jolloin susi ja karitsa
käyvät yhdessä laitumella,
ja leijona syö rehua kuin nauta,
niin silloin
ei suinkaan vielä olla
iankaikkisuusolotilassa.
Ihmiset tekevät edelleen syntiä,
joskin vasta satavuotiaana
synnintekijä joutuu kiroukseen.
Ihmiset kuolevat niinkuin nytkin,
joskin nuorin kuolee vasta satavuotiaana.
Ihmiset lisääntyvät
niinkuin nytkin.
Eli kaiken kaikkiaan
eletään tätä samaa elämää kuin nytkin
eikä vielä iankaikkisuuselämää Uudessa Maassa.
Jesaja (65:20-25) kirjoitti:
Ei siellä ole enää lasta,
joka eläisi vain muutaman päivän,
ei vanhusta,
joka ei täyttäisi päiviensä määrää;
sillä nuorin kuolee satavuotiaana,
ja vasta satavuotiaana
synnintekijä joutuu kiroukseen.
He rakentavat taloja ja asuvat niissä,
he istuttavat viinitarhoja
ja syövät niiden hedelmät;
he eivät rakenna muitten asua,
eivät istuta muitten syödä;
sillä niinkuin puitten päivät ovat,
niin ovat elinpäivät minun kansassani.
Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.
He eivät tee työtä turhaan
eivätkä lapsia synnytä
äkkikuoleman omiksi,
sillä he ovat Herran siunattujen siemen,
ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.
Ennenkuin he huutavat, minä vastaan,
heidän vielä puhuessaan minä kuulen.
Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella,
ja leijona syö rehua niinkuin raavas,
ja käärmeen ruokana on maan tomu;
ei missään minun pyhällä vuorellani
tehdä pahaa eikä vahinkoa,
sanoo Herra.
Herran Pyhä Vuori tarkoittaa
Kristuksen Hallintaa.
Kun tuo aika koittaa,
niin Hän on ottanut hallintavallan
ja paholainen on sidottu.
Jesaja (11:6-10) kirjoitti:
Mutta Iisain kannosta nousee verso,
ja vesa puhkeaa sen juurista.
Hänen päällään lepää Herran Henki,
viisauden ja ymmärryksen henki,
taidon ja voiman henki,
tiedon ja Herran pelon henki.
Herran pelko on hänen ilonsa.
Ei hän tuomitse silmämitalla
eikä jaa oikeutta korvakuulolta,
vaan hän tuomitsee
köyhien asiat vanhurskaasti
ja jakaa oikein oikeutta
maan nöyrille.
Suunsa sauvalla hän lyö maata,
surmaa jumalattomat
huultensa henkäyksellä.
Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö,
totuus vyönä hänen lanteillaan.
Silloin susi asuu karitsan kanssa
ja pantteri makaa vohlan vieressä.
Vasikka, nuori leijona ja syöttöhärkä
kulkevat yhdessä,
ja pieni poika paimentaa niitä.
Lehmä ja karhu käyvät
samalla laitumella,
niiden vasikat ja pennut makaavat vierekkäin.
Leijona syö rehua
kuin härkä.
Imeväinen leikkii
kobran kolon luona,
ja vieroitettu lapsi kurottaa kätensä
kyyn onkaloon.
Missään
minun pyhällä vuorellani
ei tehdä pahaa eikä vahinkoa,
sillä maa on täynnä
Herran tuntemista,
niin kuin vedet peittävät meren.
Sinä päivänä seisoo
Iisain juurivesa kansojen viirinä.
Kansat etsivät häntä,
ja hänen asumuksensa
on täynnä kunniaa.
Tämä on selvästi kuvaus Messiaasta
ja Hänen Valtakunnastaan.
Ja tuo Valtakunta on tämän maan päällä,
jossa ihmisiä syntyy ja kuolee.
Siis ylösnousemuksen
jälkeisestä ajasta Uudessa Maassa
ei suinkaan ole kysymys.
Vaan tämä on Herran päivän
kauhean tulemisen jälkeen
eli Vihan ja synkeyden päivän
jälkeen koittava
ihana/loistava/valoisa Herran päivä,
Messiaan päivä, Sapatin päivä,
joka kestää tuhat vuotta.
Raamattu kansalleLuukas (Ap.t 2:20) kirjoitti:
Aurinko muuttuu pimeydeksi
ja kuu vereksi,
ennen kuin tulee Herran päivä,
suuri ja loistava.
Kristuksen Morsian
ei kuitenkaan kuulu tuohon joukkoon,
joka silloin asuu maan päällä,
vaan me olemme silloin jo
ruumiin ylösnousemisen kokeneet,
ja asumme Isän Kodissa
Karitsan vihittynä Vaimona.
