Usko on luja luottamus

[rupattelija]

Mutta usko on luja luottamus siihen,
mitä toivotaan,
ojentautuminen sen mukaan,
mikä ei näy.

Olen miettinyt sitä asiaa niin on pakko nostaa se juttu esille koska se minua mietityttää. Raamatussa sanotaan että usko on maailman pienin siemen jonka istutetaan maahan ja sitten siitä tulee valtavan suuri puu joka ulottuu taivaisiin ja linnut pesivät sen oksille (Matt. 13:32).

Toisaalta Raamatun mukaan Jeesus sanoi; 'Jos teillä olisi edes sinapinsiemenen kokoinen usko, voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry paikoiltasi!' ja se siirtyisi pois muualle. Mikään ei olisi teille mahdotonta (Matt. 17:20). Ja Jeesus sanoi; 'Jos teillä olisi sinapinsiemenenkään verran uskoa, voisitte käskeä tota silkkiäispuuta heittäytymään juurineen mereen ja se tapahtuisi (Luuk. 17:6).

Tarkoittaako se että usko joka on maailman pienin siemen, on luja luottamus Jumalaan?

Raamatun mukaan Jeesus kirosi viikunapuun ja se kuihtui. Jeesus sanoi opetuslapsilleen että pitäkää usko Jumalaan. Jeesus vakuuttaa sanoen että te voisitte sanoa tälle vuorelle; 'Kohoa ylös ja putoa mereen', eikä sydämessään epäilisi vaan uskoisi sen tapahtuvan (Mark. 11:22-23).

Minulla heräsi miettimään, että kyse ei ole vahvasta ja suuresta uskosta vaan usko on pieni, eli sinapinsiemenenkään verran uskoa ja se tapahtuu. Ja Jeesus sanoi että pitäkää usko Jumalaan. Minulla heräsi miettimään että pieni uskon määrä riittää ja se pääsee Jumalan yhteyteen kunhan ei sydämessään epäile eikä usko horju niinkuin meren aallot, joita tuuli heittelee (Jaak. 1:6).

Mutta pieni uskon määrä Jeesuksen sanojen mukaan riittää ja toisaalta siihen lisätään vain itse Jumala joka antaa uskon määrää (Room. 12:3), siinä luetaan; '....sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.'

Kyllä tämä uskon juttu minua mietityttää ja ihmetyttämään että usko joka on pieni, on luja (vahva) luottamus Jumalaan.

Usko on Jumalan silmissä paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta (1Piet. 1:7). Tämä kirjoitus kiteytyy uskoon.

[kalamos]

Raamatussa sanotaan että usko on maailman pienin siemen jonka istutetaan maahan ja sitten siitä tulee valtavan suuri puu joka ulottuu taivaisiin ja linnut pesivät sen oksille (Matt. 13:32).

Nyt täytyy olla tarkkana.
Jeesus puhui kyllä
uskon määrästä ja vuorien siirtämisestä.
Sinapinsiemenen kokoinen usko riittää.

Mutta tuossa vertauksessa,
jossa Jeesus puhuu taivaan linnuista,
niin puhuta uskosta
vaan Taivasten Valtakunnasta.

Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen:
"Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen,
jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.

Se on kaikista siemenistä pienin,
mutta kun se on kasvanut,
on se suurin vihanneskasveista
ja tulee puuksi,
niin että taivaan linnut tulevat
ja tekevät pesänsä sen oksille.

Jeesus ei tuossa vertauksessa
puhu mitään uskosta,
eikä sen määrästä,
eikä vuorien siirtämisestä.

Jeesus puhuu taivasten valtakunnasta.
Jos me kasvamme niin,
että linnut tekevät pesän oksillemme,
niin silloin meihin on pesinyt paha.

Linnut ovat
taivasten valtakunnan eli Jumalan kansan
vihollisten symboli Raamatussa.

Juutalainen sanonta


Suuri puu,
jonka oskilla taivaan linnut pesivät


Tarkoittaa samaa kuin


ylpeys käy lankeemuksen edellä


(Aapeli Saarisalon UT:n käännöksen alaviitteestä)

Siis meidän ei tule paisua
eikä meissä saa olla hapatetta.
Kummassakin tapauksessa
on kysymys vihollisen työstä.

Meidän tulee pysyä niin pieninä,
että sen pienempää ei enää ole.
Ja silloin Jeesus täyttää meidät kokonaan.

Tämä koskee
sekä yksittäistä uskovaa
että yksittäistä seurakuntaa.

[rupattelija]

Kiitos että olet tarkka, Kalamos! Syy oli se etten käyttänyt tarpeeksi aikaa ja hain salamannopeasti hakusanan 'sinapinsiemen' kautta säästämällä aikaa. Olisi pitänyt ottaa lisäaikaa mutta en tehnyt.

Jumalan valtakunnan juttua voi jättää väliin ja pitäydytään uskon asiassa.

No minusta se on ihmeteltävää että pieni uskon määrä riittää hyvin ja se pitää suoran yhteyden Jumalan kanssa. Muuten... mitä vähäuskoisuudella Jeesus tarkoittaa? Jos on pientä uskon määrää, eikö se tarkoita että se olisi vähäuskoinen?

[rupattelija]

Satuin lukemaan pari Raamatun kohtaa, jotka puhuvat "uskon kestäväisyydestä".

että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

Koettelemuksssa käy ilmi, oko uskonne aitoa ja kestävää. Kultakin koetellaan ja puhdistetaan tulessa, ja teidän uskonne on Jumalan silmissä paljon arvokkaampaa kuin kulta. Jos se kestää kovatkin koettelemukset, niin se osoittautuu Jeesuksen palatessa kiitoksen ja kunnian arvoiseksi.

Kestämme koetusta koska Kristus on totisesti itsessämme ja vaellamme Sanoillaan viitoittamaa tietä joka vie perille rakkaan Isä Taivaallisen luo. Silloin olemme kristuskeskeisiä kristittyjä, niin usko ei tule muulta esim. perinnäissääntö uskovaisuudesta vaan usko pohjautuu yksin Raamattuun. Perinnäissääntö uskovaisuus on termi joka tarkoittaa että kun jos noudattaa perinnäissääntöä, se tekee Raamatun mukaan Jumalan Sanat tyhjäksi.

Raamattu sanoo että koetelkaamme itseämme, olemmeko pelastavassa uskossa, jos emme ole siinä raamatullisessa pelastavassa uskossa, silloin emme kestä koetusta (2Kor. 13:5). Se tarkoittaa että usko ei pohjaudu yksin Raamattuun vaan johonkin esim. perinnäissääntöihin. Mutta Raamatun kautta saa pelastavan uskon. Raamatun mukaan se on yksi usko eli pelastava usko (Ef. 4:5).

tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.

]sillä kun elämä on vaikeaa, teidän kärsivällisyytenne voi kasvaa.