Uskon rukous ?

[kalamos]

Otsikon ilmaisu (Jaak 5:15)
on mietityttänyt viime päivinä.

Olen paljonkin tuosta
Jaakobin kirjeen kohdasta kirjoittanut.
En nyt siis varsinaisesti avaa sitä.

Mutta kysyisin,
mitä tuo ilmaisu
uskon rukous
tarkoittaa.

Onko
uskon rukous
ihan yksinkertaisesti
uskovan rukous.

Vai onko
uskon rukous
uskovan erityinen rukous,
joka poikkeaa
uskovan normaalista rukouksesta?

[עֵד]

Amen kysymykseen.

Eilen avasin tv7:n, jossa Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen perustaja totesi rukouksesta, kuinka se on vuorovaikutusta ja läsnäolemista. Lähteekö potilas lääkärin luota kerrottuaan vaivansa vai jääkö hän kuuntelemaan hoito-ohjeet?

Huokaus Herran puoleen puhdistetulla sydämellä tulee kuulluksi, mutta meitä on Sanassa kehotettu kestäväisyyteen. Lisäksi ainakin parantumisen yhteydessä puhutaan erityisemmin uskon rukouksesta.

Voisiko uskon rukous olla kollektiivista avun pyyntöä, missä kaksi tahi kolme on koolla Hänen nimessään?

Rukoillaan.

[Kirjoittaja]

Käsittääkseni uskon rukous tarkoittaa sitä, että rukouksessa vaikuttaa Jumalalta saatu usko, jolloin mitä tahansa pyydämmekin, tapahtuu.

Mutta anokoon uskossa,
ollenkaan epäilemättä;
sillä joka epäilee,
on meren aallon kaltainen,
jota tuuli ajaa ja heittelee.

Sentähden minä sanon teille:
kaikki,
mitä te rukoilette ja anotte,
uskokaa saaneenne,
niin se on teille tuleva.

Hän kuunteli Paavalin puhetta.
Ja kun Paavali loi katseensa häneen
ja näki hänellä olevan uskon,
että hän voi tulla terveeksi

ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni,
sen minä teen,
että Isä kirkastettaisiin Pojassa.

Miten sen uskon sitten saa, en tiedä. Annetaanko se sille oikeaan aikaan, joka seuraa Karitsaa, minne Hän meneekin?

Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi:
"Minä uskon;
auta minun epäuskoani".

[rupattelija]

Eikö se "uskon rukous" voi liittyä siihen että Herra vaikuttaa uskoa?

Sillä Kristuksessa Jeesuksessa
ei auta ympärileikkaus
eikä ympärileikkaamattomuus,
vaan rakkauden kautta vaikuttava usko.

ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa,
jossa te myös hänen kanssaan
olette herätetyt uskon kautta,
jonka vaikuttaa Jumala,
joka herätti hänet kuolleista.

ja meidän Herramme armo oli ylen runsas,
vaikuttaen uskoa ja rakkautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

[kalamos]

Jokainen vastaus on vuorollaan
vahvistanut välähdystä,
joka mielessäni on käynyt,
kun tätä aihetta olen ajatellut.

Eli kysymys on Jeesuksen uskosta.
Ja loppujen lopuksi myös
Jeesuksen vaikuttamasta rukouksesta.

Jos joku teistä sairastaa,
kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat,
ja he rukoilkoot hänen edestään,
voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.
Ja uskon rukous pelastaa sairaan ...

Siis he monikossa rukoilevat
uskon rukouksen
yksikössä eli Jeesuksessa.


PS

Vielä jää avoimeksi kysymykseni.

Onko uskon rukous
normaali uskovan rukous.

Vai onko uskon rukous
jotain uskovan normaalista poikkeavaa.

[Annora]

Ajatus on täysin omani.

Katsoin luetteloa armolahjoista: viisauden sanat, tiedon sanat, usko, terveeksitekeminen,
voimalliset teot, profetoiminen, henkien arvosteleminen, kielillä puhuminen, kielien selittäminen.

Niinpä saa Hengen kautta
toinen viisauden sanat,
toinen tiedon sanat
saman Hengen vaikutuksesta;
toinen saa uskon samassa Hengessä,
toinen taas terveeksitekemisen lahjat
siinä yhdessä Hengessä;
toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja;
toinen profetoimisen lahjan,
toinen lahjan arvostella henkiä;
toinen eri kielillä puhumisen lahjan,
toinen taas lahjan selittää kieliä.

Tuossa taitaa olla kattava paketti ihmiselon tarpeisiin täällä maan päällä.

Yhdistän mielessäni käsitteet "uskon rukous" ja "uskon lahja".
Terveeksi tekemiseen voi käyttää kahta eri välinettä: uskon lahjan omaava voi käyttää uskon rukousta
tai terveeksi tekemisen lahjan omaava puolestaan tätä välinettä.

Tähän voisin myös yhdistää sen, että raamatussa on erittäin usein mainintoja "uskon kautta".
Ehkäpä uskon rukouskin on samaa kuin uskon kautta toimiminen.

[kalamos]

Eli tuon mukaan
avauksen vaihtoehtoja tarkastellen
uskon rukous ei ole
uskovan normaali vaan erityinen
uskon armolahjaa edellyttävä rukous?

[Annora]

No, tietenkin voimme miettiä sitä, jotta miten "normaali rukous" ja "uskon rukous" eroavat toisistaan, mikäli ne ovat eri käsitteitä.

Mutta anokoon uskossa,
ollenkaan epäilemättä;
sillä joka epäilee,
on meren aallon kaltainen,
jota tuuli ajaa ja heittelee.

Sentähden sanon minä teille:
kaikki, mitä te rukoillen anotte,
se uskokaat saavanne;
niin se tapahtuu teille.

Niin pieniä ja pelokkaita ja helposti hätääntyviä me ihmiset olemme elämässämme. Kun huudamme rukouksiamme hädän hetkellä,
silloin yleensä oma avuttomuuden tunne on niin suuri, että ei siihen löydy uskon voimaa, nousevaa voimantunnetta siitä, että kun Jumala on puolellani
niin kuka voi olla minua vastaan. Toivottavasti tuollaisessa tilanteessa löytyy vierelläkulkija, uskova esirukoilija, joka jaksaa uskoa.
Olemme tällaisista tapauksista lukeneet tai kuulleet: esim. joku on niin sairas, että ei enää itse pysty rukoilemaan, mutta hänen puolestaan
rukoiltu rukous saa hänet terveeksi jälleen.

[kalamos]

Joo.

Minun täytyy nyt oikein
tavata itselleni,
miten tämä menee.

Meille kaikille uskoville
on yhteistä se, että
olemme tulleet uskoviksi
ja saaneet Pyhän Hengen.

Hänessä on teihinkin,
sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne
pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti

Mutta sitten tämän lisäksi
saamme erityislahjoja
tässä samassa Hengessä.

Alkuteksti puhuu karismoista.
Nämä toitkin esille aiemmassa viestissäsi.

Me olemme siis uskovia.
Me elämme uskosta.
Toimimme uskon kautta.
Jne.

Mutta sitten meillä on karismoja.
- uskon karisma
- terveeksi tekemisen karismat
jne.

Suomennettuna armoitukset.
Siis meillä on
- usko armoituksena
- terveeksi tekemisen lahjat armoituksena
jne.

Jaakobin kirjeestä
on jo paljon lainauksia
tässä keskustelussa.

Niille ei ehkä
löydy yhteiseksi nimittäjäksi
uskoa armoituksena?

Sinua varmasti kiinnostaa myös
Talutettavan tuiki tärkeä avaus
Terveeksitekemisen armolahja

Siinä itse huomioin
samoinkuin Sinäkin olet huomioinut
uskon ja terveeksitekemisen
armolahjoina jotenkin rinnakkaisiksi.

Minä näen ne jopa
toisiaan tukeviksi.
Löydät ajatukseni ytimen
jo tuon keskustelun
ensimmäiseltä sivulta.

Uskon vahvasti,
että Sinulla on jotain
annettavaa tuohonkin keskusteluun.

[Natanael]

Koska käsittelyssä oleva sanapari on suoraan Jaakobin kirjeen toisesta luvusta (“Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.”), niin keskityn tämän sanaparin ymmärtämiseen. Jotta voisimme sen tehdä, niin edellinen jae on pakko heti huomioida. Muuten emme voi ymmärtää, mitä Jaakob sanoo ja mitä ei sano tässä kohdassa. Joku totesi, että “...rukouksessa vaikuttaa Jumalalta saatu usko, jolloin mitä tahansa pyydämmekin, tapahtuu”.

Kun vain luemme asiayhteydestä edes kahden jakeen verran, niin näemme, ettei tässä yhteydessä kyse ole “minkä tahansa” pyytämisestä vaan erityistilanteesta. Kahden jakeen kokonaisuus kuuluu näin:

“Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.”

”uskon rukous pelastaa sairaan” on hyvä käännös. Alkukielessä kreikassa on sana sōsei, joka esiintyy Uudessa Testamentissa hyvin monta kertaa ja aina merkityksessä pelastaa, uudistaa.

Jakeessa 14 Jaakob neuvoi niitä, jotka ovat "heikkoja" – luultavasti hengellisesti, mutta mahdollisesti fyysisesti – kutsumaan paikallisseurakuntansa vanhimmat tai hengelliset johtajat. Noiden vanhinten tulisi sekä rukoilla tuon henkilön puolesta että voidella hänet öljyllä.

Mikä tahansa jae, joka pinnallisesti tarkasteltuna näyttää tarjoavan ehdottoman lupauksen fyysisestä paranemisesta, vaikkapa vastauksena uskon rukoukseen, aiheuttaa hämmennystä. Paraneeko jokainen, joka noudattaa näitä ohjeita tässä tietyssä järjestyksessä, mistä tahansa sairaudesta, milloin tahansa? Tämä on arkaluontoinen kysymys. Kun seurakunnan vanhimmat rukoilevat henkilön puolesta vilpittömässä uskossa voitelemalla häntä öljyllä, Herra antaa hänen nousta jälleen; lupaus ei ilmoita, milloin tai kuinka Jumala sen tekee. Ehkä se tulee heti - ehkä se tapahtuu ikuisuudessa, mikä saattaa olla rukoustilanteen osapuolille sillä hetkellä vähemmän tyydyttävä vastaus. Joka tapauksessa Kristukseen uskova herätetään aina lopulta ikuiseen elämään, tästä voimme olla varmoja.

Jaakobin tärkeä pointti näyttäisi olevan, että kristittyjen ei pitäisi kärsiä yksin. Meidän tulee rukoilla, mutta meidän tulee myös saada muut rukoilemaan puolestamme. Ja meidän tulee odottaa Jumalan vastaavan. “Herra antaa hänen nousta jälleen” - ihanaa oli huomata, missä yhteydessä Jumala käyttää täsmälleen tuota samaa (kreik. ἐγερεῖ (egerei) Sanaa.

“tietäen, että Hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne”.

Jaakob päättää kirjeen rohkaisemalla niitä, jotka uskovat Jumalaan. Meidän tulee rukoilla itsemme puolesta, ylistää Jumalaa ja kutsua muita rukoilemaan puolestamme, kun olemme sairaita tai hengellisesti heikkoja. Synnit annetaan anteeksi ja pian kaikki sairaudet ovat poissa – Ikuinen elämä kirkkaudessa on lähellä. Meidän tulee tunnustaa synnit toisillemme, jotta voimme rukoilla omatunto puhtaana voimia toisillemme synnin voittamiseksi.

Rukous toimii; Jumala kuulee ja vastaa. Jos todella uskomme tämän olevan totta, käyttäytymisemme heijastelee sitä. Syvimmiltään sairaan puolesta rukoiltaessa pyyntömme on tämä: jos se on Sinulle, Taivaan Isä, kunniaksi ja tämän sairaan henkilön iankaikkiseksi parhaaksi, niin paranna hänet - mutta jos hänen matkansa maan päällä on päättymässä, niin siunaa, vahvista häntä ja ota tämä lapsesi Taivaan iloon ja rauhaan.