Mitä tehtäisiin ja miten tavalla?

[Kysyvä]

Ok. Jaakobin kirje ei voi koskea pakanakristittyjä jos joku heistä harhailee pois totuuden tieltä ja kulkee eksymyksen tiellä?

[kalamos]

Matteuksen evankeliumi,
Pietarin kirjeet
sekä Jaakobin kirje
ja erityisesti kirje Heprealaisille
on kirjoitettu juutalaisia silmällä pitäen.

Kaikki, mitä pakana kykenee
näistä Raamatun kirjoista ymmärtämään,
on toki sovellettavissa
myös pakanakristityn elämään.

Ja niin myös kaikki se,
mitä minä nyt pakanakristittynä
olen avannut Jaakobin kirjeestä
on sellaista,
jota tietenkin sovellan myös itseeni.

Mutta jos haluan kaivautua
syvällisessti kirjeen sanomaan,
niin joudun näkemään paljon vaivaa
huomioidakseni kunkin
katkelman taustalla olevat
juutalaisen ajatusmaailman heijastukset.

[Kysyvä]

Niin, näen että se koskee meitä kaikkia.

Koska se liittyy Herran seurakuntaan joka tarkoittaa uudestisyntyneitä uskovia ja me noudatamme totuutta rakkaudessa ja kaikin tavoin kasvamme Häneen joka on pää Kristus.

Se tarkoittaa, että ei ole muuta tietä kasvaakseen Häneen joka on pää kuin se että totuutta noudattamalla kasvamme Häneen joka on pää, se on ainoa yksi totuuden tie, jolla kasvaa Häneen joka on pää.

Hänessä me koko yksi ruumis yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla kasvamme ja rakennumme Herran seurakuntana Kristuskalliolla ykseydentilassa.

Ef. 4:15 vaan noudatamme totuutta rakkaudessa ja kaikin tavoin kasvamme häneen, joka on pää, Kristus.
16 Hänessä koko ruumis, yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen voiman mukaan, joka kullakin ruumiinosalla on.

Valitettavasti oppirakennelma on jo päästetty leviämään myös pakanakristittyjen keskellä. Se on eksymyksen tie.

Yleensä meidän kaikkien tulee ottaa jatkuvasti ottaa vastaan rakkautta totuuteen voidaksemme tutkia Raamattua onko asia näin koska yksi kerta Raamatun tutkimisen kanssa ei riitä vaan jatkuva lisätutkimus Raamatun kanssa tarvitaan niin kunnes Raamattu avautuu ja antaa ymmärrystä Raamattuun.

Koska meidän ymmärrys on vajavainen siksi jatkuva lisätutkimus ottaen rakkautta vastaan Raamatun totuuteen tarvitaan niin sitten kasvamme ulos tästä oppirakennelmasta vapaaksi. Jumala tahtoo että tulemme tuntemaan totuuden. Siksi on palattava Sanaan ja otettava vastaan rakkautta totuuteen ja tutkia valoisin silmin

1Tim. 2:4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

Niin, oppirakennelma tulee usein siitä että on tutkittu vain ainoastaan yhden kerran ja sitten on heti lyöty lukkoon että se on näin (muka) opetus mutta se on kehitetty tällaiseksi oppirakennelmaksi ja sitten se on päässyt leviämään pakanakristittyjen keskellä.

Ja sitten pidetään hampain ja kynsin kiinni siitä oppirakennelmasta eikä oteta vastaan rakkautta totuuteen voidakseen uudelleen tarkistaa ja varmistaa, onko asia oikein ymmärretty.

Ja luullaan yhä että se olisi raamatullinen opetus ottamatta mitään vastaan rakkautta totuuteen ja jättämättä lisätutkimusta Raamattuun. Se osoittaa että rakkautta ei oteta vastaan totuuteen.

Siksi siitä tulee tehdä parannus ja kantaa parannuksen hedelmää ottamalla uudelleen vastaan rakkautta totuuteen ja tutkia Raamattua rukoillen Herran avaamansa ymmärrystä Raamattuun.




Hebrealaiskirjeessä kehottaa meitä entistä enemmän kehottamaan Kristuskalliolla ykseyden tilaan morsiusseurakuntana, kun näemme tuon päivän.

Hepr. 10:25 Älkäämme jättäkö yhteistä kokoontumistamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme entistäkin enemmän, kun näette tuon päivän lähestyvän.

Tämä tarkoittaa että joku meistä on eksyksissä oppirakennelman mukaan, hänet on palautettava takaisin. Koska kokonaisen Raamatun mukaan se ei puhu "rakennuksesta" vaan uskovista jotka ovat Herran seurakuntana Kristuskalliolla ykseydestä käsin.




No vanhassa testamentissa on tällainen kreikankielen sana, joka on ristiriitainen ajatellen erämaata eli kuivaa autiomaata eikä siellä ole mitään kuin pelkkää hiekkaa. Se ei ole täysin sovussa kokonaisen Raamatun kanssa.

Uudessa testamentissa puhutaan kreikan sanasta joka on täydellisesti sovussa kokonaisen Raamatun opetuksen kanssa ja kreikan sana on [εκκλησια, ekklesia].

Kol. 1:24 Nyt iloitsen kärsiessäni teidän hyväksenne, ja mitä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta [εκκλησια, ekklesia].

1Tim. 3:15 Jos kuitenkin viivyn, saat tästä tietää, miten tulee käyttäytyä Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta [εκκλησια, ekklesia], totuuden pylväs ja perustus.



Siksi lisätutkimus rakkauden kanssa Raamatun totuuteen tarvitaan kunnes saadaan ymmärrystä kokonaisen Raamatun opetuksen kanssa.

Tuo päivä lähestyy kokoajan ja vauhdissa. Jeesus tulee pian, niin meidän tulee asettua kirkastettuna Sanan kautta ja Kristuksen verellä pestynä Ylkää vastaan morsiusseurakuntana Kristuskalliolla ykseydentilassa kun Hän tulee niin tämä seurakunta temmataan ylös.

Kehotus ei tarkoita että tuomittaisiin vaan se on kehotus joka kehottaa meitä entistä enemmän kehottamaan kun näemme tuon päivän lähestyvän että palatkaamme Kristuskalliolla ykseydentilaan.

Koska Kristus on omalla verellään hankkinut meidät ollessamme Hänen seurakuntana ja koko laumasta tulee pitää huoli koska Pyhä Henki on asettanut kaitsemaan eli paimentamaan Herran seurakuntaa. Koko laumaa Jeesuksen on johdattava, siksi on oltava yksi lauma ja Hän on koko lauman yksi paimen.

Ap.t. 20:28 Pitäkää siis huoli itsestänne ja koko siitä laumasta, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellään on itselleen hankkinut.

Joh. 10:16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta. Niitäkin minun tulee johdattaa, ja ne kuulevat minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

[kalamos]

No, minä olen nyt kertonut
aika paljonkin siitä,
miten minä ymmärrän
Jaakobin kirjeen
ja erityisesti siitä lainaamasi
loppujakeet.

Siirryn nyt heprealaiskirjeeseen,
jota lainasit.

Se on vielä vaikeammin
pakanakristityn ymmärrettävä
kuin Jaakobin kirje.

Älkäämme jättäkö
yhteistä kokoontumistamme,
niin kuin muutamien on tapana,
vaan kehottakaamme toisiamme
entistäkin enemmän,
kun näette tuon päivän lähestyvän.

Joku heprealainen,
en tiedä kuka,
mutta sen tiedän kirjeen perusteella,
että sen kirjoittaja on heprealainen,
kirjoitti heprealaisille näin:

Siis tuo heprealaisille kirjoittava
heprealainen kieltää
jättämästä juutalaisten
synagoogakokoontumiseen
osallistumista.

Eli alkuseurakunnan aikaan
kristityiksi kääntyneet juutalaiset
eivät suinkaan jättäneet
synagoogakokoontumisia.

Mutta sitten he pitivät
erikseen keskinäisiä kokoontumisia.

Mutta olisi ollut väärin,
jos nuo kristityiksi tulleet juutalaiset,
olisivat jättäneet
yhteisen kokoontumisen
juutalaisten kanssa,
vaikka nämä eivät
Jeesukseen uskoneetkaan.

Kirjeen kirjoittaja
ja vastaan ottajat tuntevat
Vanhan Testamentin kirjoitukset niin hyvin,
että vain juutalainen voi
sen niin hyvin tuntea.

Me pakanat emme voi
täysin sillä tavoin ymmärtää
tuossa kirjeessä olevaa viestintää,
kuin juutalainen voi.

Ja nyt kirjeen kirjoittamishetkellä
eletään aikaa,
jolloin Israelin Messias
oli tullut maailmaan,
mutta Hänen omansa
eivät ottaneet Häntä vastaan.

Jotkut juutalaisista kuitenkin.
Ja näistä nyt puhutaan.

Näillä Jeesukseen uskovilla
juutalaisilla oli kaksi kokoontumista.

Ensin synagoogakokoontuminen
niinkuin ennenkin
muiden juutalaisten kanssa.

Sitten heti perään sen jälkeen,
kun sapattisäädöksetkään
eivät enää rajoittaneet liikkumista,
he kokoontuivat kristittyjen
keskinäiseen kokoontumiseen
leivänmurtamisineen
muun muassa kodeissa.

Alkutekstissä on sana

ἐπισυναγωγή = kokous
episynagōgē

Kun nyt nuo juutalaiset
lukivat tuon sanan,
niin se ilman muuta
toi heidän mieleensä
synagoogakokoontumisen.

Siis sen kokoontumisen,
johon he olivat koko elämänsä
ajan osallistuneet.

Se oli heidän
yhteinen kokoontumisensa
muiden juutalaisten kanssa.

Mutta heti sen jälkeen
kristityt juutalaiset kokoontuivat
keskinäiseen kokoontumiseen.

Koko katkelman avauslause
kehottaa meitä rohkaisemaan
rakkauteen ja hyviin tekoihin.

Ennenkaikkea heidän heprealaisina
tuli rakastaa juutalaisia.

Tätä rakkautta he saattoivat
osoittaa osallistumalla
yhteisiin kokoontumisiin
heidän kanssaan,
eikä suinkaan jättämällä
nämä yhteiset kokoontumiset väliin
ja osallistumalla vain kristittyjen kokouksiin.

Toinen puoli asiassa on se,
joka heprealaiskirjeessä myös käy ilmi,
ja erittäin rajulla tavalla,
että kristittyjä suljettiin pois
synagoogayhteydestä.

[Kysyvä]

Tuo opetus joka oli juutalaisille kirjoitettu, on edelleen sama myös pakanakristityille. Sen opetuksen pakanakristittyjen tulee ottaa vastaan rakkaudessa koska ei ole toista erillistä opetusta juutalaisille ja pakanakristityille.

Jumala ei ole antanut kaksi eri Raamattua juutalaisille ja sitten pakanakristityille. Kaikki kirjoitukset koskevat meitä yksilöitä, olimmeko pakanakristittyjä tai juutalaisia.

Kun erottava väliseinä on jo purtu pois pakanakristittyjen ja juutalaisten väliltä ja nyt me olemme päässeet lähelle Kristuksen veressä ja me kaikki olemme Herran yksi perhe.

Niin, se sama opetus mitä on opetettu juutalaisille, koskee myös pakanakristittyjä.

Uuden testamentin valossa kaikki seurakunnat olivat ykseydentilassa pakanoiden maakunnittain. Ja uudessa testamentissa seurakunta mainitaan, kreikan sana [εκκλησια, ekklesia].

Tämä ekklesia-seurakunta ei ole rakennus vaan Herran omiansa uskovia. Kun Sanassa sanotaan että Jumala lisää jokaisen äsken uskoon tulleen Hänen seurakuntaansa.

Ja Sanassa sanotaan, että Kristus on omalla verellään hankkinut meidät ollessamme Hänen seurakuntana ykseydestä käsin ja koko laumasta tulee pitää huoli koska Pyhä Henki on asettanut kaitsijat koko laumaan kaitsemaan eli paimentamaan Herran seurakuntaa.

Tämä tarkoittaa, että Pyhä Henki ei ole sellainen, joka toimisi "rakennus" -oppirakennelman. Ja koko laumaa Jeesuksen on johdattava, siksi on oltava yksi lauma ja Hän on koko lauman yksi paimen.

Ap.t. 20:28 Pitäkää siis huoli itsestänne ja koko siitä laumasta, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellään on itselleen hankkinut.

Joh. 10:16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta. Niitäkin minun tulee johdattaa, ja ne kuulevat minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

On aika palattava Sanaan ja otettava rakkautta totuuteen kun näemme tuon päivän lähestyvän ja kasvaa ulos "rakennus" -oppirakennelmasta.

Ja sitten asetumme Sanan kautta pyhitettynä ja Kristuksen verellä pestynä tullaksemme kirkastetuksi morsiusseurakuntana ykseydentilassa ja Kristuskalliolla niin tämä ekklesia-seurakunta temmataan vastaan Ylkää.

[kalamos]

Jatkan vielä
heprealaiskirjeen ymmärtämisestä.

Kun otamme huomioon sen jännitteen,
mikä tuossa heprealaiskirjeessä on
koskien juutalaisia kristittyjä,
niin pidän hyvin mahdollisena,
että siinä todellakin puhutaan
synagoogakokoontumisista.
Jos ei ollut vielä erotettu synagoogasta,
niin ei silloin pitänyt myöskään jättää sitä.

Mutta toisaalta synagoogasta
erottamistakaan ei pitänyt pelätä.
Ja siihen tekstin jatko tähtää.

älkäämme jättäkö
omaa seurakunnankokoustamme,
niinkuin muutamien on tapana,
vaan kehoittakaamme toisiamme,
sitä enemmän,
kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

Sillä jos me tahallamme
teemme syntiä,
päästyämme totuuden tuntoon,
niin ei ole enää uhria
meidän syntiemme edestä

Jos jo edellinen jae veti kahtaalle,
mistä kokoontumisesta on kyse,
sillä sanaa seurakunta alkutekstissä ei mainittu,
niin nyt olemme vielä vaikeamman
asian äärellä.

Mistä tahallisesta synnistä puhutaan.
Tuo synti kirjataan kohta ulos näin:

tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan

Olemme edelleen samassa asiassa
kuin missä olimme jakeen 25 kohdalla.
Siis puhumme kokoontumisista.

Juutalaisen kristityn ei pitänyt jättää
synagoogakokoontumista,
mutta ei myöskään pelätä
synagoogasta erottamista.

Synagoogasta erottamisen uhan tähden,
moni ei uskaltanut julkisesti tunnustaa
uskoaan Jeesukseen.
Näin oli jo Jeesuksen päivinä.

Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin
uskoivat häneen,
mutta fariseusten tähden
he eivät sitä tunnustaneet,
etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

Ja nyt joku heprealainen
kirjoittaa heprealaisille kristityille,
joista jotkut oli ehkä
jo erotettu synagoogasta.

Synagoogaan palaaminen edellytti seremoniaa,
jossa juutalaisen tuli kirota Jeesus
ja kuvaannollisesti tallata jaloillaan maata
ilmaisten inhonsa Jeesusta kohtaan.

Ja nyt jos tämän teki,
niin se merkitsi sitä,
että he olivat tallanneet maahan
myös sen veren,
jossa heidät on sovitettu.

He ovat siis pitäneet
epäpyhänä eli saastaisena
Jeesusta ja Hänen vertaan
tuossa seremoniassa.

He siis käyttäytyvät
kuin Jeesus ei olisi Messias,
eikä Jeesuksen veri
olisi kertakaikkinen sovitusveri,
vaikka tietävät asian näin olevan,
eli ovat valistetuiksi tulleet
ja päässeet Totuuden tuntoon.

Ja kun he ovat näin perinpohjin
julkisesti kieltäneet Messiaansa
päästäkseen takaisin synagoogaan,
niin he ovat kieltäneet
ainoan Messiaansa
ja ainoan Sovitusuhrin.



Heprealaiskirje kiinnittää katseemme
koko ajan Jeesukseen Kristukseen.

Lainaan nyt hiukan Paavalia,
joka ilmaisi
galatalaisiin kohdistuen
vastaavan huolen,
kuin mikä heprealaiskirjeessä tulee esiin.

Kuka on lumonnut teidät,
joiden silmäin eteen
Jeesus Kristus oli kuvattu
ristiinnaulittuna?

Korinttolaisille Paavali kirjoitti,
että ei halunnut tuntea
mitään muuta
kuin Jeesuksen Kristuksen
ja Hänet ristiinnaulittuna.

Sillä minä olin päättänyt
olla teidän tykönänne
tuntematta mitään muuta
paitsi Jeesuksen Kristuksen,
ja hänet ristiinnaulittuna.

Ja aivan samoin heprealaisille
kirjoittava heprealainen
asettaa tähtäyspisteeksi
verisen Jumalan Karitsan
Ristille naulittuna.
Vain tässä tähtäyspisteessä
katseemme kohtaa Pelastuksen.



Nyt kuitenkin jotkut heprealaiset
olivat aikeissa asettaa sivuun
tuon maalitaulun eli Jeesuksen ristin.
Itse asiassa he olivat aikeissa
heittää tuon Jumalan Rakkauden
eli Jumalan teurastetun Karitsan
maahan tallataksensa sen.



Tästä kerroin edellä.
Kun tuo katseemme eli uskomme
tähtäyspiste on heitetty maahan
ja tallattu tuossa seremoniassa,
niin ei ole enää mitään muuta uhria.
He ovat hyljänneet ainoan tarjolla olevan.

He siis tekevät tahallaan synnin
eli kirjaimellisesti kääntäen
ampuvat ohi maalin niin totaalisesti,
että heittävät maalitaulun pois maahan
ja tallaavat sen.

Ja tämän hirveän teon he tekevät
sen jälkeen,
kun ovat tulleet valistetuiksi.

Kirjaimellisesti kääntäen
tuo maalin ohi ampuminen
tai maalitaulun sivuun asettaminen
kokonaan pois näkökentästä
tapahtuu ...

kirj

jälkeen saamisen
tietämyksen totuudesta

Siis he tietävät totuuden.
Jeesus Kristus on Jumalan Karitsa,
joka on vuodattanut Pyhän verensä
heidän edestään.

He ovat maistaneet tulevan maailman voimia.
Ja kuitenkin olivat aikeissa
luopua eli kirjaimellisesti kääntäen
asettaa sivuun tämä tarjolla ollut
usko Jeesukseen, joka pelastaa.

Sillä mahdotonta on niitä,
jotka kerran ovat valistetut
ja taivaallista lahjaa maistaneet
ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa
ja tulevan maailmanajan voimia,
ja sitten ovat luopuneet
- taas uudistaa parannukseen,
he kun jälleen
itsellensä ristiinnaulitsevat
Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.

Eli he jälleen ristiinnaulitsevat
Jumalan Pojan
ilmaisemalla tuon seremonian kautta,
että Jeesus ei ollut luvattu Messias,
vaan oikean Kristuksen
täytyy vielä tulla
ja kärsiä siten kuin
Vanhan Testamentin kirjoituksissa
on ennustettu.

[Kirjoittaja]

Voiko tuosta enää pelastua? Onhan noita kristittyjä nykyäänkin, jotka luopuvat juutalaisuuteen, syystä tai toisesta.

[kalamos]

Ei juutalaisuus itsessään mikään pahe ole.
Päinvastoin.
Juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa.

Heidän on
lapseus ja kirkkaus ja liitot
ja lain antaminen
ja jumalanpalvelus
ja lupaukset.

Heidän ovat isät,
ja heistä on Kristus lihan puolesta,
hän, joka on yli kaiken,
Jumala, ylistetty iankaikkisesti,
amen!

He odottavat Messiasta
siten kuin Mooseksen kautta on säädetty.

Jokainen säädös kirkastaa
tavalla tai toisella Messiasta.
Ja niiden noudattaminen on osoitus
uskosta Jumalan lupaukseen.

Mutta nyt joku heprealainen
kirjoittaa niille heprealaisille,
jotka ovat jo tulleet tietämään
käsikosketeltavasti sen,
että Jeesus on Messias.

He ovat siis paitsi valistetut
eli kokeneet Jumalan kirkkauden
myös maistaneet taivaallista lahjaa
eli tulleet osalliseksi
Pyhän Hengen lahjasta maistellen
Jumalan hyvää Sanaa
ja tulevan maailman voimia.

He tietämällä tietävät,
että Jeesus on Messias,
ja ovat saaneet kokea
Jumalan Valtakunnan läsnäolon.

Ja silti ovat kaiken jälkeen
luopuneet eli asettaneet sivuun
Jeesuksen eli sen Messiaan,
joka heille oli luvattu.

Ja suorittamalla tuon seremonian,
josta edellisessä viestissäni kerroin,
he ovat kironneet Jeesuksen
eivätkä suinkaan ottaneet Häntä vastaan.

Ja niin he eivät ole syntyneet uudesti
ylhäältä Hengestä.

Voiko tällainen pelastua.
Kyllä varmastikin voi,
jos kääntyy ja ottaa vastaan Jeesuksen.

Mutta jos kääntymystä ei tapahdu
eikä sydän avaudu Jeesukselle,
niin silloin he ovat tietoisesti
hyljänneet Messiaansa,
joka on heille ilmestynyt.

Heprealaiskirjeessä kuvataan
myös toisenlaisia
uskovien juutalaisten keskuudessa
eläviä juutalaisia.

He eivät ole kironneet Jeesusta,
mutta eivät myöskään ole
syntyneet uudesti.

He eivät ole kokeneet sitä
uutta ja parempaa liittoa,
joka Israelille luvattiin
VT:n sivuilla moneen kertaan.

Siis luvattiin uusi liitto,
jossa Jumala antaa heille uuden sydämen.

Heillä on edelleen vanha
uudestisyntymätön sydän,
joka ei tullut osalliseksi Jeesuksen uskosta
eikä Jeesuksen vanhurskaudesta.

Ja niin heprealaisille kirjoittava heprealainen
kehottaa tarkkaamaan veljiä.

Katsokaa, veljet,
ettei vain kenelläkään teistä ole
paha, epäuskoinen sydän,
niin että hän luopuu elävästä Jumalasta.

Siis asettaa loppujen lopuksi sivuun
Elävän Jumalan eikä koskaan synny uudesti
ylhäältä Hengestä,
jolloin Jumala antaisi heille uuden sydämen.

[Kysyvä]

He odottavat Messiasta ja he luulevat yhä että Messias kaikella mahtavalla ja loistolla tulee. Mutta he eivät tajunneet että 2000 vuotta sitten Hän on jo syntynyt tavallisena ihmisenä ja on ollut ihmisten keskellä.

Fil. 2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
2:8 hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.


2018 olen tavannut kolme juutalaista Israelissa ja yksi heistä huumorintajuinen mies juutalainen jaksoi välillä vitsailla ja naurattaa minua. Hän kertoi juutalaisesta säännöstä ja uhrilihasta hänelle tuli kipeä vatsa. Nyt Israel on sodassa niin muistan heitä rukouksin että Herra varjelee heitä ja rukoilen myös että Messias kirkastaa ja avaa heidän sydämensä uskomaan Häneen.

Muuten viime yöllä rukoillessani jokin pieni kirkas valo ilmaantui vasten makuuhuoneen ikkunaa niin pelästyin ja katsoin ihmetellen ikkunasta ulos ja mietin mikä tuolla ulkona oli. Sitten taas suuri kirkas valo välähti ja se oli niin voimakkaasti kirkas niin kuin kameran salamavalo välähtää. Voiko se olla enkeli vai ukkoskuuro? Vaikka nyt on lokakuu?

[Kysyvä]

He juutalaiset vaativat tunnustekoja ja odottavat taivaasta merkkiä ennen kuin voivat uskoa evankeliumia todeksi. Heistä ristiinnaulittua Kristusta evankeliointi on pahennukseksi. Jumala avaa heidän sydämensä uskomaan että Hän on se Messias jota evankelioidaan ja he näkevät että Messias on Jumalan viisaan suunnitelman mukainen voima joka pelastaa heidät ja evankeliumi on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle joka uskoo.

Jumalan "mieletön" pelastussuunnitelma on viisaampi kuin viisaimpien ihmisten hienoimmat suunnitelmat ja Jumalan "heikkous" - Messias ristillä - on kaikkia ihmisiä väkevämpi.

Luin elävää uutista (1Kor. 1:22-25).