,

Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit

Tuon yhden ja ainoan kerran
Jeesus puhuttelee Isäänsä Jumalaksi,
koska Isä oli kääntänyt Hänelle selkänsä.

Ja todellakin näytti tuossa
hirvittävän kärsimyksen kohdassa siltä,
että kirjoitukset eivät täyty.
Hän kuolee,
eikä koskaan nouse kuolleista.

Mutta tuon kauheimman hetken jälkeen
tapahtuu jotakin.
Viimeinenkin kirjoitus täyttyy.

Ja nyt Jeesus tietää,
että kaikki on
Täytetty eli Maksettu

Ja Hän antaa Henkensä.
Isän käsiin.
Ja se voimallistettiin.
Ja Hän meni samantien
vapauttamaan koko Aabrahamin helman
tuonelasta ja vei sen Jumalan Paratiisiin.

Tällaisissa koettelemuksissa
uskovat ovat ympäri maailmaa nytkin.

Raamatun omistaminenkin on rikos,
josta voi seurata verinen kuolemantuomio.

Miksi tuo kirja on niin vihattu.
Ja kuka sitä vihaa.
Perkele.

Koska se kertoo sen,
että paholaisen valta on murskattu.

Jokainen,
joka nostaa katseensa Häneen,

joka ripustettiin ristille,
jonka päälle meidän syntimme asetettiin,
ja joka lopulta tehtiin synniksi

pelastuu.

Siis yksikään,
joka uskoo Häneen,
ei huku,
vaan hänellä on iankaikkinen Elämä.

Meidän syntiongelmamme ratkaistiin
Golgatalla.

Ja kun olemme tästä uskosta
tulleet osallisiksi,
me voimme antautua Hänen palvelukseensa.
Ja kertoa kaiken uhallakin,
että Pelastus on valmiina.

Mutta me emme voi edetä metriäkään
palvelutehtävässämme,
jos kannamme syntitaakkaa mukanamme.

Siksi kun siirrymme
tuosta verille asti taistelleiden
kauheasta polun kohdasta eteenpäin
Heprealaiskirjeen lukuun 12,
meidän on sisäistettävä se tosiasia,
että me saamme kertakaikkiaan jättää
syntiongelmamme ratkaistujen asioiden joukkoon.

pankaamme mekin pois kaikki,
mikä meitä painaa, ja synti,
joka niin helposti meidät kietoo

Ja sitten kun se on tehty,
niin sitten me voimme astua palvelukseen.
Ja siitä alkaa uskonkilpailu siinä
palvelutehtävässä,
jonka itse kukin meistä on Herralta saanut.

ja juoskaamme kestävinä
edessämme olevassa kilvoituksessa

Suomessa se on vielä aika helppoa.
Joskin tiedämme,
minkälaisesssa kurimuksessa
entinen poliisiministeri on.

Laittomuus on pääsemässä valtaan
Suomessakin.

Mutta vaikka näin käy,
niin älkäämme antako
rakkautemme kylmetä.
Vaika se merkitsisi mitä.

Vaeltakaamme siis
uskon silmät luotuina Häneen,
joka taisteli verille asti syntiä vastaan
meidän puolestamme.

silmät luotuina
uskon alkajaan ja täyttäjään,
Jeesukseen,

joka hänelle tarjona olevan
ilon sijasta
kärsi ristin,
häpeästä välittämättä,

ja istui
Jumalan valtaistuimen
oikealle puolelle.

Ajatelkaa häntä,
joka syntisiltä
on saanut kärsiä sellaista vastustusta
itseänsä kohtaan,
ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.

Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa,
taistellessanne syntiä vastaan

[Kirjoittaja]