Kysymys Hepr. 10 luvusta

[rupattelija]

Älkäämme jättäkö yhteistä kokoontumistamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme entistäkin enemmän, kun näette tuon päivän lähestyvän.

Jos me tahallamme jatkamme synnin tekemistä päästyämme tuntemaan totuuden, ei ole enää uhria meidän syntiemme tähden 27vaan kauhea tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka syö vastustajat.

Joka hylkää Mooseksen lain, sen on armotta kuoltava kahden tai kolmen todistajan sanan nojalla.

Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansaitseekaan mielestänne se, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!

Mehän tunnemme hänet, joka on sanonut: ”Minun on kosto, minä olen maksava”, ja vielä: ”Herra on tuomitseva kansansa.”

Kauhistuttavaa on langeta elävän Jumalan käsiin.

Tämä on kokonainen luku.
Kysyn, ovatko ne jakeet toisistaan erikseen vai
ne kaikki jakeet ovat yhtä opetusta erottamattomasti toisistaan?

[kalamos]

Nyt on tärkeää ymmärtää se,
että olemme heprealaisille
kirjoitetun kirjeen äärellä.

Tuo kirje sisältää sellaista sanomaa,
jonka sisäistäminen
tällaiselle tavalliselle pakanauskovalle
kuin minä,
on oikeastaan mahdotonta.

Se aukeaa täydessä mitassaan
vain juutalaiselle.
Sama koskee Matteuksen evankeliumia.
Kumpikin edellyttää
Heprealaisen Raamatun
eli Vanhan Testamentin syvällistä tuntemusta.

Tuo ensin esille ottamasi jae (25)
pitää sisällään sanan

ἐπισυναγωγή
episynagōgē

Ja tuo sana johtaa kyllä
juutalaisen mielen sygagoogakokoontumiseen.
Jolloin tuo tarkoittaisi sitä,
että heprealaisille kirjoittava
heprealainen kirjoittaja
kehotti olemaan jättämättä
synagogakokoontumista.

Alkuseurakunta muodostui lähinnä juutalaisista,
joiden ei siis pitäisi jättää
perinteistä synagogakokoontumista,
vaikka Jeesukseen uskovat kokoontuivat
aina sen jälkeen keskinäiseen yhteyteen.

Kun otamme huomioon sen jännitteen,
mikä tuossa heprealaiskirjeessä on
koskien juutalaisia kristittyjä,
niin pidän hyvin mahdollisena,
että siinä todellakin puhutaan
synagoogakokoontumisista.
Jos ei ollut vielä erotettu synagoogasta,
niin ei silloin pitänyt myöskään jättää sitä.

Mutta toisaalta synagoogasta
erottamistakaan ei pitänyt pelätä.
Ja siihen tekstin jatko tähtää.

Sillä jos me tahallamme teemme syntiä,
päästyämme totuuden tuntoon,
niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä

Jos jo edellinen jae veti kahtaalle,
mistä kokoontumiseta on kyse,
sillä sanaa seurakunta siinä ei mainittu,
niin nyt olemme vielä vaikeamman
asian äärellä.

Mistä tahallisesta synnistä puhutaan.
Tuo synti kirjataan kohta ulos näin:

tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan

Olemme edelleen samassa asiassa
kuin missä olimme jakeen 25 kohdalla.
Siis puhumme kokoontumisista.

Juutalaisen kristityn ei pitänyt jättää
synagoogakokoontumista,
mutta ei myöskään pelätä
synagoogasta erottamista.

Synagoogasta erottamisen uhan tähden,
moni ei uskaltanut julkisesti tunnustaa
uskoaan Jeesukseen.
Näin oli jo Jeesuksen päivinä.

Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin
uskoivat häneen,
mutta fariseusten tähden
he eivät sitä tunnustaneet,
etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

Ja nyt joku heprealainen
kirjoittaa heprealaisille kristityille,
joista jotkut oli ehkä
jo erotettu synagoogasta.

Synagoogaan palaaminen edellytti seremoniaa,
jossa juutalaisen tuli kirota Jeesus
ja kuvaannollisesti tallata jaloillaan maata
ilmaisten inhonsa Jeesusta kohtaan.

Ja nyt jos tämän teki,
niin se merkitsi sitä,
että he olivat tallanneet maahan
myös sen veren,
jossa heidät on sovitettu.

He ovat siis pitäneet
epäpyhänä eli saastaisena
Jeesusta ja Hänen vertaan
tuossa seremoniassa.

He siis käyttäytyvät
kuin Jeesus ei olisi Messias,
eikä Jeesuksen veri
olisi kertakaikkinen sovitusveri,
vaikka tietävät asian näin olevan,
eli ovat valistetuiksi tulleet
ja päässeet Totuuden tuntoon.

Ja kun he ovat näin perinpohjin
julkisesti kieltäneet Messiaansa
päästäkseen takaisin synagoogaan,
niin he ovat kieltäneet ainoan Messiaansa
ja ainoan Sovitusuhrin.

[rupattelija]

Anteeksi, Kalamos, esitin huonoa kysymystä. En ajatellut asiaa pitempään kuin Hepr. 10 luvun kokonaisuuteen tai irrottautuvaisuuteen asti. Onnistuisiko vastata yksinkertaisesti siihen kysymykseen joka on kans yksinkertaista, onko se luku tiiviisti kokonainen vai irrottautuvainen?

[rupattelija]

No olen huono selittämään mutta yritän avata ymmärrstä mihin minä tähtään ja mitä ajan sitä asiaa. Toivottavasti osaan avata kans.

Heprealaiskirje on elämän ohjeeksi kaikille Jumalan lapsille. Siinä luvussa jae 25 puhuu seurakunnan yhteisen kokoontumisen tärkeydestä siinä Herran Jeesuksen päivän lähestyessään.

Ja seuraava jae 26 puhuu tahallisista synneistä; se koskee seurakuntaa, joka tulee 25 jakeesta?

Tai se puhuu tahallisten syntien harjoittamisesta puhumatta mitään seurakunnan yhteisestä kokoontumisesta että jos on päässyt tuntemaan totuutta mutta tekee edelleen tahallisesti syntiä? Tai tahallinen synnin harjoittaminen on osa siitä että jätetään seurakunnan yhteisen kokoontumisen väliin?

Seuraava jae 27 puhuu totuuden vastustajista ja siitä että kauhea tuomio odottaa heitä ja tulen kiivaus syö heidät.

Seuraava jae 28 puhuu siitä että hylätään Mooseksen lain, on kuoltava armotta kahden tai kolmen todistajan Sanan nojalla.

Seuraava jae 29 puhuu, kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansaitaan se, että tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa Hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä.

Seuraava jae 30 puhuu siitä, että me tunnemme Hänet joka on sanonut; ”Minun on kosto, Minä Olen maksava”, ja vielä: ”Herra on tuomitseva kansansa.”

Seuraava jae 31 puhuu, että on kauhistuttavaa langeta elävän Jumalan käsiin.




Ensin puhutaan Jumalan seurakunnan yhteisestä kokoontumisesta ja sen tärkeydestä, siten puhutaan tahallisista synneistä. Se mietityttää, liittyykö ne toisiinsa 25 jakeen kanssa vai erikseen ikäänkuin siinä luvussa puhuisi irrottavista opetuksista vai yhdestä opetuksesta seurakunnan kanssa.

Jos ne liittyy toisiinsa tiiviisti ja on yhtä opetusta ja on kokonainen luku erottamattomasti toisistaan, se koskee seurakuntaa, jonka mukaan tallaa totuutta ja pilkkaa Armon Henkeä.

[kalamos]

Ymmärsinkin avauksesi
hakevan vastausta erityisesti siihen,
onko Heprealaiskirjeen luvussa 10
jakeiden 25 ja 26 välillä
jonkinlainen aiheen vaihto.

Olithan erottanut jakeen 25 erilleen
jakeesta 26 aloittamastasi lainauksesta.

Ja niin keskityin vastauksessani vain siihen.
Ja minun vastaukseni siis oli tämä:

Olemme edelleen samassa asiassa
kuin missä olimme jakeen 25 kohdalla.
Siis puhumme kokoontumisista.

Kristityt juutalaiset siis kokoontuivat
sekä synagoogissa
että lisäksi keskinäisissä kokoontumisissa,
joissa sitten vietettiin ehtoollista jne.
__________

PS

Lukujako samoinkuin jaejako
on lisäys.
Siis alkutekstissä näitä ei ole.

Mutta esimerkiksi Ilmestyskirja
on silti selvästi jaettu osiin
jo Sanan perusteella.
Ensin se jakaantuu kolmeen pääosaan.
Ne taas jakautuvat
useisiin seitemän kohdan jaksoihin.

Eli Jumalan Sanassa on toki
osittelu eli jako,
ja niin Paavali kehottaa
nuorta Timoteustakin oikein
jakamaan eli osittelemaan Jumalan Sanan.

Mitään tällaista jakoviivaa
ei mielestäni kuulu Heprealaisille
kirjoitetun kirjeen luvun 10
jakeiden 25 ja 26 väliin.

Jos sen siihen laitamme,
niin me kadotamme
tuon kohdan sanoman sisällön,
jota hiukan avasin edellisessä viestissäni.

Heprealaiskirjeessä on kuitenkin
samoin itse Sanassa
Ilmestyskirjan tapaan selvät jakomerkit.
Eli vähän väliä tulee varoitus.
__________


PPS

Heprealaiskirje on yksi paketti,
jonka päällä lukee Kristus eli Messias.

Tuo kirje fokusoi koko ajan Kristukseen.
Näin tietenkin koko Raamattukin tekee
alusta loppuun saakka.

Mutta heprealaisille kirjoitettaessa
tähän tulee erityinen lataus.

Kristus on lain täyttymys.
Jos tämä on vaikeaa meille pakanoille,
kuinka vaikeaa se onkaan juutalaisille.

Ja niin heprealaisille kirjoittava
heprealainen,
jonka henkilöllisyydestä meillä ei ole
muuta varmaa tietoa kuin se,
että kysymyksessä ei voi olla Paavali,
sisältää alussa monta osiota,
jotka kaikki tuovat esille
Jumalan Pojan suuruuden.

Jo käsite Jumalan Poika,
on äärettömän vaikea
jopa pakanauskoville,
saatikka sitten juutalaisille.

Ja niin ensimmäiset osiot
Heprealaiskirjeessä
tuovat esiin aivan perusfaktat Jeesuksesta.





Jumalan Poika
on korkeampi enkeleitä

Tämä osio päättyy varoitukseen,
joka tuodaan esiin kohdassa
(Hepr 2:1-4)




Jumalan Poika
on korkeampi Moosesta

Tämä osio päättyy varoitukseen,
joka tuodaan esiin kohdassa
(Hepr 3:7-19)




Jumalan Poika
on korkeampi Joosuaa ja Aaronia

Tämä osio päättyy varoitukseen,
joka tuodaan esiin kohdassa
(Hepr 6)




Sitten tulee esiin
näitä kaikkia enkeleitä ja ihmisiä
korkeampi Jumalan Poika
JEESUS KRISTUS,
joka on ylipappi
Melkisedekin järjestyksen mukaan,
ja on Jumalan Karitsa,
ja suurempi kaikkia muita uhreja,
joita Vanha Liitto tuo esiin.

Tämä katkelma päättyy varoitukseen,
joka on tallennettuna
esille ottamasi luvun päätteeksi
(Hepr 10:19-39)




Miten nämä kaikki varoitukset
sitten voidaan huomioida
ja välttyä siltä,
mistä meitä kunkin osion jälkeen
varoitetaan.

Vastaus on heti
viimeisen varoituksen jälkeen
ja tuo vastaus on siis (Hepr 11),
jossa meille luetellaan
uskon esikuvia
Aabelista alkaen.

Kaikki,
mitä heprealaisille kirjoittava
heprealainen
on tuonut esiin opettaen ja varoittaen
saa ratkaisunsa
uskon kautta Jeesukseen.




Lopuksi on vielä kehotuksen sanat siitä,
kuinka meidän tulee
Elää
katsi kiinnitettynä Uskon alkajaan
ja täydelliseksi tekijään
(Hepr 12)




Kaiken päättää vielä
loppusanat,
jotka osoittavat,
että koko kirje
alusta loppuun saakka
on ollut
yksi yhtenäinen kehotuksen sana
uskoa Jeesukseen,
jonka kautta Rauhan Jumala
toteuttaa meissä kaiken
(Hepr 13)

Rauhan Jumala,
joka on nostanut kuolleista
meidän Herramme Jeesuksen,
hänet,
joka iankaikkisen liiton veren perusteella
on se suuri lampaiden paimen,
tehköön teidät kykeneviksi
kaikkeen hyvään
toteuttaaksenne hänen tahtonsa.

Hän vaikuttakoon teissä sen,
mikä on hänelle mieluista,
Jeesuksen Kristuksen kautta.
Hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti.
Aamen.

Pyydän teitä, veljet,
kestäkää tämä kehotuksen sana,
sillä lyhyesti olen teille kirjoittanut.

__________


PPPS

Heprealaiskirje on siis yksi paketti,
joka tuo esiin sellaista,
minkä vain juutalainen voi syvästi ymmärtää,
ja mikä toisaalta on vaikea pala juutalaiselle.

Sehän johtaa meidät lopulta kaikkien
varoitusten jälkeen luvussa 11
siihen,
että usko Jeesukseen
on ratkaisu kaikkeen.

Sinun esille nostamasi luku
on osa katkelmaa,
jota kehystää varoitus
luvussa 6 ja lopuksi
varoitus luvun 10 päätteeksi.

Näenkin tuon katkelman (Hepr 6-10)
olevan hyvin yhtenäinen kokonaisuus,
joka on syytä lukea kokonaisuudessaan,
kun sen sanomasta jotain yrittää tavoittaa.

[rupattelija]

Okei ja kiitos, Kalamos.

PPS

Heprealaiskirje on yksi paketti,
jonka päällä lukee Kristus eli Messias.

Tuo kirje fokusoi koko ajan Kristukseen.
Näin tietenkin koko Raamattukin tekee
alusta loppuun saakka.

Voisitko tarkentaa mitä fokusoiminen tarkoittaa?




No totuuden vastustajat ja armon Hengen pilkkaaminen jakeista 27 ja 29 toi mieleeni Raamatun kohdat. Yritän kans avata ymmärrystä, mitä minä haen. Haen kans sen että se paketti on uuden liiton uskoville elämän ohjeeksi ja varoitukseksi.



Kun Jumalan armoa julistetaan, niin silloin totuus on mukana kuviossa, aina ja joka kerta.

Esimerkiksi armo ja totuus:

Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille.... (Ps. 25:10)
...... sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina..... (Ps. 40:12)
...... Jumala lähettää armonsa ja totuutensa. (Ps. 57:4)
Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä,.... (Ps. 85:11)

..... armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.(Ps. 89:15)
..... Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta (Joh. 1:14)
..... armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta (Joh. 1:17)




Jumalan armosta:

Totuus tekee vapaaksi ja se on Jumalan armosta. Lisäksi totuudessa pyhittyminen on Jumalan armosta. Eli se tarkoittaa että armo ja totuus on aina YHTÄ ja ihan joka kerta.

Mitä pakettiin tulee; se on yksi paketti siinä Hepr. 10 luvussa kokonaisuudessaan; jonka mukaan totuuden vastustajat tallaavat Jumalan totuutta ja pilkkaavat armon Henkeä.

Koskeeko ne mainitut jakeet siitä asiaa että jos julistetaan Jumalan armoa ilman totuutta? Se tietää totuuden tallaamista ja armon Hengen pilkkaamista koska se hylkää totuutta.


Mutta jos se julistaa armoa ilman totuutta, se ei ole Herrasta, sillä armo ja totuus on tullut Kristuksen kautta (Joh. 1:17). Herra, armahda!

Se paketti puhuu juuri siitä kokonaisuudessaan. Aloin ymmärtää sitä ja se on vakava paikka.

[kalamos]

Heprealaiskirje kiinnittää katseemme
koko ajan Jeesukseen Kristukseen.

Lainaan nyt hiukan Paavalia,
joka ilmaisi
galatalaisiin kohdistuen
vastaavan huolen,
kuin mikä heprealaiskirjeessä tulee esiin.

Kuka on lumonnut teidät,
joiden silmäin eteen
Jeesus Kristus oli kuvattu
ristiinnaulittuna?

Korinttolaisille Paavali kirjoitti,
että ei halunnut tuntea
mitään muuta
kuin Jeesuksen Kristuksen
ja Hänet ristiinnaulittuna.

Sillä minä olin päättänyt
olla teidän tykönänne
tuntematta mitään muuta
paitsi Jeesuksen Kristuksen,
ja hänet ristiinnaulittuna.

Ja aivan samoin heprealaisille
kirjoittava heprealainen
asettaa tähtäyspisteeksi
verisen Jumalan Karitsan
Ristille naulittuna.
Vain tässä tähtäyspisteessä
katseemme kohtaa Pelastuksen.



Nyt kuitenkin jotkut heprealaiset
olivat aikeissa asettaa sivuun
tuon maalitaulun eli Jeesuksen ristin.
Itse asiassa he olivat aikeissa
heittää tuon Jumalan Rakkauden
eli Jumalan teurastetun Karitsan
maahan tallataksensa sen.



Tästä kerroin ensimmäisessä vastauksessani.
Kun tuo katseemme eli uskomme
tähtäyspiste on heitetty maahan
ja tallattu tuossa seremoniassa,
niin ei ole enää mitään muuta uhria.
He ovat hyljänneet ainoan tarjolla olevan.

He siis tekevät tahallaan synnin
eli kirjaimellisesti kääntäen
ampuvat ohi maalin niin totaalisesti,
että heittävät maalitaulun pois maahan
ja tallaavat sen.

Ja tämän hirveän teon he tekevät
sen jälkeen,
kun ovat tulleet valistetuiksi.

Kirjaimellisesti kääntäen
tuo maalin ohi ampuminen
tai maalitaulun sivuun asettaminen
kokonaan pois näkökentästä
tapahtuu ...

kirj

jälkeen saamisen tietämyksen totuudesta

Siis he tietävät totuuden.
Jeesus Kristus on Jumalan Karitsa,
joka on vuodattanut Pyhän verensä
heidän edestään.

He ovat maistaneet tulevan maailman voimia.
Ja kuitenkin olivat aikeissa
luopua eli kirjaimellisesti kääntäen
asettaa sivuun tämä tarjolla ollut
usko Jeesukseen, joka pelastaa.

Sillä mahdotonta on niitä,
jotka kerran ovat valistetut
ja taivaallista lahjaa maistaneet
ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa
ja tulevan maailmanajan voimia,
ja sitten ovat luopuneet
- taas uudistaa parannukseen,
he kun jälleen
itsellensä ristiinnaulitsevat
Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.

Eli he jälleen ristiinnaulitsevat
Jumalan Pojan
sanomalla tuossa seremoniassa,
että Jeesus ei ollut luvattu Messias,
vaan oikean Kristuksen täytyy vielä tulla
ja kärsiä siten kuin
Vanhan Testamentin kirjoituksissa
on ennustettu.


PS

Laki tuli Mooseksen kautta.
Mutta Jumalan armo/suosio ja Totuus
tuli Jeesuksessa Kristuksessa.

Laki määräsi seremonioita,
jotka kuvasivat
lopullista ja kertakaikkista Uhria.

Tästä Uhrista
jotkut juutalaiset olivat valmiit luopumaan,
vaikka jo tiesivät varmasti
Jeesuksen olevan Totuus
eli tuo luvattu Messias.

Ja tämän he olisivat tehneet syystä,
jonka ensimmäisessä viestissäni kerroin.