Miksi kristitty ei aina kanna Hengen hedelmää?

[עֵד]

Hyvin kuvaavaa on Israelin 40-vuotistaival 'vähäpätöisessä' matkassa. Ihminen kun näkee silmillään, jotka Jumala on luonut.

Silti, ei voine vedota 'Herra, olen ollut uskossa 40 vuotta' ellei armo ole päässyt sydämeen asti. Usein kauemmin uskossa olleet tulevat sille portille, jonne lasketaan mielihyvin oma usko, omat lahjat, oma tahto, oma voima tms. ja niistä ei enää pidetä kirjaa. Sitä ennen on jo voitu osasta luopua, joko vastentahtoisesti tai elämään sallittujen vastoinkäymisten kautta.

Se, että kauemmin uskossa ollut näyttäisi kantavan hedelmää, johtunee pitkälti juurikin tuosta (oman) 'luovuttamisesta' ja asioiden jälkeenpäin tarkastelusta.

Erityisesti uskovana kiittää ikääntymisestä ja mielellään siunaa nuorempia ja vehreitä puita! Vasta viime aikoina olen alkanut luottaa siihen, että juureni ovat syvällä enkä pelkää olla lehdetön.