Saako anteeksi jos ei anna anteeksi?

[Kirjoittaja]

Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille
heidän rikkomuksensa,
niin teidän taivaallinen Isänne
myös antaa teille anteeksi;
mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi,
niin ei myöskään teidän Isänne
anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Kuitenkin tässä sanotaan, että kaiken saa anteeksi, paitsi PH:n pilkan

Sentähden minä sanon teille:
jokainen synti ja pilkka
annetaan ihmisille anteeksi,
mutta Hengen pilkkaamista
ei anteeksi anneta.

[kalamos]

Minä ymmärrän tuon jälkimmäisen niin,
että jos lakkaamme
pilkkaamasta Pyhää Henkeä,
joka vetää meitä Kristuksen luo,
niin silloin me saamme
Jeesuksen veren tähden
kaikki synnit anteeksi.

Silloin me synnymme Hengestä,
ja kuulumme Jumalan kansaan.
Olemme Jumalan lapsia.

Jeesus puhuu vuorisaarnassa
Israelin kansalle siitä,
miten Jumalan lasten tulee elää.

Siis meillä on nyt Isä.
Isä ei lakkaa olemasta meidän Isämme,
jos me emme anna anteeksi
toisten rikkomuksia.

Mutta Isä kohtelee tällaista lastaan,
niinkuin tämä lapsi kohtelee muita.
Kysymys on
kylvämisen ja niittämisen laista.

Jos minä tuomitsen jonkun
rikkomuksestaan
ja vaadin hänelle tuomiota,
niin aivan samalla tavalla
Jumala sitten käsittelee minua.
Saan sen tuomion,
minkä olen minua vastaan rikkoneelle vaatinut.
Minä kun teen aivan samoja tekoja,
kuin se, jonka tuomitsen.

Mutta tämä kaikki koskee ajallista elämää.
Eli olemme tuossa Vuorisaarnan kohdassa
siirtyneet Isä Meidän -rukouksen
ajallista elämää koskevaan osioon:

anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme;

ja anna meille
meidän velkamme anteeksi,
niinkuin mekin annamme anteeksi
meidän velallisillemme;

äläkä saata meitä kiusaukseen;
vaan päästä meidät pahasta

Mutta iankaikkisuuskohtalomme
sinetöityy sinä hetkenä,
kun lakkaamme pilkkaamasta
Pyhää Henkeä.

[Kirjoittaja]

Tämä oli asia, joka oli viime aikoina vaivannut. Nyt se selvisi. Kiitos.

[Annora]

Tämä on "kirjoittajan" aloittama, joten tuntuu pahalta, että jatkan tähän. Korostan, että tämä, mitä kirjoitan ei liity mitenkään ketjun aloittajaan tai hänen tekstiinsä.

Entä, jos rikoksen tehnyt ei lopeta rikoksien tekemistä eikä pyydä anteeksi? Tarkoittaako tämä, että esim. sota on vaan annettava anteeksi? Laukauksia vaan, antaa tulla vaan.

Ihan tosissani kirjoitin tämän.

[kalamos]

Mitä muuta me voimme tehdä
kuin antaa anteeksi.

Jos ovelle tulee
nälkäinen, haavoittunut,
kylmissään oleva ihminen,
joka hakee apua,
joskin vieraalla kielellä
ja vieraan valtion
repaleisissa sotavarusteissa.

Autatko vai tapatko.

Luulisin, että autat.
Tietenkin sitten ensiavun jälkeen
kutsut asianomaiset tahot
korjaamaan tämän onnettoman talteen.

[Kirjoittaja]

Tämä on "kirjoittajan" aloittama, joten tuntuu pahalta, että jatkan tähän. Korostan, että tämä, mitä kirjoitan ei liity mitenkään ketjun aloittajaan tai hänen tekstiinsä.

Entä, jos rikoksen tehnyt ei lopeta rikoksien tekemistä eikä pyydä anteeksi? Tarkoittaako tämä, että esim. sota on vaan annettava anteeksi? Laukauksia vaan, antaa tulla vaan.

Ihan tosissani kirjoitin tämän.

Kysymyksesi on aiheellinen.

Roomalaiset sotilaat eivät olleet pahoillaan(ilmeisesti), kun ristiinnaulitsivat Jeesusta. Jeesus antoi kuitenkin anteeksi.

[kalamos]

Samoin teki Stefanus.

Ja niin he kivittivät Stefanuksen,
joka rukoili ja sanoi:
"Herra Jeesus,
ota minun henkeni!"
Ja hän laskeutui polvilleen
ja huusi suurella äänellä:
"Herra,
älä lue heille syyksi tätä syntiä!"
Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.

Ja edelleen Paavali.

Ensi kertaa puolustautuessani
ei kukaan tullut avukseni,
vaan kaikki jättivät minut;
älköön sitä heille syyksi luettako.

Ja sitten viimeisellä kerralla
Paavali mestattiin.

Kaikkien kolmen kohtalona oli se,
että omat hylkäsivät ja tappoivat.

Mutta yhtä lailla meidän tulee
rakastaa kaikkia vihollisiamme.

Te olette kuulleet sanotuksi:
'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'.

Mutta minä sanon teille:
rakastakaa vihollisianne
ja rukoilkaa niiden puolesta,
jotka teitä vainoavat,
että olisitte Isänne lapsia,
joka on taivaissa;

sillä hän antaa aurinkonsa koittaa
niin pahoille kuin hyvillekin,
ja antaa sataa
niin väärille kuin vanhurskaillekin.

Sillä jos te rakastatte niitä,
jotka teitä rakastavat,
mikä palkka teille siitä on tuleva?
Eivätkö publikaanitkin tee samoin?

Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä
ainoastaan veljillenne,
mitä erinomaista te siinä teette?
Eivätkö pakanatkin tee samoin?

Olkaa siis te täydelliset,
niinkuin teidän taivaallinen Isänne
täydellinen on.

Tämä ei ole pelastuskysymys.
Mutta voittopalkintoa
emme voi tavoittaa,
jos emme toimi niinkuin Paavali.

Mutta kuitenkaan meidän ei pidä
toimia tyhmästi
vaan kavahtaa pahoja ihmisiä.

Otetaan Paavalin tapaus
ja ohjeistus vielä täydellisenä.

Mutta ole sinä raitis kaikessa,
kärsi vaivaa,
tee evankelistan työ,
toimita virkasi täydellisesti.

Sillä minut jo uhrataan,
ja minun lähtöni aika on jo tullut.

Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut,
juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.

Tästedes on minulle talletettuna
vanhurskauden seppele,
jonka Herra, vanhurskas tuomari,
on antava minulle sinä päivänä,
eikä ainoastaan minulle,
vaan myös kaikille,
jotka hänen ilmestymistään rakastavat.

Koeta päästä pian tulemaan luokseni.
Sillä tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena
jätti minut Deemas ja matkusti Tessalonikaan,
Kreskes meni Galatiaan ja Tiitus Dalmatiaan.

Luukas yksin on minun kanssani.
Ota Markus mukaasi ja tuo hänet tänne,
sillä hän on minulle
hyvin tarpeellinen palvelukseen.
Mutta Tykikuksen minä olen lähettänyt Efesoon.

Tuo tullessasi päällysvaippa,
jonka jätin Trooaaseen Karpuksen luo,
ja kirjat, ennen kaikkea pergamentit.

Aleksander, vaskiseppä,
on tehnyt minulle paljon pahaa;
Herra on maksava hänelle hänen tekojensa mukaan.

Kavahda sinäkin häntä,
sillä hän on kovin vastustanut meidän sanojamme.
Ensi kertaa puolustautuessani
ei kukaan tullut avukseni,
vaan kaikki jättivät minut;
älköön sitä heille syyksi luettako.

Mutta Herra auttoi minua
ja vahvisti minua,
että sanan julistaminen
minun kauttani tulisi
täydelleen suoritetuksi,
ja kaikki pakanat sen kuulisivat;
ja minä pelastuin jalopeuran kidasta.

Ja Herra on vapahtava minut
kaikesta ilkivallasta
ja pelastava minut taivaalliseen valtakuntaansa;
hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti!
Amen.

Paavalin kutsumus oli kärsiä.
Jos hän ei olisi siihen suostunut.
Niin tehtävä olisi jäänyt täyttämättä,
voittopalkinto saamatta,
pää kruunaamatta,
aarre kokoamatta,
mutta pelastettu hän kyllä olisi ollut.

[Annora]

Pahuus on ihmisellä jo geeneissä. Miksi - minkä vuoksi? Muistellaanpas Adam, Eeva ja poikiansa Kain ja Aabel. Murhata osattiin jo heti alkumetreillä.

Olemme kaikki nähneet kuvia sodassa runnelluista alueista: romahtaneista taloista, kuolleista ihmisistä.

Miten ihmeessä tähän voi sopia se, että annetaan anteeksi ja sehän myös tarkoittaa, että unohdetaan koko pahanteko kuin sitä ei olisi ikinä ollutkaan.

Eikö kukaan halua tulla vääryyttä kärsineen rinnalle lohduttamaan ja auttamaan ihan konkreettisesti? Miksi vain se pahantekijälle anteeksi antaminen on tärkeää, pahaa kärsineen sen sijaan pitää vaan olla kiltti ja unohtaa kaikki kärsimänsä vahinko? Julma maailma.

[Annu]

Toivoisin voivani jotenkin auttaa. -Kun ei anna
anteeksi, niin teosta aiheutuva viha jää kalvamaan
ja "syömään" sitä, joka ei anna anteeksi eli
anteeksiantamattomuudellaan vain aiheuttaa
vahinkoa itselleen.

Jos on oikein tullut loukatuksi ja haavoitetuksi,
niin olisi tästä varmaan hyvä "kannella" Jeesukselle
ja samalla kertoa, miltä tuntuu ja ettei pysty
antamaan anteeksi vaikka ehkä haluaisi. Jeesus ei
tuomitse, vaan ymmärtää ja varmaan lohduttaa. Hän
voi uskoakseni myös auttaa asiassa eteenpäin.

Jeesukselta voi myös pyytää apua siihen, että
pystyisi antamaan anteeksi. Itseäni on auttanut
se, että olen rukoillut minua loukanneen ihmisen
puolesta ja siunannut häntä.

Kyseessä ei kuitenkaan ole ollut edes pahimman
laatuinen loukkaus eikä jatkuva teko niin kuin
ilmeisesti Sinun kohdallasi.

Silti anteeksiantamiseen on mennyt aikaa ja
asiaan on joutunut palaamaan useamman kerran.
Vähitellen viha on sitten lieventynyt ja itse teko
lakannut aiheuttamasta tuskaa.

Siunausta ja Jeesuksen rauhaa Sinulle!


PS. Pahantekijä saa palkkansa jossain vaiheessa,
ellei sitten käänny pahoilta teiltänsä.

[Annora]

Kiitos Sinulle Annu siunauksen toivotuksesta!