Ihmiskunta olisi loppunut
sinä murheellisena päivänä,
jona Aadam söi kielletyn hedelmän,
jos Jumala ei olisi
omakätisesti surmannut viatonta eläintä
ja teurastanut sen,
ja tehnyt sen verisestä vaipasta
vaatteen, joka peitti Aadamin synnin
ja alastomuuden häpeän.
Herran edessä yksi päivä
on kuin tuhat vuotta.
Ja jo heti seuraavan millenniumin
puolivälissä Jumala joutui
pelastaakseen ihmiskunnan
hukuttamaan sen sekä
ihmisen hallintaan annetun eläinkunnan
lukuunottamatta Nooan perhekuntaa
ja kustakin maan päällä elävistä
eläinlajeista yhden parin
kuitenkin uhrattavaksi soveliaista eläimistä
seitsemän paria.
Jo Aabel toi soveliaan uhrin Jumalalle.
Kain sen sijaan ei,
ja seuraukset tiedämme.
Israelin kansan Jumala valitsi siksi,
jonka kautta toisi Pelastajan maailmaan.
Ja niin Israelin kansalle annettiin laki,
joka varjeli Israelin kansan täystuholta.
Siihen sisältyi eläinuhrit.
Aabel, Nooa, Aabraham
samoinkuin koko Israelin kansa
osoitti nimenomaan uskonsa
eli luottamuksensa Jumalaan
tuomalla aina soveliaan uhrin.
Tuo teko kiinnitti heidän
mielensä siihen lupaukseen,
jonka Jumala oli jo Aadamin
syntiinlankeemuksen päivänä
antanut Pelastajasta.
Eläinuhrit siis eivät koskaan
ole olleet Jeesuksen pilkkaamista
vaan aivan päinvastoin
ne ovat olleet uskon osoitus
luvattuun Pelastajaan,
jota nimi Jeesus tarkoittaa.
Nyt meneillään olevan
armotalouskauden uskovat
ovat esikoislyhde siitä joukosta,
joka kerran on oleva
pelastettuna Jumalan Valtakunnassa
Uusien taivaiden ja Uuden maan
ympöröidessä Jumalaa
ja Jumalan Majaa Uuden Maan päällä.
Tuo Jumalan Valtakunta,
on jo sisäisesti meissä.
Muiden osalta näin ei ole
ennenkuin Jumala on luonut
Uudet taivaat ja Uuden maan.
Sillä tuhat vuotta kestävän
Messiaan Valtakunnan eli
Messiaan päivän aikanakin
Hänen maanpäällisessä Valtakunnassa
niin ihmiset kuin eläimetkin kuolevat.
Mutta tuossa Valtakunnassa
me emme asu.
Me olemme silloin Jumalan Majassa
eli Uudessa Jerusalemissa,
joka ei koskaan laskeudu tämän
nykyisen Maan päälle.
Yläpuolelle kylläkin.
Mooseksen lain säädökset
ovat annetut Israelin kansalle
ja ne ovat ikuisia.
Niin kauan kuin
tämä nykyinen Maa
ja nykyinen taivas
pysyy,
ei laista katoa ainoakaan piirto.
Ja niin on täysin luonnollista,
että Israelin kansa
Jumalan pappiskansana
osoittaa uskonsa edelleen
sen lain mukaan,
jonka Jumala on antanut
Israelin kansalle.
Jos luemme Hesekielin kirjan
ja uskomme sen sellaisenaan,
niin sen mukaan on niin,
että ensin tulee Googin sota,
ja sitten kaikki Israelin heimot
kootaan Israelin maahan,
viimeistä Israelin sukukuntiin
kuuluvaa myöten.
Hesekiel (39:28-29) kirjoitti:
Ja he tulevat tietämään,
että minä, Herra,
olen heidän Jumalansa,
kun minä,
vietyäni heidät pakkosiirtolaisuuteen
pakanakansojen luokse,
kokoan heidät omaan maahansa
enkä jätä sinne jäljelle
ainoatakaan heistä.
Enkä minä enää kätke heiltä kasvojani,
sillä minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle,
sanoo Herra, Herra.
Välittömästi tämän jälkeen
alkaa pitkä kuvaus siitä,
mitä sitten tapahtuu.
Tuo pitkä kuvaus
ja koko Hesekielin kirja
päättyy luetteloon siitä,
miten tulevat maa-alat
Israelin
kullekin sukukunnalle
sekä temppelille,
papeille,
leeviläisille,
kaupungille ja ruhtinaalle.
Ja viimeisenä mainitaan
Jerusalemin uusi nimi.
On mielestäni täysin selvää,
että tuo kaikki
Googin sodasta alkaen
on vielä toteutumatonta
ennustusta tulevasta.