Tuo linkittämäni dokumenttisarja
vastaa aika hyvin siihen,
mitä lampaat odottavat.
Ja kun kaikki tapahtuu siinä
hyvin alkeellisissa olosuhteissa
kaukana ulkomeren saaristossa,
niin ollaan hyvin aidossa tilanteessa.
Ensinnäkin nuo lampaat
odottavat emäntäänsä.
Kun kuulevat veneen äänen lähestyvän
niin koko lauma kiirehtii vastaan.
Ne kipittävät hennoilla
... öh ... jaloillaan ...
pitkin epätasaista kalliota.
Näyttää jo tulevan draama.
Juoksujalkaa kiirehtivän lauman edessä
onkin yht'äkkiä kuilu.
Mutta ensimmäiset pysähtyvät
juuri ja juuri kuilun reunalle
ja samalla koko lauma.
Sitten ne kiertävät kuilun,
ja koko lauma on
vastaan ottamassa emäntää,
kun paatti kolisee rantakallioihin.
Kaikki lampaat
katsovat suoraan veneeseen.
Innokkaimmat lampaat astuvatkin siihen.
Sitten emäntä tulee veneestä
ruokapussin kanssa ja puhelee lampaille.
Naureskelee. Kaikki ovat iloisia.
Ja sitten ne saavat jotain syödäkseen.
Toki tuolla kallioisella saarella
on Golf-virran ansiosta
talvellakin vähän ruohoa syötäväksi.
Mutta joka tapauksessa
monissa eri otoksissa käy ilmi se,
että leipäpalasia nuo lampaat odottavat.
Ihan niinkuin minäkin
joka aamu innolla syön
sen pienen aamupalan,
jonka Annu aina tarjoilee tällä foorumilla.
Vaimoni on kertonut omista kokemuksistaan,
kun ne muutamat lampaat,
joita isoäidillä oli,
aina odottivat ohikulkevalta
pikkutytöltä leipää.
Ja isoäiti sitten antoikin
aina evääksi leipäpalasia,
kun tiesi lampaiden
kuitenkin syöksyvän paikalle,
kun pikkutyttö taapertaa pellon ohi kotiinsa.
Tästä olenkin kertonut täällä jossain.
Eräs tunnettukin puhuja,
jos saan nimen mieleen,
niin voisin sen tulostaakin,
mutta nyt en muista ...
muistanpas ...
Helka Mäkiranta ...
sanoi kerran eräässä kokouksessa,
jossa puhui nimenomaan lampaista,
että kaikki lampaista kertovat oppaat
sanovat, että paras aita lampaille
on hyvä ruoka.
Muuten tuossa kokouksessa,
hän kesken julistuksen näki
kirkkaan valon minun kohdallani.
Hän keskeytti puheensa nin pitkäksi ajaksi,
että oli varma, että tiesi,
että minä tiesin,
että hän puhuu minusta.
Lopulta hän huitoo kädellään
ylös ja alas, ja sanoo,
että sinulla on paidassa tällaisia.
Minä käännyin katsomaan taakseni
ja totesin,
että minä olen ainoa raitapaitainen.
Sitten kerran tapasin hänet
itse asiassa oman seurakuntani
kokouksessa.
Hän ei ehkä tiennyt,
että olin ollut tuon pienen
seurakunnan vastuun kantaja.
Ehkä luuli minua vuokratun
tilan huoltomieheksi,
kun asettelin tuoleja paikalleen,
ja taskustani löytyi avaimet
varastohuoneeseen,
josta tuoleja löytyi.
No, tämä kaikki sen tähden
tähän sydämeltä sydämelle keskusteluun,
että kun lampaista puhutaan,
niin lampaan väri ei mielestäni
ole ratkaiseva tekijä.
Lammas voi olla
musta, mutta ihana,
valkea, mutta ihana,
harmaa, mutta ihana.
No tuossa kokouksessa sitten kävi niin,
että yht'äkkiä Helka tässäkin kokouksessa
keskeytti puheensa.
Hän sanoi,
että tänne laskeutui juuri
Herran Henki tai ehkä hän käytti
ilmaisua Profetian Henki.
Ja hän oli niin varma,
että jonkun sydämelle on laskettu
profetian sana,
että meni istumaan paikalleen
odottamaan tuota profetian sanaa,
jonka joku julistaisi.
Hiukan painostava hiljaisuus.
Sitten eräs nainen lähikunnasta,
alkoi korottaa ääntään.
Hän puhui ensin kielillä.
Sitten selitti kielet.
Ja sitten Helka nousi ylös,
ja arvosteli kuullun Sanan,
ja totesi, että se oli Herrasta,
ja sen voi ottaa vastaan.
Sitten kokouksen jälkeen
sain kuulla eräältä,
että tuo nainen,
joka profetoi,
on välillä kuulemma juovuksissa.
No. Näin ehkä oli. En tiedä.
Mutta jos alkaisin arvioida
Herran palvelijoita,
niin tulisin siihen lopputulokseen,
että monellekaan minä
en uskaltaisi antaa minkään sortin armolahjaa.
Mutta onneksi Jumala tietää minua paremmin.
Ja niin Hänen paleluksessaan
on jos jonkin värisiä lampaita ongelmineen.
Jopa yksi,
joka on oikeastaan vain
kuin tuulessa huojuva ruoko
tuolla saarella,
jossa noita lampaita on.
Ja tällaiselle ruo'olle Hän sanoi
eräässä vanhassa kivikirkossa,
jossa kaksi Herran palvelijaa
rukoili puolestani,
lähinnä sairauteni tähden,
mutta myös kutsumukseni tähden,
joka oli vielä hakusessa.
Toinen profetoi puhuen kielillä.
Ja toinen ...
voin nyt tässä sydämeltä sydämelle
keskustelussa mainita nimenkin,
rovasti Matti Vuolanne,
selitti kielet ja lausui:
Katso,
sinä saat kirjoittaa
puhdasta Jumalan Sanaa.
"Saat" tuli hyvin painokkaasti.
Ja koko lause niin voimallisesti,
että vaimoni kuuli sen kirkonpenkkiin asti.
Ja ihmetteli,
että kuinka joku voi kirjoittaa
puhdasta Jumalan Sanaa.
Ei kai kalamos nyt uutta
Raamatunkäännöstä ala tehdä.
No, nyt minä ymmärrän.
Olen kirjoittanut puhtaasti
Jumalan Sanan pohjalta
tuhansia ja taas tuhansia
viestejä nettiin.
Ei minulla tainnut edes
olla nettiyhteyttä silloin,
kun tuo profetia tuli.
Puhumattakaan,
että olisin tiennyt
keskustelufoorumeista jotakin.
Sitten kun sellainen tuli,
niin löysin kaikenlaista netistä.
Ihan ihmeellistä.
Kaikenlaista hengellistäkin.
Tosin sitten kyllä muutakin, sivuja,
joita ei olisi pitänyt jäädä ihmettelemään.
Vielä vuosikymmenien jälkeen
minua vaivasi se,
että olin tuollaisiin sivuihin pysähtynyt.
Ja sairaalassa tunnustin
nuo kaukaisetkin syntini papille,
joka sairaalapappina tuli antamaan
minulle ehtoollisen.
Jeesuksen veri on puhdistanut
tämänkin lampaan likaantuneen turkin.
Ja yhä puhdistaa jatkuvasti.
Pääni oli aamulla kipeä,
ja otin volttareenin,
ja nyt kirjoitan ehkä hiukan sekavasti.
Mutta siis vastaus kysymykseen siitä,
mitä nuo unessa olevat lampaat odottavat,
olisi varmaankin Elämän leipä.
Luvalla kerron,
että Annu vastasi ensin
yksityisviestillä tähän avaukseeni.
Seuraavassa katkelma.
Annu kirjoitti:
Unestasi minulle tuli mieleen,
että oletko ollut viime aikoina
kovin taakoittunut foorumin
ja sen kävijöiden vuoksi.
Unessa olleet lampaathan
ikään kuin odottivat
tai vaativat Sinulta jotain,
koska katsoivat Sinuun
tai kohti taloanne.
Tuntuu myös,
että unen lampaita oli aivan liikaa.
Painaako Sinua ehkä huoli foorumin
kohtalosta?
Hyvä merkki varmaan on,
että unesi lopussa on valoisaa.
En ole mikään unien selittäjä,
mutta tuollaiset
asiat tulivat mieleeni,
ehkä hiukan psykologiselta
kannalta ajateltuna.
Olette Herran kädessä
ja hänen hoidossaan
ja tiedossaan on varmasti myös foorumin asiat.
Tuohon vastasin näin:
kalamos kirjoitti:
Kyllä foorumikin mielessä
tietenkin kävi.
Ja nyt kun luin viestisi,
niin ehkä tuon ensimmäienn
pieni lammasryhmä,
olisi voinut olla tämä
piskuinen foorumi.
Ja sitten on nuo avarammat maisemat,
joihin mahtuu paljon lampaita.
Nuo muutamat harvat,
jotka tunnistin elefanteiksi,
olivat jotakuinkin samankokoisia
kuin lampaat.
Niitä oli siis hiukan vaikea erottaa
joukosta.
Mutta tarkkaan katsottuani
näin selästä,
että elefantteja olivat.
Nuo elefantithan ovat sellaisia,
että repivät kaiken vaikka juurineen,
jos hyväksi näkevät itselleen.
Stressaantunut olen kyllä
tämän piskuisenkin foorumin takia.
Se kun on ihan sekaisin.
Ja alunperin olin halunnut
nimenomaan sellaisen foorumin,
jossa kuka tahansa uskovainen
tai uskosta osaton löytäisi
parilla klikkauksella
etsimänsä.
Elefantteja ei montaa ole
varsinkaan tällä piskuisella foorumilla
eikä ehkä S24 foorumillakaan.
Mutta ne muutamat repivät
hyvät hedelmäpuut sitäkin tehokkaammin.
Jotenkin tuo,
että en voi täysin pysyä poissa
S24-foorumilta,
johtuu siitä,
että siellä on täysi kaaos,
ihan niinkuin Raamatun toisessa jakeessa.
Sinne pitäisi tuoda kolmannessa jakeessa
mainittu Valkeus.
Olen sitten tietenkin stressaantunut
monesta muustakin asiasta.
Näitä muita asioita sitten
ovat esimerkiksi terveyshuolet.
Mutta sitten myöskin
maailman tilanne on järkyttävä.
Eikä vähiten meidän suomalaisten
ympärillä ja keskuudessa.
Jatkoinkin sitten vastaustani
Annulle näin:
kalamos kirjoitti:
Palaan lampaisiin.
Ne olivat paikoillaan ja hyvin
vakavan oloisia.
Jotenkin koen,
että maailma on nyt
sellaisen pimeyden uhkaama,
että olisi korkea aika
tehdä työtä, niin kauan
kuin on edes hiukan vielä näkee.
Ehkä kohta tulee yö,
jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.
Itse asiassa,
kun kaikki lampaat katsoivat
suoraan meidän ikkunasta sisään,
niin, eihän se minulta vaadi
sen enemmän,
kohdistanko kirjoitukseni
tälle piskuiselle laumalle,
vai tuolle lukemattoman suurelle
pakkautuneelle joukolle.
Tietenkin sanoma on varmasti eri.
Kun täällä kaikki tuntevat Jeesuksen.
Ja S24 foorumilla kaikilla
ei selvästikään ole minkäänlaista
suhdetta Häneen.
Taidan taas käväistä tuolla
S 24 pakkaamossa.
Voisiko loppuosa unestani
olla jonkinlainen viittaus
tämän armotalouskauden päättymiseen.
Se päättyy jokaisen Jeesuksen lampaan osalta
kirkkauteen Isän Kotona.
Ja sitten taivaassa tapahtuvan vihkimisen jälkeen
Messiaan Valtakunnan alkamiseen
täällä maan päällä hääjuhlalla.
Silloin kaikki on oleva toisin
kuin tuossa unessa.
Aika ahdistavaa on kirjoittaa
S24 foorumille,
kun siellä minua nimitellään tavalla,
jonka voi tulkita tappuhkaukseksi.
Eikä S24 ylläpito poista noita
agressiivisia viestejä enää pyynnöstäkään.
En tiedä tarkoittaako tuo uni mitään,
mutta jotenkin koen niin,
että en voi olla huomioimatta
noita lampaita,
joita unen loppuosassa
oli hyvin hämmentyneenä
aivan röykkiöittäin.
Niin kauan kuin se ollenkaan on mahdollista,
käyn jakamassa puhdasta Jumalan Sanaa
myös aina joskus S24 foorumilla,
jossa aikoinaan aloitin nettikeskustelut
kirjoittaen lähes 10 000 viestiä.
Ja silloin se oli vielä mahdollista
ja kohtuu asiallista,
kun oli sheriffi ja kaikki.
Kun ajattelen noita lampaita
S24-foorumilla,
niin jotenkin Talutettavan kommentti
avaa sen,
että todellakin uskonto
on vallannut Elävän uskon.
S24-hellaripalstasta on tullut
herjauspalsta niille,
jotka haluavat rienata helluntailaisia.
Minä en koskaan herätä
keskustelua sielläkään
uskonnoista enkä uskonsuunnista
enkä siis helluntailaisistakaan.
Mutta oli joku sitten vastaan tai puolesta,
niin silloin puhutaan uskonnosta,
ja Raamatussa ei sellaista sanaa ole ollenkaan.
Elävä Usko Jeesukseen
ei saa aikaiseksi sellaista tekstiä,
jota tuolla joutuu lukemaan.
Eikä noilla herujausteksteillä ole
mitään tekemistä Jumalan Sanan kanssa.
Siis ...
jotenkin koen,
että pimeys
alkaa nousta sellaisiin mittasuhteisiin,
että nyt on aika
jakaa maailmalle
puhdasta Jumalan Sanaa.
Lampaat olivat tasaisen harmaita.
Ei niillä ollut mitään ymmärrystä mistään.
Mutta katse on kuitenkin odottava.
Sydän kaipaa jotakin.
Nuo muutamat elefantit
lampaiden seassa saavat paljon
repimistä aikaiseksi,
mutta huomion kohteeksi
pitää ottaa nuo lammasraukat.
Nyt pitää mennä laittamaan
puita takkaan kuivahtamaan
ja sitten sytyttää hellanpuut.
Ja sitten onkin pian
aamukahvin
hellauunissa lämpiävien piirakoiden aika.
Ja sitten teemme
monipuolista perunakeittoa.
Ja sitten jossain vaiheessa
täytyy käydä katsomassa
noita lammasröykkiöitä.
Ja jossain vaiheessa tänäänkin,
jos jaksan, yritän käydä
sellaisen uuden kuoriaisen
tuhoamia puita
metsästä keräämässä
tulevien vuosien polttopuiksi.
Silti toivon,
että Jeesus pian tulisi,
ja veisi lampaansa
niille valmistamiinsa asuinsijoihin.