Paavali oli jo
kolme lukua aiemmin
esitellyt tuon ajatuksen.
Paavali (Room 3:8) kirjoitti:
Ja miksi emme tekisi,
niinkuin herjaten syyttävät meidän tekevän
ja niinkuin muutamat väittävät
meidän sanovan:
"Tehkäämme pahaa,
että siitä hyvää tulisi"?
Paavali tuo tuossakin luvussa
esiin ajatuksia,
joihin vastaa sanoen:
Pois se!
Mutta tuo lainaamani ajatus
tulee lopullisesti tyrmätyksi
tuossa luvun kuusi avausjakeessa.
Ajatuksen Paavali esittelee
sanoen:
Paavali (Room 6:1) kirjoitti:
Mitä siis sanomme?
Ja vastaus kuuluu heti jakeessa kaksi,
että pois se
tai toisin kääntäen
ei suinkaan.
Näitä ajatuksia
Paavali tuo esiin
Roomalaiskirjeessä
noilla samoilla sanoilla
kuusi kertaa
alkaen Aabrahamista:
Paavali (Room 4:1) kirjoitti:
Mitä me siis sanomme
esi-isämme Aabrahamin
saavuttaneen lihan mukaan?
Ja kohta Paavali jatkaa,
että töitä tekevälle
ei lueta palkkaa armosta.
Ja kuitenkin Aabrahamin jälkeläiset
ajattelivat juuri näin.
He eivät voineet käsittää
uskon vanhurskautta
eikä sitä,
että armo nimenomaan vapauttaa
synnin orjuudesta.
Ja kuinka täydellisesti se vapauttaa.
Katsotaanpa Paavalin vastausta
tuohon järjestyksessään toiseen
'Mitä siis sanomme' -kysymykseen.
Paavali (Room 6:1-2) kirjoitti:
Mitä siis sanomme?
Onko meidän pysyttävä synnissä,
että armo suureksi tulisi?
Pois se!
Me,
jotka olemme kuolleet pois synnistä,
kuinka me vielä eläisimme siinä?
Kuolleet pois synnistä!
Thinking Tämä on fakta.
Kuinka me vielä eläisimme synnissä?
Tämä on ajatus,
joka pitää panna pois.