Hesekiel 37:9

[pökkelö]

Tänään iltasella tuli Hesekielin 37:9 silmien eteen.

Niin hän sanoi minulle:

"Ennusta hengestä,
ennusta, ihmislapsi,
ja sano hengelle:

Näin sanoo Herra, Herra:
Tule, henki, neljästä tuulesta
ja puhalla näihin surmattuihin,
että ne tulisivat eläviksi."

Tuli mieleen onko tällä yhteyttä ilm. 7:1?

Senjälkeen minä näin neljä enkeliä
seisovan maan neljällä kulmalla
ja pitävän kiinni maan neljää tuulta,
ettei mikään tuuli pääsisi puhaltamaan
maan päälle eikä meren päälle
eikä yhteenkään puuhun

Mietin opetusta. Seurakunnan ylösoton jälkeen merkitään 144 000 juutalaista; jotka aloittavat evankelioinnin vihan aikana.
Ahdistuksen aikaa se on myös. Liittyykö nämä enkelit siihen?
Israel on koottu takaisin maahansa Raamatun ennustusten mukaisesti. Luut on tullut kasaan ja siihen on kasvanut jänteet ja iho.
Henki tulee vasta, kun he ahdistuksessa huutavat Hänen puoleensa, jonka ovat lävistäneet.

Olemme tulleet lopun ajan loppu hetkiin. Murroskauteen pitkän hyvinvointijakson jälkeen, joka on vienyt ihmiset yhä kauemmas Jumalasta kiitoksen sijasta.
Mitään ymmärrystä itselläni ei ole miten ja mitä tai millaisella aikataululla asiat etenevät?
Herra tietää.

[kalamos]

Äärimmäisen mielenkiintoinen
ja ajankohtainen kysymys.

Ilmestyskirjan kohdassa
nuo neljä enkeliä
ovat varmastikin Jumalan enkeleitä,
jotka pidättelevät
pahuuden tuulia puhaltamasta
maan päälle, meren päälle ja puihin
(Israeliin, pakanoihin ja yksittäisiin kansoihin)
tuon sinetöinnin aikana.

Ja minä näin erään muun enkelin
kohoavan auringonnoususta,
ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti,
ja hän huusi suurella äänellä
niille neljälle enkelille,
joille oli annettu valta
vahingoittaa maata ja merta,
ja sanoi:

"Älkää vahingoittako maata
älkääkä merta,
älkää myös puita,
ennenkuin me olemme painaneet sinetin
Jumalamme palvelijain otsaan".

Eli maan kullakin neljällä kulmalla
on pahuuden tuuli eli henkivalta,
joka on halukas tekemään pahaa.
Nuo neljä kulmaa lienevät
topografisessa kartassa selvästi
havaittavat vuoristoalueet.
Vuori kuvaa hallitusvaltaa.

Jeesus on ylimmäinen hallitsija
ollen kulmakivi kaiken huipulla.

Nuo maan neljä kulmaa mainitaan
uudestaan Ilmestyskirjan loppusuoralla.

Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet,
päästetään saatana vankeudestaan,
ja hän lähtee villitsemään
maan neljällä kulmalla olevia kansoja,
Googia ja Maagogia,
kootakseen heidät sotaan,
ja niiden luku on kuin meren hiekka.

Nämä neljä tuulta eli pahan henkivallat
ovat siis sidoittuina
paitsi tuossa luvun seitsemän tilanteessa
kuin sitten myöhemmin 1000 vuoden ajan.

Mutta ennen tuhatvuotista valtakuntaa
ja myös sen jälkeen,
ne pääsevät villitsemään kansoja.

Tuon tuhatvuotiskauden edellä
tapahtuu niin,
että toinen peto
saa ihmiset ottamaan
ensimmäisen pedon merkin.
Siis väärä profeetta saa ihmiset
ottamaan sinetin,
joka sinetöi heidät antikristukselle.

Jotain vastaavaa aivan päinvastaista
tapahtuu lainaamasi luvun
seuraavissa jakeissa,
joissa Israelin sukukunnista
sinetöidään 144 000 Kristukselle.

Ja minä kuulin sinetillä
merkittyjen luvun,
sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä
kaikista Israelin lasten sukukunnista:

Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä,
Ruubenin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Gaadin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Asserin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Naftalin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Manassen sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Simeonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Leevin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Isaskarin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Sebulonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Joosefin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
Benjaminin sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä.

Näitä ei kukaan voi vahingoittaa.
Ja niin he voivat todellakin julistaa
Valtakunnan evankeliumia
läpi ahdistuksen ajan.

Ja monet Israelista
kuin myös pakanoista
ottavat vastaan Sanan
tuona ahdistuksen aikana.

He eivät kuitenkaan kuulu
Kristuksen Morsiusjoukkoon,
eli eivät ole syntyneet
uudesti ylhäältä Hengestä.
Siksi heidät johdetaan
taivaassa Elämän vetten lähteille.

Nämä ovat ne,
jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat,
ja he ovat pesseet vaatteensa
ja valkaisseet ne Karitsan veressä.

Sentähden he ovat
Jumalan valtaistuimen edessä
ja palvelevat häntä päivät ja yöt
hänen temppelissään,
ja hän, joka valtaistuimella istuu,
on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.

Ei heidän enää tule nälkä
eikä enää jano,
eikä aurinko ole sattuva heihin,
eikä mikään helle,

sillä Karitsa,
joka on valtaistuimen keskellä,
on kaitseva heitä
ja johdattava heidät elämän vetten lähteille,
ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.

Ymmärrän niin, että kaikki tuo
seitsemännessä luvussa kerrottu
tapahtuu ahdistuksen ajan alkupuolella
kun kirjakäärön sinettejä avataan.

Sinettien avaamisen jälkeen tulee
hiljainen hetki,
jonka jälkeen alkaa
tuomion pasuunoihin puhaltaminen.

Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin,
tuli taivaassa äänettömyys,
jota kesti noin puoli hetkeä.

Ja minä näin ne seitsemän enkeliä,
jotka seisoivat Jumalan edessä,
ja heille annettiin seitsemän pasunaa.

Tähän asti ahdistuksen ajan alkuosassa
pahuuden voimat ovat saaneet puhaltaa
tuulensa ilman seuraamuksia.
Mutta nyt alkaa tuomioiden aika.

Surmansa eivät saakaan
enää vain ne,
jotka saavat surmansa
sen todistuksen tähden,
joka heillä on
144 000 ja kahden säkkipukuisen
todistajan julistuksen tähden.

Nyt myös pahan vallassa olevat
ihmiset joutuvat kokemaan
pahan aikaansaannokset.

Jumala sallii pahan melskata,
jotta ihmiset tekisivät parannuksen.

Mutta aivan erityisesti tuo ahdistuksen aika
on ahdistus nimenomaan Jaakobille.

Jaakob on synnytystuskissa
koko tuon seitsemän vuoden ajan,
jonka tuo ahdistus kestää.

Ja sen ahdistuksen aikana
tulee Jaakobin kansan kohdalle
sama Jaakobin paini,
jonka seurauksena
Jaakob aikanaan sai nimen Israel.
Silloin Pettäjästä tulee Jumalan Ruhtinas.
Jaakobista tulee Israel.

Silloin maa syntyy uudesti.
Silloin Jaakob syntyy uudesti.
Kaikki on toisin
kun koittaa tuo tuhat vuotta kestävä
Messiaan Valtakunta täällä maan päällä.
Mutta tuo seitsemänkymmentä vuosiviikkoa
viimeinen viikko mukaan lukien
on säädetty Danielin kansalle
- ei seurakunnalle.

Lopun tapahtumien kulussa on osattava
erottaa toisistaan seurakunta ja Israel.
Kumpikin on uudestisyntymisen tulos.

Raamatun profetioita tarkasteltaessa
on siis erotettava,
milloin puhutaan Pakanakansoista
milloin Israelista
milloin Seurakunnasta.

Meri tarkoittaa Raamatun kuvakielessä Pakanakansoja,
Maa Israelia.
Vastaavasti Viikunapuu Israelia,
muut puut Pakanakansoja.

Seurakunta (ekklesia) on
näistä kahdesta ryhmästä muodostettu
uloskutsuttujen joukko.

Raamattu ei tunne käsitteitä
hengellinen/lihallinen Israel.
Mutta kun ihminen
syntyy uudesti ylhäältä Hengestä Jumalan lapseksi,
hänestä on tullut hengellinen ihminen.
Hän voi esimerkiksi ymmärtää asioita,
joita luonnollinen ihminen ei voi,
koska hengelliset asiat täytyy tutkistella hengellisesti.

Sama uudestisyntymisen ihme,
joka voi tapahtua ihmisyksilössä,
tulee tapahtumaan Jaakobin kohdalla
koko kansaa koskien.
Jaakobista (Pettäjä)
tulee tuon ihmeen myötä
Israel (Jumalan Ruhtinas).

Tällä hetkellä Jaakob on lihallinen.
Se ei vielä tunne Jumalan Voimaa.
Viikunapuun ihme on jo tapahtunut,
Israelin Valtio on uudestisyntynyt.

Myös kuolleitten luitten ihme on alkanut tapahtua.
Kuolleet luut ovat lähentyneet toisiansa
eri puolilta ympäri maailmaa.

Ja nahkaakin on alkanut kasvaa luitten ympärille.
Mutta Henkeä tuossa syntyvässä ihmeessä ei vielä ole.
Siihen tarvitaan uudestisyntymisen ihme.

Jeesuksen kuvaamien synnytystuskien alkua (Matt 24)
ei voi enää olla huomaamatta.
Jeesus puhui tuossa luvussa
myös niin suuresta ahdistuksesta,
ettei sellaista vielä koskaan ole ollut
eikä sitten koskaan enää tule.
Jaakob on oleva synnytystuskissa:

Minä kuulen huudon,
niinkuin synnyttäjän tuskanhuudon, vaivan,
niinkuin ensisynnyttäjän vaivan,
tytär Siionin huudon;
hän vaikeroitsee, levittää kätensä:
'Voi minua,
minun sieluni menehtyy murhamiesten käsiin!'

Jeremia jatkaa myöhemmin näin:

'Pelon huudon me kuulemme:
on hirmu, ei rauha!
Kysykää ja katsokaa:
synnyttääkö miehenpuoli?
Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa
synnyttäväisten tavalla,
ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?

Voi!
Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista.
Se on Jaakobille ahdistuksen aika,
mutta hän on pelastuva siitä.

Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot,
minä särjen ikeen sinun kaulastasi
ja katkaisen sinun siteesi.

Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,
vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa,
ja Daavidia, kuningastansa,
jonka minä heille herätän.

Mutta juuri kun tuo kansa,
joka synnyttää,
on lähestymässä synnytyskipujensa huippua,
se vapautuu niistä:

Ennenkuin Siion kipuja tuntee,
hän synnyttää;
ennenkuin hänelle tuskat tulevat,
hän saa poikalapsen.
Kuka on sellaista kuullut,
kuka senkaltaista nähnyt?

Syntyykö maa yhden päivän kivulla,
tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa?
Siionhan tunsi kipuja
ja samalla jo synnytti lapsensa.

Minäkö avaisin kohdun sallimatta synnyttää,
sanoo Herra,
tahi minäkö, joka saatan synnyttämään,
sulkisin kohdun? (Jes 66)

Siion siis synnyttää poikalapsen.
Lihasta syntyy liha, Hengestä henki,
ja nyt kansasta syntyy kansa.
Synteihinsä kuollut Jaakob
on silloin uudestisyntynyt Israeliksi.
Yhden päivän kivulla.
Tuo päivä on Herran päivä,
vihan ja synkeyden päivä.

Eli kun viimeinen pasuuna
eli Jumalan pasuuna soi,
niin silloin seurakunta temmataan.
Silloin seurakunnan armotalouskausi päättyy.

Silloin Israelin kello heilahtaa liikkeelle,
mikä merkitsee sitä,
että Danielin ennustama
viimeinen vuosiviikko on alkanut.
Ja tuo vuosiviikkohan alkaa niin,
että antikristus tekee liiton

yhden vuosiviikon ajaksi,
ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin;
ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä

Tuohon taitekohtaan sijoittuu Ilmestyskirjan luku 12:

Ja näkyi suuri merkki taivaassa:
vaimo, vaatetettu auringolla,
ja kuu hänen jalkojensa alla,
ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.
Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.

Siis synnytystuskissa on vaimo, joka on vaatetettu auringolla,
eli on puettu samaan lihakudokseen kuin Jaakob.
Vaimo eli Jaakob,
jonka vierellä on puoliso heijastamassa auringon valoa,
ja jonka jalkojen alla ovat Jaakobin jälkeläiset
eli kaksitoista tähteä.
Yksi näistä 12 tähdestä näki aikoinaan unen:

katso,
aurinko ja kuu ja yksitoista tähteä
kumarsivat minua.

Ja kun Joosef kertoi sen isälleen ja veljilleen,
ymmärsivät he heti,
kuka tuossa unessa on
aurinko, kuka on kuu,
ketkä ovat nuo kaksitoista tähteä.
Ja Joosefin isä nuhteli Joosefia
ja sanoi hänelle:

"Mikä uni se on, jonka sinä olet nähnyt?
Olisiko minun ja äitisi ja veljiesi tultava
kumartumaan sinun eteesi maahan?"

Joosef kuitenkin nousi hallitsijaksi,
jota he tulivat kumartamaan.
Samoin on koko Jaakobin kohdalla tapahtuva.
Kovan ahdistuksen keskellä he tulevat
Hänen eteensä, jota eivät ensin tunnistaneet.

Mutta sitten Hän on paljastava
Itsensä heille,
niinkuin Joosef teki.

Ja koko Jaakobin suku pelastuu
Hänen kauttansa ahdistuksen ajan läpi,
samoinkuin aikanaan Joosefin kautta
silloisen 7 vuotta kestäneen hädän läpi.

Siis Jaakobista (pettäjä)
tulee Israel (Jumalan ruhtinas)
vasta kun se kohtaa
taivaasta maahan saapuvan Messiaan
ja itkee katkerasti.

Silloin tapahtuu koko Israelin kansan
uudestisyntyminen
ja myös Vanhan liiton pyhien ylösnousemus
ja Jeesus perustaa Israelille Valtakunnan.

Mutta kuolleitten luitten ihme
on todellakin jo alkanut kuvaamallasi tavalla.

Tuo kuolleitten luitten ihme
on kuitenkin vielä rajusti kesken.
Olemme nähneet vasta alun.
Ehkä piankin on metsästäjien aika.

Mutta kaikki päättyy tuossa prosessissa
siis siihen,
että toteutuu lainaamastasi
Hesekielin luvusta seuraava jae:

Näin sanoo Herra, Herra:

Katso,
minä avaan teidän hautanne
ja nostan teidät, minun kansani,
ylös haudoistanne
ja vien teidät Israelin maahan.

Silloin on toteutunut kirjaimellisesti
kuolleitten luitten ihme.

[pökkelö]

Kiitos Kalamos!
Olipa tyhjentävä viesti sinulta.

Sen verran toisin lisää.
Monet yhdistävät viimeisen pasuunan soiton tarkoittavan tuomion pasunoita. Ja niistä viimeistä.
Jotkut näkevät tämän kuitenkin Mooseksen kirjasta löytyvään kahteen hopea torveen, joita soitetiin kutsuen seurakunta koolle.
Eli ei tuomion pasuunoihin. Meidän kutsu on aiemmin.

[kalamos]

Paavalin käyttämät ilmaisut
- Viimeinen pasuuna
- Jumalan pasuuna
eivät tietenkään ole viittaus
Johanneksen tekstiin Ilmestyskirjassa,
jota ei Paavalin aikana vielä ollut.

Mutta toki on toisinpäin.
Eli löydän Ilmestyskirjasta hetken,
josta Paavali oli aiemmin kirjoittanut
Tessalonikalaisille ja Korinttolaisille.

Eli ymmärrän niin,
että seurakunnan tempaus tapahtuu
Ilmestyskirjan kohdassa,
jossa tunnistan
Paavalin kirjeen mukaisesti
- käskyhuudon
- ylienkelin äänen
- Jumalan pasuunan
kuuluvan.

Sen jälkeen minä näin,
ja katso:
taivaassa oli ovi avoinna,
ja ensimmäinen ääni,
jonka minä olin kuullut
ikäänkuin pasunan puhuvan minulle,
sanoi:
"Nouse ylös tänne,
niin minä näytän sinulle,
mitä tämän jälkeen on tapahtuva."

Tuosta hetkestä alkaen
kuuluu Jumalan pasuunan
eli Viimeisen pasuunan ääni.
Eli tuosta hetkestä
alkaen on koittanut Herran päivä,
joka on alusta loppuun saakka
pasuunan ja sotahuudon päivä.

Lähellä on Herran suuri päivä,
se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti.

Kuule,
Herran päivä!
Silloin sankarit haikeasti huutavat.

Vihan päivä on se päivä,
tuskan ja ahdistuksen päivä,
häviön ja hävityksen päivä,
pimeyden ja synkeyden päivä,
pilven ja sankan sumun päivä,
pasunan ja sotahuudon päivä
varustettuja kaupunkeja ja korkeita muurinkulmia vastaan.

Minä saatan ihmiset ahdistukseen,
niin että he kulkevat kuin sokeat,
sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan.
Ja heidän verensä vuodatetaan
niinkuin tomu,
ja heidän elinnesteensä niinkuin saasta.

Eivätkä voi pelastaa heitä
heidän hopeansa ja kultansa
Herran vihan päivänä:
hänen kiivautensa tulessa kuluu koko maa.
Sillä lopun, äkkilopun,
hän tekee kaikista maan asukkaista.

Ensinnäkin tuo pasuunan ääni
lähtee siis Jumalasta.
Kysymys on Jumalan pasuunasta.
Ja toiseksi se on sotaanlähdön pasuuna.

Se on siis Jumalan viimeinen
ja lopullinen merkki siitä,
että lopuntapahtumat,
jotka ovat yhtä sotaa,
ovat alkaneet.

Tähän tempaushetkeen asti
Rauhan Ruhtinas
on pitänyt huolen siitä,
että paha ei saa täyttä valtaa.

Mutta kun Kristus
eli Hänen Ruumiinsa eli Seurakunta
lähtee maan päältä,
astuu tämän maailman ruhtinas maailmaan,
ja nyt alkaa ihan toisenlainen aikakausi,
joka on täynnä pahan aikaansaannosta.
Ja niiden kautta Jumalan tuomiot
kohtaavat maata.

Kun tuomioiden aika
sinettien avaamisen jälkeen koittaa,
niin seitsemän enkeliä saavat pasuunan.
Kun nämä kukin vuorollaan puhaltavat
niin se ei ole Jumalan itsensä ääni
vaan enkelistä lähtöisin oleva ääni.

Ymmärrän siis samoin kuin Sinä,
että Ilmestyskirjan seitsemäs pasuuna
ei suinkaan tarkoita samaa
kuin Paavalin kirjeissään mainitsema
Jumalan pasuuna eli Viimeinen pasuuna
eli sotaanlähdön pasuuna.

Ja minä siis ymmärrän niin,
että Paavalin mainitsema
Jumalan pasuuna ja Viimeinen pasuuna
on sotatorvi,
joka soi koko ajan siihen hetkeen asti,
että Rauhan Ruhtinas
tulee taivaasta maan päälle
ja perustaa Israelille Valtakunnan.
Hevoset ratsastajineen mellastavat
ja koko ajan soi tuo pasuuna.
Herra puhuttelee Jobia sanoen:

Sinäkö annat hevoselle voiman,
puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?

Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan?
Sen uljas korskunta on peljättävä.

Se kuopii lakeutta ja iloitsee,
lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.

Se nauraa pelolle,
ei säiky eikä väisty miekan edestä.

Sen yllä kalisee viini,
välkähtää keihäs ja peitsi.

Käy jyrinä ja jytinä,
kun se laukaten taivalta ahmii;

ei mikään sitä pidätä
sotatorven pauhatessa.

Milloin ikinä sotatorvi soi,
hirnuu se: iihaha!
Jo kaukaa se vainuaa taistelun,
päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.

Sinun mainintasi kahdesta hopeatorvesta
on mielenkiintoinen,
käyttäähän Paavalikin kahta nimitystä
- Jumalan pasuuna
- Viimeinen pasuuna

Tuota asiaa en ole ennen huomioinut.
Voisitko kertoa enemmän tuosta.

Olisiko niin, että
- Jumalan pasuuna
kokoaa seurakunnan tuuliin ja pilviin
ja vie sen suojaan morsiuskammioon.
- Viimeinen pasuuna
jää soimaan maan päälle
ja on merkkinä Israelille
mennä suojaan kammioihin.

Mene,
kansani,
kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi,
lymyä hetkinen,
kunnes viha on ohitse mennyt.

Keskustelumme aiheena oleva
Ilmestyskirjan kohta (7:1- ) liittyy tähän,
ja siitä aika paljon kirjoitinkin viimeksi.

Ilmestyskirjan luvussa 12 tulee kuin väliaika.
ensimmäinen näytös päättyy siihen,
kun Israel-Vaimo pääsee
Jumalan valmistamaan turvapaikkaan,
jossa häntä elätetään 1260 päivää.

Alkaa jälkinäytös,
jonka alkajaisiksi itse perkele
heitetään taivaan avaruuksista maan päälle.
Synkin pimeys täyttää maan.

Mutta näytös päättyy siihen,
kun Kirkkauden Herra saapuu
maan päälle ja pimeys väistyy.
Hesekiel 37 saa loppytäyttymyksensä.

Ja nyt perkele heitetään kammioon
ja lukitaan sinne tuhanneksi vuodeksi.

Ja sekin päästetään vielä irti vähäksi aikaa.
Maa, joka oli tullut lähes autioksi
perkeleen maanpäällisen riehunnan aikana,
on täyttynyt ihmisistä,
jotka ovat saaneet esteettä lisääntyä
ja täyttää maan Messiaan Valtakunnan aikana,
jolloin ei kukaan eikä mikään
ole tehnyt pahaa Herran Vuorella.
Ja tämäkin ihmiskunta joutuu
valinnan eteen.

Perkele lähtee heti villitsemään
maan neljällä kulmalla olevia kansoja.
Loppunäytös on kuitenkin lyhyt.

Tuomioiden jälkeen
paholaista ja sen omia
ei enää koskaan nähdä valkokankaalla.
Tuo joukko viettää ikuisuutensa
perkeleelle ja sen enkeleille
valmistetussa paikassa.

Mutta eläväksi tehdyt
loistavat kuin tähdet.
Ja tämä prosessi
lähtee loppukiihdytykseen
niissä vaiheissa,
joista Hesekiel, Johannes
ja Daniel kirjoittavat.

Siihen aikaan nousee Miikael,
se suuri enkeliruhtinas,
joka seisoo sinun kansasi lasten suojana.

Ja se on oleva ahdistuksen aika,
jonka kaltaista ei ole ollut
siitä saakka, kuin kansoja on ollut,
hamaan siihen aikaan asti.

Mutta siihen aikaan pelastetaan
sinun kansasi,
kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.

Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät,
toiset iankaikkiseen elämään,
toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.

Ja taidolliset loistavat,
niinkuin taivaanvahvuus loistaa,
ja ne,
jotka monta vanhurskauteen saattavat,
niinkuin tähdet,
aina ja iankaikkisesti.

[pökkelö]

Tähän vahva aamen!

[pökkelö]

Yhtäkkiä, silmänräpäyksessä,
viimeisen pasunan soidessa;
sillä pasuna soi,
ja kuolleet nousevat katoamattomina,
ja me muutumme.

Tässä ei ilmeisistäkään viitata ilmestyskirjan viimeiseen eli seitsämänteen pasuunaan vaan tässä on käytetty kreikan kielen sanaa "eskhatos".
Se voidaan kääntä myös sanalla "äärimmäinen".

Tällä voidaan ymmärtää

Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

"Tee itsellesi kaksi hopeatorvea,
tee ne kohotakoista tekoa,
käyttääksesi niitä
kansan kokoonkutsumiseen
ja leirien liikkeelle-panemiseen.

Kun niihin molempiin puhalletaan,
kokoontukoon sinun luoksesi koko kansa
ilmestysmajan oven eteen.

Mutta kun ainoastaan toiseen puhalletaan,
kokoontukoot sinun luoksesi ruhtinaat,
Israelin heimojen päämiehet.

Kun jälkimmäiseen puhallettiin Israelin koko leiri kutsuttiin kokoon.
Uskallammeko ajatella jälkimmäinen eli äärimmäisen pasuunaan puhallettaessa meidät kutsutaan ylös Herran tykö, joka tulee meitä pilviin vastaan?
Noutamaan morsiamensa kotiin.

Ilmestyskirjan pasuunat taas ovat tuomion pasuunoita.

[kalamos]

Ilmestyskirjassa ensimmäinen
pasuunan ääni kuullaan tässä kohdassa:

Minä olin hengessä Herran päivänä,
ja kuulin takaani suuren äänen,
ikäänkuin pasunan äänen

Ja toisen kerran pasuunan ääni
kuullaan tässä kohdassa:

Sen jälkeen minä näin,
ja katso:
taivaassa oli ovi avoinna,
ja ensimmäinen ääni,
jonka minä olin kuullut
ikäänkuin pasunan puhuvan minulle,
sanoi:

"Nouse ylös tänne

Ja juuri tuon toisen
pasuunan äänen kohdalla
ymmärrän seurakunnan tempauksen tapahtuvan.

Joten kyllä tuo
Vanhasta Testamentista
esille ottamasi kohta
on hyvin mielenkiintoinen.

Ja vielä tuli mieleen se,
että kun ylösnousemuksista puhutaan,
niin Jeesuksen ruumiin ylösnousemuksen
ja heti sen jälkeen tapahtuneen
monien nukkuneiden
kuolleiden ruumiiden ylösnousemuksen
jälkeen heti seuraavana eli toisena
on meidän Jeesuksen omien ylösnousemus.

Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa,
niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
mutta jokainen vuorollaan:

esikoisena Kristus,
sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan

Samoin hyvin mielenkiintoinen
on myös tuo esille ottamasi
alkutekstin ilmaisu

ἔσχατος
eskhatos

Se kyllä vahvistaa toisaalta sitä,
että tuo pasuuna ei sitten enää
lakkaa soimasta, vaan soi
koko Herran päivän ajan
eli siihen asti,
että Jeesus tulee pyhiensä kanssa taivaasta
takaisin maan päälle,
jossa yhteydessä
Israelin (Vanhan liiton) pyhät
kokevat ruumiin ylösnousemisen.