"- minä heissä ja sinä minussa -"

[hypomenoo]

Raamattu kansalle

Näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, joka pysyy ikuisesti ja jonka nimi on Pyhä:
Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä
ja niiden luona, joilla on murtunut ja nöyrä henki,
että minä virvoittaisin nöyrien hengen
ja herättäisin eloon murtuneiden sydämen.

Raamattu kansalle

Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän,
ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

Raamattu kansalle

Jeesus vastasi hänelle:
"Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani.
Minun Isäni rakastaa häntä,
ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme hänen luokseen asumaan.

Raamattu kansalle

"- minä heissä ja sinä minussa -"

[hypomenoo]

Edellisessä luvussa kerrotaan pyhistä, jotka ovat meille uskon esikuvina.

Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme,
pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa,
ja synti, joka niin helposti meidät kietoo,
ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen,
joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä,
ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan,
ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.

Ilon sijasta Jeesus valitsi ristin kärsimyksen. Meidän tähtemme. Ylistetty olkoon Jumala meidän Herramme Jeesuksen kautta.

Moosekselle "Kristuksen pilkka" oli rikkaus.

Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä.
Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa
kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa,
katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet;
sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.

Alkuseurakunnan vaiheet olivat vaikuttavia. Näemme apostolien rohkeuden julistaa evankeliumia Jeesuksesta. Tunnusteot ja ihmeet ilmenivät. Siitä oli seurauksensa. He joutuivat vankilaan. Heidän aikansa ei ollut vielä kuolla, vaan enkeli tuli avaamaaan vankilan ovet. Apostolit jatkoivat palvelutyötään.
He joutuivat neuvoston eteen. Kielto opettaa Jeesuksesta ja pieksäminen olivat apostolien osana. Mitä he tästä ajattelivat?

Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä,
että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden.

Palvelutyö jatkui. He tottelivat Jumalaa enemmän kuin ihmisiä. Evankeliumin sanoma Jeesuksesta oli kerrottava kaikille.

Pohtiessani näitä olen kiitollinen rohkaisusta, mikä Sanassa näiden Raamatun kohtien kautta välittyy.

Lainaan erään laulun jakeesta otettua totuutta.

Kautta kärsimysten voittoon Käynyt tie on Jeesuksen,
Eik' oo toista tietä suotu
Meillekään kuin Hänellen.

Herramme tulee -laulukirja HL 348

[kalamos]

Joo ... Aamen.
Tuo jälkimmäinen viestisi
vie ajatukseni takaisin ensimmäiseen viestiisi.
Jeesus sanoi tuossa samaisessa luvussa myös näin:

ja minä olen kirkastettu heissä

[hypomenoo]

Mikä riemastuttava lisäys. Ilahduin! Pidän tuon mielessäni ja tutkistelen.

[kalamos]

ja minä olen kirkastettu
heissä

Jeesus itse meni taivaaseen,
mutta asuu Henkensä kautta meissä.

Eli Kristuksen ruumis on vielä maan päällä.
Ja niin Hän tulee kirkastetuksi meissä,
jotka olemme Hänen ruumiinsa jäseniä.

Jeesus oli antanut Sanansa (Itsensä) meille.
Ja tätä Sanaa eli Kristusta me julistamme.

Sitten vielä, veljet,
rukoilkaa meidän edestämme,
että Herran sana nopeasti leviäisi
ja tulisi kirkastetuksi muuallakin niinkuin teidän keskuudessanne

Me olemme Jeesuksen suurlähettiläitä.
Hänen Sanansa leviää vain meidän kauttamme.
Ja vain siten Hän voi tulla kirkastetuksi muille
niinkuin on tullut meillekin.

Tuo kaikki voi merkitä myös niitä kärsimyksiaä,
joista olet edellä tuonut esille.

Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää,
minkäkaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa.
Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle:
"Seuraa minua".

Eli Jeesuksen kirkastuminen meissä
voi merkitä myös sitä,
että tulemme osallisiksi Hänen kärsimyksistään.
Krituksen ruumis kärsii yhä.

Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne,
ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista,
sen minä täytän lihassani
hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta,

[hypomenoo]

Juuri noita Sanan kohtia olen kertaillut ja lukenut Raamatusta.

Lisänä tähän Paavalin kirjeestä

Sitä varten me aina rukoilemmekin teidän puolestanne,
että meidän Jumalamme katsoisi teidät kutsumisensa arvoisiksi
ja voimallisesti saattaisi täydelliseksi kaiken teidän halunne hyvään ja teidän uskonne teot,
että meidän Herramme Jeesuksen nimi teissä kirkastuisi ja te hänessä,
meidän Jumalamme ja Herran Jeesuksen Kristuksen armon mukaan.

Tähän meidät on kutsuttu siellä, missä olemme. Paavali rukoili näissä jakeissa tessalonikalaisten puolesta. Hänen rukouksiinsa sulkeutuen ja itsekin rukoilen.