Behemot? Mikä se on?
Otsikon kysymys on vielä
pahasti vailla vastausta.
Bəhēmôth on monikkomuoto
eläintä tarkoittavasta sanasta bəhēmāh,
joka esiintyy Raamatussa
190 kertaa eri muodoissa.
Jotkut puhuvat ensimmäisen maininnan laista
tarkoittaen sitä,
että kun jokin ilmaisu esiintyy
ensimmäisen kerran,
niin se on kuin avain
tuon sanan ymmärtämisksi.
Ensimmäisen kerran behemot esiintyy
Raamatun ensimmäisessä luvussa
kolmessa perättäisessä jakeessa.
Mooses (Gen 1:24-26) kirjoitti:
Ja Jumala sanoi:
"Tuottakoon maa elävät olennot,
kunkin lajinsa mukaan,
karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet,
kunkin lajinsa mukaan".
Ja tapahtui niin:
Jumala teki metsäeläimet,
kunkin lajinsa mukaan,
ja karjaeläimet,
kunkin lajinsa mukaan,
ja kaikki maan matelijat,
kunkin lajinsa mukaan.
Ja Jumala näki,
että se oli hyvä.
Ja Jumala sanoi:
"Tehkäämme ihminen
kuvaksemme, kaltaiseksemme;
ja vallitkoot he meren kalat
ja taivaan linnut
ja karjaeläimet
ja koko maan
ja kaikki matelijat,
jotka maassa matelevat".
En osaa Raamatun alkukieliä,
mutta kun sanakirjoja selaan,
niin esimerkiksi jae 24
jaottelee maan päällä
olevan eläinkunnan seuraavasti.
_____
Ensin on yleismaininta
tästä eläinkunnasta sanalla:
נֶ֤פֶשׁ = sielu
ne-p̄eš
Voisimme siis puhua
elävien olentojen sijaan
elävistä sieluista.
Englanniksi käytetään ilmaisua
the creature.
Alkutekstissä sana on yksikössä.
_____
Sitten tuon elävien olentojen
eli elävien sielujen jaottelu
alkaa keskustelumme aiheena
olevalla sanalla.
בְּהֵמָ֥ה =
eläin bə-hê-māh
Tuo käännetään
usein vastineilla
karjaeläimet / the cattle
Alkutekstissä sana on yksikössä.
_____
Seuraavana on vuorossa pikkueläimet.
וָרֶ֛מֶשׂ = [ja]matelevat/liikkuvat
wā-re-meś
Eli ensin isot eläimet (behemah)
ja sitten pikkuiset liikkujat (remes)
_____
Ja viimeksi mainitaan ... öh ... elävät.
וְחַֽיְתוֹ־ = [ja]elävät
wə-ḥay-ṯōw-
Suomennos puhuu metsäeläimistä.
Englanniksi puhutaan pedoista (beast).
_____
Eli tässäkin luettelossa
Behemah on ensimmäisenä tuotu esiin,
kun maan päällä eläviä sieluja/olentoja
luetellaan.
Jobin kirja,
joka muuten voi olla
Raamatun vanhin tallennus,
ja siinä mielessä voi sisältää
Raamatun ensimmäisen maininnan
Behemotista,
ei kuitenkaan puhu tavallisesta
(karja)eläimestä,
vaan valtavasta jätistä,
jonka kuvaus natsaa siihen,
mitä tiedämme hirmuliskoista.
Erityisen tarkka yksityiskohta
on maininta punotuista jänteistä.
Alkutekstin ilmaisu p̄aḥăḏāw
on käännetty erilaisilla käännösvastineilla.
Esimerkiksi thighs, stones, haunches.
Suomennoksissa puhutaan reisijänteistä.
Mutta alkutekstin ilmaisu voidaan kääntää
lantion seudussa oleviksi jänteiksi.
Eräillä dinosauruksilla oli lanteenseudusta alkaen
erikoisrakenteisten selkänikamien yläosassa
luisia ristikkäin olevia jänteitä
ulottuen lannerangan molemmin puolin jonkin matkaa.
Tämä erikoisrakenne mahdollisti
valtavan painavan ja pitkän hännän liikuttelun.
Raamatussa oleva maininta
setripuumaisesta hännästä,
ja heti sen perässä oleva maininta punotuista jänteistä
liittyvät siis yhteen.
Tämän kuvauksen
Jumala antaa Jobille tilanteessa,
jossa Jumala itse heittää skreenille
Jobin silmien eteen hetket
maailman luomisesta alkaen.
Tuossa vaiheessa,
josta Jumala kertoo
puhuen tuosta valtavan suuresta eläimestä
ja myös muista leikitsevistä eläimistä,
olemme
Raamatun ensimmäisen jakeen loppupisteessä,
jolloin eläimet eivät syöneet toisiaan.
Rauha, Rakkaus ja sopusointu
vallitsi niin taivaassa kuin maan päälläkin.
Mutta sitten tapahtui Aamuruskon pojan
tuon mahtavista mahtavimman
Kerubin lankeemus ylpeyteen.
Ja myöhemmin myös
tuhoutuneen Maan luomakunnan
sijaan tulleen luomakunnan
valtiaan eli ihmisen eli Aadamin
lankeemus,
joka toi kuoleman keskuuteemme.
Karjaeläimet (behemah)
syövät edelleen ruohoa.
Mutta eläinkunta,
josta englanniksi käytetään
nimitystä beast
sen sijaan syö karjaeläimiä.
Näin on ollut siitä asti,
kun ihminenkin sai käskyn syödä
myös lihaa.
Siis vedenpaisumuksen jälkeen.
Ja nyt jos syöksymme
Raamatun ensimmäisestä luvusta ja kirjasta
viimeiseen eli Ilmestyskirjaan,
niin huomaamme,
että tuo alunperin kaikkein
kirkkain ja ihastuttavin ja täydellisin
enkeliolento onkin nyt olento,
jota puhutellaan nimellä
lohikäärme.
Ja myöskin sen alaisuudessa
toimivaa johtajaa ja apulaisjohtajaa
nimitetään pedoiksi.
Mutta Behemah ei ole peto.
Se kuuluu toiseen sarjaan.
Joka syö ruohoa kuin raavas.
Joka teurastetaan jne.
Jesajan kirjassa esiintullut kohta,
jossa mainitaan Behemot,
voi samoin olla viittaus olentoon,
jonka käy lopulta hyvin onnettomasti,
kun se turvautuu Rahabiin.
Tuon luvun jakeessa neljä
oleva 'hän' voi viitata
Juudan kuninkaaseen.
Jesaja (30:1-7) kirjoitti:
Voi uppiniskaisia lapsia,
sanoo Herra,
jotka pitävät neuvoa,
mikä ei ole minusta,
ja hierovat liittoa ilman minun henkeäni,
kooten syntiä synnin päälle;
jotka menevät Egyptiin,
kysymättä minulta,
turvautuakseen faraon turviin
ja etsiäkseen suojaa Egyptin varjossa!
Faraon turva koituu teille häpeäksi
ja suojan etsiminen Egyptin varjosta häväistykseksi.
Sillä vaikka hänen ruhtinaansa
ovat Sooanissa
ja hänen sanansaattajansa saapuneet
Haanekseen asti,
joutuvat kaikki häpeään kansan tähden,
josta heillä ei ole hyötyä
- ei apua, ei hyötyä, vaan häpeätä ja pilkkaa.
Ennustus Eteläisen maan Behemotia vastaan.
Halki ahdingon ja ahdistuksen maan,
halki naarasleijonan ja jalopeuran maan,
kyykäärmeen ja lentävän käärmeen maan
he kuljettavat
aasinvarsojen selässä rikkautensa
ja kamelien kyttyrällä aarteensa
kansan tykö, josta ei hyötyä ole.
Egyptin apu on turha ja tyhjä;
sentähden minä annan sille nimen:
"Rahab, joka ei pääse paikaltansa".
Eli tuo Eteläisen maan Behemot
voi tarkoittaa Juudan kuningasta.
