Olemme käyneet läpi
Roomalaiskirjeen Avaussanoista
ensimmäisen virkkeen
eli seitsemän jaetta pitkän
Alkulauseen. Aivan samoinkuin
avauslauseen jokainen Sana
oli Jumalan Voimalla ladattu
ilmoitus Jumalan evankeliumista,
on niitä seuraava
TervehdysSana sanalta täynnä
Jumalan Armoa ja Rauhaa
eli
Suloisuutta, Mielihyvää,
Suosion- ja Rakkauden osoitusta,
Kiitosta,
Hyvinvointia, Terveyttä jne.
Kun nyt olemme tuon alkulauseen
käyneet tarkastellen läpi,
niin me olemme jo
tulleet tarkoin tietämään,
mikä on Jumalan Evankeliumi.
Se on ...
Edeltä luvattu Hyvä Sanoma
Jumalan Suosiosta eli Armosta
Hänen Pojassaan,
josta tuli Kristus Jeesus
eli
Voideltu Pelastaja.
Tämä edellytti lihaksi tulemista
Daavidin siemenestä
sekä Ristinkuolemaa
ja ylösnousemusta.
Nyt Hän on asetettu
Jumalan Pojaksi Voimassa.
Uskon kuuliaisuus
Hänen nimeänsä kohtaan
saa aikaan valtavan ihmeen.
Me synnymme uudesti
ylhäältä Hengestä
Jumalan lapsiksi
ja tulemme itse kukin
yhdeksi jäsneksi
Kristuksen Ruumiissa.
ja niin meillä on
Jumalan ja Herran Jeesuksen
armo eli suosio
ja rauha.
Tässä oli siis läpileikkaus
Jumalan Evankeliumista.
Ja tämän Paavali mahdutti
yhteen virkkeeseen
kirjeensä alussa.
Sitten alkaa varsinainen
Tervehdys.
Ensiksikin
minä kiitän Jumalaani
Jeesuksen Kristuksen kautta
teidän kaikkien tähden,
koska teidän uskoanne
mainitaan kaikessa maailmassa.
Kaiken siunauksen lähde
on kytkettynä
Jumalan lasten ylle
uskon kautta.
Roomalaisten uskosta
puhuttiin jo kaikessa maailmassa.
Ja tämä maininta
on erittäin tärkeä ymmärtää
myös jonain ihan muuna
kuin pelkkänä kohteliaisuutena.
Rooman uskovien asema
oli oleva aivan erityinen
koko maailmassa.
Aiemmin kirjoittaessaan
Korinton seurakunnalle,
Paavali oli jo maininnut
lähestyvän ahdingon
ja antanut toimintaohjeita
sen varalta.
Vain uskon kautta
uskovat saattoivat kestää
lähestyvän ahdingon.
Paavalin toivottama
Jumalan armo eli suosio ja rauha
eivät olleet ylellisyys.
Ne olivat välttämättömyys
tulevina päivinä.
Ja niiden osallisuus edellytti
uskoa eli luottamusta Jeesukseen.
Paavalilla oli siis todella
suuri ja vilpitön ilo
ja kiitoksen aihe Jumalalle
siitä,
että Rooman kristityillä
oli tuollainen usko.
Sillä Jumala,
jota minä hengessäni palvelen
julistaen hänen Poikansa
evankeliumia,
on minun todistajani,
kuinka minä teitä
lakkaamatta muistan
Paavali paitsi kiitti Jumalaa
Rooman uskovista,
myös aivan erityisellä tavalla
kantoi heitä jatkuvasti Herran eteen
rukoillen heidän puolestaan.
Ja hänen huolensa roomalaisista
oli niin suuri,
että hän olisi välttämättä
halunnut päästä heidän luokseen.
aina rukouksissani anoen,
että minä jo vihdoinkin,
jos Jumala tahtoo,
pääsisin tulemaan teidän tykönne.
Siis Paavalin sydämessä oli
oikein polte Roomaisten tähden.
He tarvitsisivat vahvistusta.
Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä,
voidakseni antaa teille
jonkun hengellisen lahjan,
että te vahvistuisitte
Paavali ei lähesty heitä ylhäältä päin
vaan vähäisenä orjana.
Hän haluaa kyllä antaa heille
hengellisen lahjan,
mutta yhtä lailla saada heiltä
virkistystä ja vahvistusta.
se on,
että me yhdessä ollessamme
virkistyisimme yhteisestä uskostamme,
teidän ja minun
Paavali haluaa kohdata heidät,
jotta tämä olisi mahdollista.
Ja minä en tahdo, veljet,
teiltä salata, että jo monesti
olen päättänyt tulla teidän tykönne
saadakseni jonkin hedelmän
teidänkin keskuudestanne,
niinkuin muidenkin pakanain,
mutta olen ollut estetty tähän saakka.
Paavali on ollut kuin
koira juoksunarussa,
joka ei pääse pihalta
sinne mihin haluaisi,
vaikka yhä uudestaan yrittää
moniin eri suuntiin.
Kreikkalaisille ja barbaareille,
viisaille ja tyhmille minä olen velassa;
omasta puolestani
minä siis olen altis teillekin,
Roomassa asuvaisille,
julistamaan evankeliumia.
Alkusanat
lähestyvät päätöstään.
Avauslause selvittäen raamit
Jumalan Evankeliumille
ja tervehdys Roomalaisille
ovat nyt sulkeutumassa.
Suurjännitekaapeli on viritetty
Paavalin ja Rooman uskovien välille.
Paavali kokee pakkoa päästä Roomaan.
Historiasta tiedämme,
että se lopulta toteutuikin,
mutta hirmuinen oli matka
tuohon määränpäähän.
Se oli Paavalin
kutsumuksen täyttymys.
Mutta nyt on aika siirtyä
itse asiaan.
Jumalan evankeliumiin,
joka on Jumalan Voima,
oli edessä sitten mitä tahansa.
Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.
Ja kytkentä tuohon voimaverkkoon
tapahtuu uskon kautta.
Sillä siinä
Jumalan vanhurskaus ilmestyy
uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
"Vanhurskas on elävä uskosta".
Meidät pelastetaan uskon kautta.
Ensin tulee
Jumalan Sana eli evankeliumi,
johon sisältyy Jumalan voima.
Jos me otamme sen vastaan,
niin me saamme lahjaksi uskon
ja meidät vanhurskautetaan.
Sen jälkeen Sanan voima
vaikuttaa meissä uskon tekoja,
joissa Jumalan vanhurskaus
tulee esiin.
Jumalan Sana eli Jeesus Kristus
on tuon uskon alkaja.
Hän vaikuttaa meissä uskon.
Ja sitten meillä on etuoikeus
elää Hänen uskossaan.
Siis Jeesus Kristus
on tuon uskon lähde
alusta loppuun saakka.
Jeesus ja Hänen uskonsa
ovat meille lahja.
Ne, jotka ottavat
tämän lahjan vastaan,
ovat vanhurskautettuja
ja elävät vanhurskasta elämää
uskon kautta.
Ne,
jotka tuon lahjan hylkäävät,
ovat vääriä eli epävanhurskaita.
Ja he elävät elämää,
joka ei ole kuuliaista Herralle.
Siis vanhurskaissa
vaikuttaa eri voima
kuin epävanhurskaissa.
Meissä vaikuttaa
evankeliumiin kätketty
Jumalan voima,
jossa Jumalan vanhurskaus ilmestyy
tai ehkä oikeammin käännettynä
paljastuu tai tulee ilmi
uskosta uskoon siis kääntymisestä alkaen
aina uusina uskon tekoina.
Jumalan vanhurskaus
ilmestyi minulle uskon kautta,
ja sitten siitä alkaen
minä olen elänyt tuossa uskossa
ja lahjavanhurskaudessa.
Ja koko ajan puhutaan
Jeesuksen uskosta
eli Jumalan Pojan uskosta.
Siinä lahjauskossa minäkin sain
ottaa vastaan pelastuksen
ja sitten siitä alkaen
olen saanut elää siinä.

Room 1:8-17
Fil 3:6
Paavali oli ennenkuin
oli tästä mitään tiennyt,
saavuttanut fariseuksena tason,
josta mainitsi filippiläisille.
Lain vanhurskauteen
nähden nuhteeton
Mutta nyt hänellä oli aarteena
Jeesuksen uskon kautta
saatava lahjavanhurskaus.
Jotta olisimme kelvollisia
lahjan vastaanottajia,
meidän täytyy ensin sisäistää se,
että me tarvitsemme tuon lahjan.
Ja se edellyttää tajuntaa siitä,
että synti on jotain,
mistä seuraa tuomio.
Ja sitten me voimme ymmärtää
sen, mitä merkitsee Sovitus.
Ja voimme ilolla ja riemulla
antaa sovittaa itsemme.
Alkusanojen jälkeen
Paavali ottaa käsittelyyn
juuri tämän aiheen:
Synti ja Sovitus Ja tuota aihetta on lähestyttävä
juuri tuossa järjestyksessä.
Siksi seuraavaksi syöksymme
synnin syövereihin seurauksineen.
Johdanto on takana,
ja nyt on vuorossa Paavalin
juurta jaksain etenevä
perustava opetus siitä,
miksi me tarvitsemme
Jumalan Evankeliumia.
Seuraavaksi on siis vuorossa
veret seisauttava kuvaus
jumalattomuudesta.
Ja se tyrmää auttamattomasti
jokaisen lukijan.
Ensin voi tulla sellainen ajatus,
että hyi kamala noita jumalattomia.
Mutta sitten tulee Paavalilta
yllättävä isku tai veto ja ...
Kalamos etunenässä on kanveesissa.
Aloitamme tämän perustavan
opetuosion tarkastelun
Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun
loppuosasta.
Jumalattomuudesta Vanhurskauteen 