Tosi Ystävä

[Kirjoittaja]

joka etsii ihmisten kunniaa, saa paljon ystäviä ihmisistä, joka Jumalan kunniaa etsii saa Jeesuksen ystäväkseen.

Joh. 15:19

Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa.

[Kirjoittaja]

toisaalta kyllä niitä ystäviä tulee sitten lopulta Jeesuksen omillekin. Ei niitä aina pyöri, mutta sitten tarttuu matkaan.

[kalamos]

Herran veli Jaakob kirjoittaa rajusti:

Te avionrikkojat,
ettekö tiedä,
että maailman ystävyys
on vihollisuutta Jumalaa vastaan?

Joka siis tahtoo olla maailman ystävä,
siitä tulee Jumalan vihollinen.

Mutta toisaalta Jeesus itse
kehottaa meitä tekmään ystäviä.
Jopa väärällä mammonalla.

tehkää itsellenne ystäviä
väärällä mammonalla,
että he, kun se loppuu,
ottaisivat teidät iäisiin majoihin.

[Kirjoittaja]

toisaalta kyllä niitä ystäviä tulee sitten lopulta Jeesuksen omillekin. Ei niitä aina pyöri, mutta sitten tarttuu matkaan.

Ei ne ole ystäviä, jotka "leipääni söivät". voi voi. Joskus joku antaa tosin maljallisen vettä.

[kalamos]

Lainauksesi on seuraavasta kohdasta:

Joka minun leipääni syö,
on nostanut kantapäänsä
minua vastaan

Tämä oli ennustettu Daavidin Psalmissa.

Ystävänikin,
johon minä luotin,
joka minun leipääni söi,
nostaa kantapäänsä minua vastaan.

Ja tämä toteutui sitten
kirjaimellisesti.

Yksi Jeesuksen valitsemista
ja ruokittavista työhevosista
muiden opetuslasten joukossa,
jotka nytkin olivat ateriayhteydessä
olisi kääntävä Jeesukselle
takapäänsä ja potkaiseva kaviollaan.

Jeesus paljastaa kavaltajan
tuon Psalmin lainauksen johdattamana.

"Se on se,
jolle minä kastan
ja annan tämän palan".

Niin hän otti palan,
kastoi sen ja antoi Juudaalle,
Simon Iskariotin pojalle.

Ja silloin,
sen palan jälkeen,
meni häneen saatana.

Niin Jeesus sanoi hänelle:

"Minkä teet, se tee pian".

Mutta ei kukaan aterioivista ymmärtänyt,
mitä varten hän sen hänelle sanoi.

Juudas kääntyi
ja meni ahneuden syntinsä kera
ja pyysi tarjousta palveluksestaan
eli Jeesuksen kavaltamisesta.

Juudas ei ollut koskaan kääntynyt.
Hän söi Jeesuksen tarjoamaa leipää,
mutta ei Jeesusta.

Johannes on aiemmin
tallentanut Jeesuksen puheen:

Totisesti, totisesti minä sanon teille:

ellette syö
Ihmisen Pojan lihaa
ja juo hänen vertansa,
ei teillä ole elämää itsessänne.

Joka syö minun
lihani ja juo minun vereni,
sillä on iankaikkinen elämä,
ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Sillä minun lihani on totinen ruoka,
ja minun vereni on totinen juoma.

Joka syö minun lihani
ja juo minun vereni,
se pysyy minussa,
ja minä hänessä.

Niinkuin Isä,
joka elää, on minut lähettänyt,
ja minä elän Isän kautta,
niin myös se,
joka minua syö,
elää minun kauttani.

Tämä on se leipä,
joka tuli alas taivaasta.

Ei ole,
niinkuin oli teidän isienne:
he söivät ja kuolivat;

joka tätä leipää syö,
se elää iankaikkisesti.

Kaikki eivät kuitenkaan
olleet tässä leivässä kiinni.
Ja episodi päättyy Jeesuksen sanoihin:

Enkö minä ole valinnut teitä,
te kaksitoista?
Ja yksi teistä on perkele.

Jeesus tiesi alusta asti,
kuka hänet kavaltaisi.

Mutta silti Hän oli
Tosi Ystävä Juudakselle.
Juudas ei koskaan Jeesukselle.