Raitiovaunuliikenne lopetettiin
ymmärtääkseni sen tähden,
että se oli kannattamatonta.
Vaunut olivat kaikki vanhoja.
Ne olisi pitänyt uusia.
Ja tietenkin raitiovaunukiskot
ja sähkölinjat vaativat huoltoa.
Ja niin vaan sitten oli päädytty siihen,
että raitioliikenne
korvataan linja-autoilla.
Ja sehän antoi tietenkin
suuren vapauden liikennejärjestelyille.
Raitiovaunut kun kulkivat
vain raiteillaan.
Siihen tavallaan liittyi myös
niiden vaarallisuus.
Ne pysähtyivät keskelle katua.
Ja yht'äkkiä joku
pudottautuu keskelle katua.
Ja aina joskus tällaisessa tilanteessa
joku jäi auton alle.
Mutta toki ihmisiä varmasti
jäi myös raitiovaunun alle.
Vaikka nuo Turun vaunut
olivat hyvin hidasliikkeisiä.
Mutta kannattavuustekijät
tuon raitiovaunuliikenteen
ymmärtääkseni lopetti.
Rajatulla liikennereitillä
tietenkin aika pieni joukko
ihmisiä kykeni hyödyntämään
raitioliikennettä.
Raitiovaunussa oli
kuljettajan lisäksi rahastaja.
Niihin mentiin takaovesta.
Ulos tultiin etuovesta.
Raitiovaunun kuljettaja
oli yleensä mies
ja rahastaja aina nainen.
Ja rahastaja siis istui
takaoven vieressä
selkä vaunun sivuseinää vasten.
PS
Minun kansakoulumatkani
taittui kahden linja-auton kera
tai sitten kävellen/hiihtäen/pyöräillen.
Kerran kun jäin koulupysäkillä
ainokaisena oppilaana pois
linja-autosta ja
mietteissäni lähdin ylittämään
hiljaista soratietä,
jolla ei mitään liikennettä ollut,
niin yht'äkkiä ilmeisesti kuulin
auton jarrutuksen äänen soratiellä.
Ehdin juuri kääntää pääni
huomatakseni kauhukseni,
että yksi pikkuauto ajaa päälleni.
Lensin reppu selässä lähimpään ojaan.
No sitten toinenkin auto tuli paikalle.
Johtajaopettajalla oli auto.
Mittaili jarrutusjälkiä. Pitkät olivat.
Päälleajani lähti viemään minua sairaalaan.
Kertoili sitten,
että hän on ennenkin ollut
vähän vastaavassa tilanteessa.
Raitiovaunu oli pysähtynyt,
ja nainen astunut kadulle,
ja tämä mies oli ajanut päälle.
Muistaakseni hän kertoi tuon
naisen kuolleen.
Ja selitti vielä,
että ei ehtinyt mitään tehdä.
No, minun tapauksessani,
hän ei ehkä ollut syyllinen,
kun minä eka- tai tokaluokkalainen
lähdin ylittämään
linja-auton takaa koulutietä,
mutta olisi tuo hiukan voinut hiljentää
koulupysäkin kohdalla,
johon linja-auto oli juuri pysähtynyt.
Tuo henkilöauto
syöksyi paikalle suunnasta,
josta minä en oikeastaan
olisi voinut sitä havaita.
Vähän vaikea selittää,
mutta se oli hiljainen y-risteys,
ja tuo pikkuauto tuli
hyvin piilosta tilannepaikalle.
Mutta tosiasia oli myös se,
että olin hyvin syvissä mietteissäni
ja tallustin linja-auton takaa
suoraan kiitävän auton alle.
PPS
On se vaan valtava asia,
että olemme
sitten millaisessa risteyksessä tahansa,
niin on olemassa nappi,
jota painalla meille avautuu tie.
Suojatie.
