Kirjoittaja kirjoitti:
Kun Pyhä Henki poistuu tarpeeksi maan päältä luopumuksen kautta.
Mitään tällaista ei tapahdu.
Ei Pyhä Henki poistu
Hengestä syntyneestä ihmisestä.
Pyhä Henki joutuu kyllä
murehtimaan meissä,
mutta ei poistu.
Alkuseurakunnan aika
oli vasta maistiaisia
lopun ajan seurakunnan tilasta.
Alkuseurakunta sai kokea
vain hiukan sitä,
mikä Elian kautta oli luvattu.
Ja silti se oli voittamaton.
Uskonnollinen maailma kyllä
ahdisti sitä
aina marttyyrikuolemiin saakka,
mutta se ei estänyt
uloskutsuttujen voittokulkua.
Ja tuo oli vielä pienta
verrattuna siihen,
kun lopunajan seurakunta
saa kokea täydessä mitassaan sen,
mikä Elian kautta on meille luvattu.
Lopunajan seurakunta on
rypytön ja tahraton.
Uloskutsutut loistavat kuin tähdet
lopunajan pimeyden keskellä
siihen silmäräpäykseen asti,
että se otetaan pois sen keskeltä.
Ja sitten jokainen Jumalan lapsi
temmataan kirkastetussa
ylösnousemusruumiissaan
Jeesuksen tykö taivaisiin
ja viedään Isän Kotiin,
jossa tapahtuu vihkiminen.
Tämän seurakuntakauden lopulla
siis tapahtuu aivan päinvastoin
kuin mitä totesit.
Pyhä Henki vuodatetaan
kaiken lihan päälle.
Ennen seurakunnan tempausta,
jokainen ihminen on aivan erityisen
Pyhän Hengen kutsun alla.
Se on kuin viimeinen kuulutus ennen lähtöä.
Siis maailmalle.
Tästäkin on jo merkkejä.
Kuten tällekin foorumille
on tuotu ihan sekulaarin lehdistön
uutisia nuorten miesten
kiinnotuksesta hengellisiin asioihin
yli kirkkokuntarajojen.
Samaan aikaan tietenkin
pimeys lisääntyy yhtä lailla.
Mutta se ei koskaan saa valtaansa
Valkeutta.
Niin kauan kuin Valkeus on maailmassa,
ei pimeys saa valtaansa tätä maailmaa.
Laittomuus vaikuttaa toki,
mutta se valtakunta,
jota johtaa pahan kolminaisuus
ei astu valtaan,
ennenkuin Valkeus on poistunut maan päältä.
Ja me olemme maailman valkeus.
Ylhäällä vuorella loistava kaupunki.
Ja jokainen yksittäisenä uskovana
kynttilä oman sukunsa keskellä.