kun Jeesus puheensa alussa
ensimmäiseksi oli varoittanut
vääristä messiaista,
Hän kertoo sodan kauhuista.
Matteus (24:6-8) kirjoitti:
Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista;
katsokaa, ettette peljästy.
Sillä näin täytyy tapahtua,
mutta tämä ei ole vielä loppu.
Sillä kansa nousee kansaa vastaan
ja valtakunta valtakuntaa vastaan,
ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.
Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.
Siis jo ennen varsinaista Jaakobin ahdistusta
tulee hirvittäviä sotia.
Tuohon sarjaan voi kuulua
kolmas maailmansota,
jonka rinnalla ensimmäinen ja toinen
olivat vasta sotaleikkiä.
Jos seurakunnan tempaus tapahtuu
esimerkiksi ydinsodan vaiheilla,
niin kukaan ei ihmettele auenneita hautoja.
Eli vaikka Israel tulee
Jaakobin ahdistuksen lähestyessä
kovasti odottamaan Messiastaan,
niin odotus tulee olemaan pitkä.
Jo yksi minuutti noissa synnytystuskissa,
joissa Jaakob synnyttää,
on kauhistuttavan pitkä.
Kun tuo pimeä yö
tulee kestämään vuosiviikon
eli seitsemän vuotta
Danielin ennustuksen mukaisesti,
johon Jeesuskin viittasi tuossa puheessaan,
niin on hyvin luonnollista,
että heille tulee väsymys ja nukahtaminen.
Heillä on Sana,
ja miespuoliset palvelijat tulevat jakamaan
ruokaa ajallansa,
kuten kerrotaan ensin
ennenkuin siirrytään naispuolisiin eli moriusneitoihin.
Mutta osa noista ruoan eli Sanan jakajista
alkavatkin tuon pimeän yön keskellä juopotella.
Matteus (24:48-51) kirjoitti:
Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään:
'Minun herrani viipyy',
ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa,
niin sen palvelijan herra tulee päivänä,
jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa,
ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille.
Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Vastaavasti kuin ruoan eli Sanan jakajien joukossa on oleva niitä,
joilla ei ole sisimmässään
Pyhien kärsivällisyyttä
ja Jeesuksen uskoa,
tulee myös heti perään mainittujen
naispuolisten palvelijoiden joukossa
olemaan niitä,
joilla ei ole itsessään eli astiassa öljyä.
Heillä on kyllä sana eli lamppu,
mutta vain kirjaimena,
eikä se ole uskossa sulautunut
heidän sydämiinsä.
Kun tulee yösydän eli keskiyön hetki,
niin siinä pimeydessä sanan kirjain
ei enää tuo mitään valoa,
jos öljyä ei ole ihmisessä itsessään
eli astiassa.
Eli alussa kaikki ovat hereillä,
sitten kaikki nukahtavat,
ja sitten yösydännä kuuluu huuto,
ja taas kaikki ovat hereillä.
Mutta tuo hetki on karmea
niille palvelijoille,
joiden sydämeen Sana ei koskaan ollut päässyt.
