Laatikot järjestykseen

Lähetä vastaus

Vahvistuskoodi
Syötä koodi siten kuin se on näkyvillä. Huomioi kirjaisinkoko
Hymiöt
:agape: :bible2: :bible: :exclaim: :question: :arrow: :idea: :smile: :think: :thumbup: :wave: :clap: :confused: :cry: :sad: :surprised: :wink: :neutral: :redface: :rolleyes: :yawn: :bible3:
Lisää hymiöitä
BBCode on Käytössä
[img] on Käytössä
[flash] on Poissa käytöstä
[url] on Käytössä
Hymiöt ovat Käytössä
Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Laatikot järjestykseen

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja vilja » 03.04.2017 11:03

Juuri näin Magda-sisko!

Jumalan hyvää huolenpitoa ja siunausta elämäsi jokaiseen päivään ja hetkeen!

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja kalamos » 02.04.2017 12:11

Magda-sisko kirjoitti:Hyvin on asiat, jos jäljellä on enää tuo viimeksimainittu loota.


Ja tuo loota siis oli se,
jonka päälle on kirjoitettu:

Armosta ... pelastetut


Muistelen tilannetta nuoruudessani,
jossa eräs tiukka naisevankelista tuli samaan ruokapöytään kanssani.
Hän katsoi minua tutkivasti. Ja sitten kysyi:

Oletko sinä uskovainen?


Vastattuani, että olen,
hän jatkoi entistäkin tiukemmin:

Oikein helluntailainen?


Myönsin.

Miksi sinulla sitten on noin pitkä tukka.


No ei se niin kovin pitkä ollut.
Ei edes lähellekään hartioihin saakka.
Mutta kylläkin selvästi pidempi kuin tälla jämäkällä naisevankelistalla.
Ja niin minä töksäytin, että ...

On se kuitenkin leikattu, niinkuin Paavali sanoi,
mutta miksi sinulla on lyhyeksi leikattu tukka.


Tätä ei nuoren miehen olisi pitänyt sanoa vanhalle naiselle.
Mutta tehty, mikä tehty. En tainnut saada vastausta.
Kyllä meistä silti tuli ihan hyvät ystävät.

Olen joutunut näkemään, että joskus uskovan - siis oikein tosiuskovan -
elämän loppusuoralla tulee jokin kalvava epäilys.
Olenko minä pelastettu, olenko minä armahdettu.

Ei silloin enää olla kiinnostuneita esittelemään ansioita tai suorituksia,
saatikka tukan pituutta.
Ei mikään, mitä minä voisin esiin nostaa, anna minulle pelastusvarmuutta.
Kiinnostaa vain se, että olenko minäkin armosta pelastettu.

Ja joskus vaikkapa oikein helluntailaisen kohdalla
voi olla suorastaan ongelmallista saada tuo yksi ja ainoa laatikko avatuksi.
Varsinkin jos hän on elänyt
- niinkuin varmasti onkin,
jos vanhuuden päivinä on siirtymässä tästä ajasta pois -
sen aikakauden läpi, jossa kokouksen päätteeksi,
puhuja vetoaa kuulijoihin tyyliin:

En kysy sinulta, olitko sinä uskossa viime sunnuntaina,
minä kysyn sinulta, oletko sinä uskossa tänä päivänä!!!
Oletko varma, että jos nyt ....???


Taidankin opetella ulkoa tuon Paavalin julistaman ilosanoman,
jotta muistan ainakin sen, jos joskus tulen vanhaksi ja huonomuistiseksi.

:bible:
Paavali (Ef 2:8) kirjoitti:
Sillä armosta
te olette pelastetut
uskon kautta,
ette itsenne kautta
- se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja Magda-sisko » 29.03.2017 11:15

vilja kirjoitti:Nämä ovat toki eräänlaisia poikkeustapauksiakin, joista ei niistäkään pidä
mitään oppia tehdä, mutta auttavat meitä ainakin pitämään hiukan
pienempää suuta muiden kohdalla siitä, mikä on milloinkin Jumalan tahdon
mukaan elämistä ja mikä ei sitä ole.


Jumala auttakoon meitä tosiaan pitämään suumme supussa toisten asioista. Jumala on saattanut antaa jollekin tehtäväksi sellaista, mitä ei alkuunkaan ymmärretä, ja sitten arvostellaan.

Jotkut pitävät tehtävänsä salassa odottaen palautetta vain Herralta, niin kuin sana kehottaakin. Tästäkin tehdään herkästi vääriä johtopäätöksiä.

:bible:
Salomo (Saarn 5:2) kirjoitti:Älä ole kerkeä suultasi, älköönkä sydämesi kiirehtikö lausumaan sanaa Jumalan edessä,
sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä;
sentähden olkoot sanasi harvat.


:bible:
Paavali (Ef 4:2) kirjoitti:kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä
kärsien toinen toistanne rakkaudessa...


Kenellehän tässä saarnaan :D

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja vilja » 28.03.2017 14:00

MInuakin kosketti tuo Magda-siskon blogiteksti ja jäin miettimään, että
niin..... onko meillä ihmisillä tosiaankin jopa vääriä tapoja lokeroida ja
laatikoida Jumalaa, Hänen tekojaan ja tarkoituksiaan väärälläkin
tavalla ja liian tiukkoihin nippuihin ja pinoihin.

Ja olenhan sen saanut omankin matkani varrella huomata, miten Jumala
on hajottanut ja purkanut noita omia lokeroimisiani ja olen joutunut
monessakin kohdin tunnustamaan, ettei minulla liene oikeutta numeroida
Jumalan järjestyksen laatikoita tyyliin, "..ensimäinen, toinen..." eikä aina
sitäkään, mikä on "..oikein...väärin.." yms.

Uskonkin, että Jumala toimii määrätyissä asioissa täysin yksilöllisesti jokaisen
kohdalla ja muistankin, kun Jumala alkoi noita omia nippusiteitäni murentelemaan,
Hän toi eteeni mm. tapaus Hoosean, joka joutui Jumalan käskystä ottamaan
vaimokseen porton.
Ja kaiken kukkuraksi, tämä portto jopa hylkäsi Hoosean ja palasi entiseen
elämäänsä.

Nämä ovat toki eräänlaisia poikkeustapauksiakin, joista ei niistäkään pidä
mitään oppia tehdä, mutta auttavat meitä ainakin pitämään hiukan
pienempää suuta muiden kohdalla siitä, mikä on milloinkin Jumalan tahdon
mukaan elämistä ja mikä ei sitä ole.

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja kalamos » 28.03.2017 07:49

witness kirjoitti:Joskus olen (väsyneenä) ajatellut sitä raamatunkohtaa 'kaikki on mahdollista sille, joka uskoo', että jos ei ole ketään muuta uskomassa, niin ainakin Jumala uskoo (itseensä) ja Hänelle kaikki on mahdollista.


Todellakin - tuossa kohdassa mielestäni sanotaan juuri niin.
Jeesus itse oli se, jolle kaikki oli mahdollista, koska Hän uskoi.
Minäpä otan laatikot avuksi.

Ensimmäisessä laatikossa on poika,
joka oli riivaajan vallassa.

Toisessa laatikossa on pojan isä,
joka toi poikansa opetuslasten luo,
mutta nämä eivät kyenneet ajamaan riivaajaa ulos.

Kolmannessa laatikossa on Jeesus,
jolle pojan isä sanoi: "Jos sinä jotakin voit",
ja joka hämmästellen vastasi.
"'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo".

Mutta me elämme Jumalan Pojan uskossa.
Ja niin Jeesus sanoi viimeisessä puheessaan:
"Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat".

Palatakseni vielä tuohon riivatun pojan tapaukseen,
niin tilanne edellytti sitä, että joku oli rukoillut (ja paastonut),
kuten Jeesus selvitti opetuslapsilleen sitä,
miksi he eivät voineet ajaa ulos riivaajaa.

Eli oli asia mikä tahansa, niin ratkaisevan tärkeää on,
että olet rukoillut. Enempää et ehkä voikaan juuri nyt.

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja Magda-sisko » 27.03.2017 14:39

witness kirjoitti:
Magda-sisko kirjoitti:Witness, sinulle vielä. Kun menet äitiäsi katsomaan, kysy saatko rukoilla hänen puolestaan laittaen käden hänen otsalleen tai olkapäälleen. Jos saat luvan, siunaa hänet niin kuin sinun sanoihisi sopii.

Kukaan ei tiedä, miten äitisi sen ottaa vastaan. Ainakin sinulle jää käynnistä parempi mieli.


Kiitos.

Niin kauan kuin ihminen hengittää, hän on tässä ajassa. Hän on elävä sielu, vaikka keho on enää kuori.

Joskus olen (väsyneenä) ajatellut sitä raamatunkohtaa 'kaikki on mahdollista sille, joka uskoo', että jos ei ole ketään muuta uskomassa, niin ainakin Jumala uskoo (itseensä) ja Hänelle kaikki on mahdollista.


Kiitos rukouksesta. Äidin puhaltamiskokeissa meni pitkään, kun olivat vaikeita, ja osa piti ottaa uusiksi. Päästiin tietokonekuvaukseen minuutilleen varausaikaan sairaalan toiseen päähän. Piti mennä maanalaista tunnelia pitkin, ja vähän irrottelin ja hassuttelin äiskän pyörätuolin kanssa.

Äsken tultiin kotiin ja syötiin possumunkit (hyi mitä sikailua). Luin sinun blogiasi täällä, ihqu herkkua luettavaa. Ehkä jatkat jossain vaiheessa, minäkin yritän.

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja עֵד » 27.03.2017 09:00

Magda-sisko kirjoitti:Witness, sinulle vielä. Kun menet äitiäsi katsomaan, kysy saatko rukoilla hänen puolestaan laittaen käden hänen otsalleen tai olkapäälleen. Jos saat luvan, siunaa hänet niin kuin sinun sanoihisi sopii.

Kukaan ei tiedä, miten äitisi sen ottaa vastaan. Ainakin sinulle jää käynnistä parempi mieli.


Kiitos.

Niin kauan kuin ihminen hengittää, hän on tässä ajassa. Hän on elävä sielu, vaikka keho on enää kuori.

Joskus olen (väsyneenä) ajatellut sitä raamatunkohtaa 'kaikki on mahdollista sille, joka uskoo', että jos ei ole ketään muuta uskomassa, niin ainakin Jumala uskoo (itseensä) ja Hänelle kaikki on mahdollista.

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja עֵד » 27.03.2017 08:50

Magda-sisko kirjoitti:Väliin kuulee todistuksia tyyliin: kun minä tulin uskoon ja todistin, koko suku metsäsikaa myöten antoi elämänsä Herralle.


Tämä oli sanottu juuri niinkuin asia on!

Toinen, lähes vaiettu asia, on omien lasten uskoontulo, kun mitään muutosta ei näytä tulevan rippikouluikään mennessä. Kasvatammeko uskonnollista kansaa hyvine kristillisine tapoineen (mitä ne ovat?) vai tunnustammeko, että aikuistuvat lapsemme eivät ole uskoontulleita, kun he eivät sitä itse (vielä) tahdo.

Minulle tuli yllätyksenä, kun molemmat pojat aikuisina ilmoittivat tulleensa uskoon.

Magda-sisko kirjoitti:Me menemme tänään Kolmiosairaalaan äidin keuhkotutkimuksiin, ja päivästä tulee raskas.


Siunaan teitä molempia. Päivä on ikimuistoinen.

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja Magda-sisko » 27.03.2017 08:35

Witness, sinulle vielä. Kun menet äitiäsi katsomaan, kysy saatko rukoilla hänen puolestaan laittaen käden hänen otsalleen tai olkapäälleen. Jos saat luvan, siunaa hänet niin kuin sinun sanoihisi sopii.

Kukaan ei tiedä, miten äitisi sen ottaa vastaan. Ainakin sinulle jää käynnistä parempi mieli.

Re: Laatikot järjestykseen

Viesti Kirjoittaja Magda-sisko » 27.03.2017 08:23

Minäkin olen mummoni jälkeisistä polvista ehkä ainoa, joka on tullut uskoon. Että ei ole tunkua tälle vanhurskautettujen osastolle.

Väliin kuulee todistuksia tyyliin: kun minä tulin uskoon ja todistin, koko suku metsäsikaa myöten antoi elämänsä Herralle.

Noille olen kateellinen, jos jutut ovat totta. Vai haluavatkohan he käyttää liioittelua tehokeinona?

Meidän herätysliikkeessä ei pidetä tarpeellisena rukoilla kuolleiden puolesta, eikä oikeastaan edes saisi. Minä olen rukoillut rakkaan poismenneen omaisen puolesta vedoten Jeesuksen kaikkivaltiuteen, kuullaan se sitten tai ei. Tulikiviä ei ole sadellut kumminkaan päähäni kun olen näin tehnyt. Ei ole tullut edes tunnetta, että tein väärin.

En silti kiellä enkä kehota ketään samaan.

Me menemme tänään Kolmiosairaalaan äidin keuhkotutkimuksiin, ja päivästä tulee raskas.

Siunattua kevättä Witness.

Ylös

cron