Raamattu on Jumalan omasivu

Kirjoittaja **Natanael** » 25.11.2019 21:57

Taivaan Isän siunausta sinulle, Hypomenoo -

kuten kirjoitin, niin ”uskosta uskoon” on ollut minulle vaikeasti avautuva sanapari. Se on ollut yksi monista kohdista, johon on pitänyt todella paneutua ja pohtia sen merkitystä. Kerron tässä samalla hieman itsestäni, sillä olen ns. erityisherkkä persoonallisuus.
Varmaan kaikki eivät joudu sisäisiin taisteluihin Jumalan Sanan edessä. Usein jokin Raamatun teksti ikään kuin pakottaa minut hiljentymään aiheen eteen, enkä oikein saa sisäistä rauhaa, ennen kuin olen löytänyt Jumalan Sanassa olevan helmen. Joskus Sanan kohta voi olla mielessäni illalla ennen nukahtamista ja taas aamulla herättyäni uuteen päivään.

Sinänsä jonkin aiheen seikkaperäinen selvittäminen on minulle luontaista, sillä olen tausta-ammatiltani toimittaja. Enemmän se liittyy kuitenkin minun persoonaani; minun on vaikea ohittaa jotain Raamatun kohtaa, jonka sisältöä en osaa sisäistää enkä ymmärtää, mutta joka jää sisälleni polttelemaan. Jään kyselemään, mitä Sinä Jumala haluat puhua minulle tässä ja nyt - koska se on Raamatussa, niin jotain Sinä haluat minulle sanoa? Siihen menee usein aikaa ja vaivaa - ja työ on nöyryyttävää. Heikkouden tunne on ainainen seuralainen.Tietomme on aina vajavaista.

Oikein teit, Hypomenoo, että kiitit Jumalaa, jos jotain sait. Nykyään on vallalla sellainen tapa, että julistajia kehutaan aivan julkisesti. Kuulin kertomuksen, että joku oli mennyt saarnaajan luokse ja sanonut tähän tapaan: "Ajattelin tulla hieman sanomaan, kuinka hienosti oikein puhuitkaan, kiitos vain kovasti saarnasta. Harvoin kai sitä kukaan tulee julistajaa kiittelemään."
Tähän julistaja:
"Et sinä ollut ensimmäinen puheeni kehuja. Sielunvihollinen ehti jo minua kovasti kehuskella."

:bible:

Paavali (1 Kor 8:2) kirjoitti:Jos joku luulee jotakin tietävänsä,
ei hän vielä tiedä, niinkuin tietää tulee

Onneksi kaikki eivät ole "herkkäsieluisia"". Paljon helpommalla pääsee varmasti se, joka vain lapsenomaisesti ottaa uskossa vastaan, minkä hän kokee hyväksi. Jos hän ei jotain kohtaa ymmärrä, hän vain kulkee eteenpäin löytääkseen itselleen uuden, itselleen sopivan ruokintapaikan. Siunattu on henkilö, joka lukee Sanaa Jumalan rakkauskirjeenä itselleen ja aina saa vain iloita sen suurenmoisesta sisällöstä.

Kukaan ei varmasti jaksaisi joihinkin Sanan kohtiin päiväkausiksi pysähtyä, ellei Jumala Sanallaan myös siunaisi. Jos hyvin käy ja Jumala suo, niin tutkija kokee vaivalloisen matkansa päässä sisäistä rauhaa ja iloa. Jumalan Sanan avautuminen palkitsee aina. Minun on vaikea kirjoittaa tänne foorumille, teen sen aina aralla mielellä. Joskus aistin sellaista jyrkkyyttä tai kiistelyä, joka saa minut vetäytymään joksikin aikaa sivummalle.

Niin me elämme uskosta uskoon, sellaisina kuin me itse kukin olemme, kunnes usko viimein vaihtuu näkemiseksi.

Kirjoittaja **hypomenoo** » 24.11.2019 20:51

Kiitos Jumalalle ylläolevasta tekstistä.

Kirjoittaja **Natanael** » 24.11.2019 20:21

Jaan muutamia ajatuksiani Jukan käynnistämään ketjuun. Ensiksi otan esille Jukan kirjoituksesta kohdan ”Lause "Vanhurskas on elävä uskosta" voidaan myös kääntää: "Uskosta vanhurskas on elävä".

Eikä vain voida, vaan myös tulee kääntää noin – oikeassa merkityksessä, aivan alkukielisen kreikankielisen tekstin mukaisesti. Väärä suomennos on aiheuttanut monille herkkätunteisille uskovilla paljon ahdistusta, sillä he eivät koe olevansa niin vanhurskaita, että he sen perusteella saisivat ikuisen elämän.
Hyvä vanhurskas elää uskosta, mutta entä minä? On riemastuttavaa ja vapauttavaa kuulla, että Jumala julistaa minut vanhurskaaksi, taivaskelpoiseksi, aivan tällaisenani, koska minä olen sydämessäni kääntynyt syntieni sovittajan, Jeesuksen puoleen. Syntisen ainoa tehtävä on ottaa pelastus uskossa vastaan. Koska olen uskosta vanhurskas, saan elää.

Käsite ”uskosta uskoon” on kieltämättä vaikea – kyllä tämän kanssa on saanut joskus painiskella. Asiaa voi pohtia useammalta kantilta – kunhan kaikki pohtimisemme perustana on Raamatun totuudet. Ehdotonta vain yhtä näkökulmaa en tohdi tässä asiassa ottaa.
Kun olemme tulleet uskosta vanhurskaaksi ja saaneet uuden elämän, niin se ei tule vain kerran elämässä ottaa vastaan ja jättää asia siihen. Matka ja kilvoittelu jatkuu. Meidän tulee elää aina uskossa, elää uskosta uskoon, elää yksin uskosta. Ensimmäistä uskossa tapahtuvaa evankeliumin vastaanottamista seuraa koko elämän kestävä jatkuva vastaanottaminen. Juuri tällä tavoin todeksi elettynä ihmiselle luettu Jumalan vanhurskaus tuo iankaikkisen elämän. Vanhurskas uskosta on elävä – uskova tarvitsee aina vain uudelleen pelastuksen suloista sanomaa Vapahtajastaan.

Ei riitä, että uudestisyntymisemme hetkellä Jeesus pesi kerran sovitusverellään kaikki syntimme pois. Se on kyllä totta, mutta syntisyytemme tähden tarvitsemme koko ajan Jeesuksen veren puhdistavaa voimaa. Jatkuva eläminen Jeesuksen lähellä ja Hänen sovitustyönsä varassa tuottaa sieluumme rauhan ja ilon. Emme koskaan nouse millekään korkeammalle tasolle – saamme loppuun asti elää ristin sovituksen sanomasta, Jeesuksen veren voimasta. Pyhä Henki uudistaa meitä, suhdettamme ja luottamustamme Herraamme (uskomistamme Häneen) ja niin elämme ”uskosta uskoon”.
Tässä vaiheessa lienee paikallaan varoituksen sana. Kysymys ei ole progressiivisesta kasvustamme suuren uskon omaaviksi, sellainen on täysin vastoin nöyrähenkisen Paavalin meille jättämien kirjeiden sisältöä. Kasvua toki on, mutta luonteeltaan se on erilaista. Kasvussamme kristittyinä on kysymys yhä suuremmasta riippuvuudestamme Jeesuksen armosta ja siitä kiitollisina haluamme tutustua yhä paremmin Herraamme.

:bible:

Pietari (2 Piet 3:18) kirjoitti:ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa.
Hänen olkoon kunnia sekä nyt
että hamaan iankaikkisuuden päivään.

Käsite ”uskosta uskoon” valottaa myös sitä, mitä evankelioiminen on. Ilosanoma menee eteenpäin, kun Jeesus löytää ja pelastaa meidät. Raamatun tekstit ovat Jumalaan uskovien kirjoittamia ja Pyhän Hengen vaikutuksesta julkituoduissa teksteissä näkyy niiden kirjoittajien usko. Ensin oli kirjoittajien usko ja nyt raamatullisesta kirjoituksesta syntyy usko tekstin lukijan sydämessä – pelastus on edennyt ”uskosta uskoon”. Sama tapahtuu myös uskovan julistajan julistaessa lakia ja armoa: ensin on julistajan usko ja hänen välittämänsä ilosanoman kautta joku kuulija uudestisyntyy Jumalan lapseksi. Välikätenä toimivan toisen uskovan sydämen usko saa kodin myös Sanan vastaanottaneen kuulijan tai lukijan sydämessä – ketju etenee ”uskosta uskoon”. Kuulija tai lukija - myös uskovan kirjoittama raamatullinen kirja voi herättää uskon, kunhan kirja vain sisältää kirkkaan evankeliumin sanoman.

Kirjoittaja **kalamos** » 18.11.2019 17:05

Annora kirjoitti:
Ajattelen meille kaikille tuttuja ilmaisuja:
- päivästä toiseen tai voisi myös sanoa jostain jatkuvasti tapahtuvasta asiasta, jotta se on "päivästä päivään", vaikkapa auringon nousu ja auringon lasku.

Tuo ilmaisee aivan selvästi samankaltaista ja jatkuvuutta.

Niin on myös "uskosta uskoon", se jatkuu samanlaisena päivästä toiseen ja niinpä "vanhurskas on elävä uskosta" - päivästä päivään.

Tuolla alkupuolella jo olikin esillä ilmaisu
kirkkaudesta kirkkauteen,
johon näyttää sisältyvän
paitsi jatkuminen
myös muutos lisääntyvänä kirkkautena.

:bible:

Paavali (2 Kor 3:18) kirjoitti:Mutta me kaikki,
jotka peittämättömin kasvoin katselemme
Herran kirkkautta kuin kuvastimesta,
muutumme saman kuvan kaltaisiksi
kirkkaudesta kirkkauteen,
niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.

Samalla tavalla voisi varmaan ajatella
olevan uskon kanssa,
jonka alkaja ja täydelliseksi tekijä
Jeesus on.

:bible2:

Raamattu kansalle

Heprealainen (Hepr 12:2) kirjoitti:katse kiinnitettynä
uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään,
Jeesukseen

Kirjoittaja **Annora** » 18.11.2019 11:25

Ajattelen meille kaikille tuttuja ilmaisuja:
- päivästä toiseen tai voisi myös sanoa jostain jatkuvasti tapahtuvasta asiasta, jotta se on "päivästä päivään", vaikkapa auringon nousu ja auringon lasku.

Tuo ilmaisee aivan selvästi samankaltaista ja jatkuvuutta.

Niin on myös "uskosta uskoon", se jatkuu samanlaisena päivästä toiseen ja niinpä "vanhurskas on elävä uskosta" - päivästä päivään.

Luther 1545:

17 sintemal darinnen offenbaret wird die Gerechtigkeit, die vor Gott gilt, welche kommt aus Glauben in Glauben; wie denn geschrieben stehet: Der Gerechte wird seines Glaubens leben.

Kirjoittaja **kalamos** » 18.11.2019 09:22

Viimeisimmässä viestissäni kysyin itseltäni,
avautuisikohan minulle nyt,
mitä Paavali sanoo:

:bible:

Paavali (Room 1:16-17) kirjoitti:Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.
Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy
uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
"Vanhurskas on elävä uskosta".

Luin illalla tätä viestiketjua läpi useammankin kerran
ja nyt vielä aamulla uudelleen
ja kyllä minä nyt ymmärsin tähänastisen.
Ja kun Talutettavakin tuli samaan johtopäätökseen,
niin se tietenkin rohkaiseee,
että en ole ihan pöpelikössä.

Mutta kun tutkistelin Jukan kysymyksiä,
niin monikin niistä on jäänyt vielä vaille
sellaista seikkaperäistä vastausta,
jota Jukka kaipasi.
Esimerkiksi tekninen tutkinta siitä,
"missä" Jumalan Vanhurskaus ilmestyy,
on jäänyt tekemättä.

Jukka kirjoitti:Mutta mihin silloin sana "siinä" (jae 17a) viittaa: evankeliumiin, pelastukseen vai uskovaiseen? Sana on yksikössä.

Evankeliumi eli ilosanoma
ristiinnaulitusta Kristuksesta
on Jumalan Voima,
joka pelastaa.

:bible:

Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.
Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy

Siinä ... evankeliumissa ...
jota Paavali ei häpeä,
ilmestyy meille Jumalan Vanhurskaus
monessakin eri merkitysvivahteessa.

Ensinnäkin
Paavalin julistamassa evankeliumissa
ilmestyy meille
Jumalan Vanhurskaus eli Jeesus Kristus.
Hän on ainoa Vanhurkas.

Toiseksi Paavalin julistamassa evankeliumissa
ilmestyy meille
Jumalan Vanhurskaus eli Oikeudenmukaisuus.
Hän otti omalle kontolleen luomansa ihmisen teot.

Kolmanneksi
Paavalin julistamassa evankeliumissa
ilmestyy meille
Jumalan Vanhurskaus eli Jumalan Lahja.
Me saamme lahjaksi Jumalan Vanhurskauden.

Ja tämän evankeliumin,
jonka Paavali näin tuo kiteytettynä esiin
jo kirjeensä alkuriveillä,
Paavali oli saanut suoraan Jeesukselta,
eikä esimerkiksi Jeesuksen opetuslapsilta.
Ja sitten Paavali julistaa meille tuon evankeliumin.

Roomalaiskirje on siis
Paavalin julistama armon evankeliumi meille pakanoille.
Vaikka hän aina välillä mainitseekin juutalaiset,
jotka valitettavasti eivät ottaneet vastaan
Jumalan Vanhurskautta eli Jeesusta Kristusta.

:bible:

Paavali (Room 10:1-4) kirjoitti:
Veljet,
minä toivon sydämestäni
ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä,
että he pelastuisivat.

Sillä minä todistan heistä,
että heillä on kiivaus Jumalan puolesta,
mutta ei taidon mukaan;

sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta,
vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan,
eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
Sillä Kristus on lain loppu,
vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.

Kristus on lain täyttymys
vanhurskaudeksi jokaiselle,
joka uskoo.

Laki täytettiin siten,
että Jeesus täytti sen viimeistä piirtoa myöten.
Jeesus on ainoa Vanhurskas.

Laki täytettiin siten,
että synti sai lain määräämän seuraamuksen.
Jeesus on viaton Uhrikaritsa meidän edestämme.

Ja kaiken sinetöi evankeliumin ilmoitus siitä,
että Jeesus on noussut kuolleista.
Siksi me tiedämme,
että todellakin kaikki on
:bible3:

Täytetty/Maksettu :bible3:

Tässä ilosanomassa ilmestyy
meille koko ajan alusta loppuun saakka
Jumalan Vanhurskaus.

Kirjoittaja **talutettava** » 16.11.2019 23:35

kalamos kirjoitti:Uskonelämä alkaa kääntymisestä.
Siis ... ensin on kääntyminen.
Vasta kun olemme kääntyneet,
me voimme uskoa.

Eli minä olen kääntynyt.
Sain lahjaksi uskon - Jeesuksen uskon.
Ja sitten minä elän tuossa Hänen uskossaan.

Paavali (Gal 2:20) kirjoitti:ja minä elän,
en enää minä,
vaan Kristus elää minussa;
ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa,
hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni.

Paavali oli saavuttanut fariseuksena tason,
josta sanottiin, että on nuhteeton.
Siis Mooseksen lakiin nähden.
Tuon saavutuksensa Paavali heitti roskakoriin,
kun sai osakseen tuon
Jeesuksen uskon kautta saatavan vanhurskauden.

Paavali (Fil 3:8-9) kirjoitti:Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi
tuon ylen kalliin,
Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani,
tuntemisen rinnalla,
sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki
ja pidän sen roskana
- että voittaisin omakseni Kristuksen
ja minun havaittaisiin olevan hänessä
ja omistavan, ei omaa vanhurskautta,
sitä, joka laista tulee,
vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta,
sen vanhurskauden,
joka tulee Jumalasta uskon perusteella

Avautuisikohan minulle nyt,
mitä Paavali sanoo:

Paavali (Room 1:16-17) kirjoitti:Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.
Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy
uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
"Vanhurskas on elävä uskosta".

Tuossa tutkiessani uskoon liittyviä kohtia Raamatusta, tuli esille tuo "uskosta uskoon" kohta Roomalaiskirjeestä ja muistelin, että siitä on olemassa Jukan tekemä aloitus täällä.

Luin kommentit läpi ja täällä viimeisenä oli kalamoksen kommentti, jossa "uskosta uskoon" on hänelle avautunut juuri samalla tavalla, kuin itsekin siitä ajattelen.

Lähinnä tuo Filipin seurakunnalle Paavalin kirjoittama tekstikohta oli omalta kohdaltani avain tuon "uskosta uskoon" avautumiselle.

:bible:

Paavali ( Fil 3:9) kirjoitti:
ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;

Eli olen samaa mieltä tässä kalamoksen pohdinnan kanssa.

Kirjoittaja **kalamos** » 03.06.2018 14:42

Uskonelämä alkaa kääntymisestä.
Siis ... ensin on kääntyminen.
Vasta kun olemme kääntyneet,
me voimme uskoa.

Tai ...
oikeastaan kysymys ei ole minun uskostani.
Vaan Jeesus on läsnä tuossa tilanteessa,
jossa Pyhä Henki vetää minua Kristuksen luo.
Ja jos minussa tapahtuu mielenmuutos eli kääntyminen,
niin sitten siitä hetkestä alkaen Jeesus vaikuttaa uskon.

Siis ...
minä käännyin ja huomasin saaneeni lahjaksi uskon.
Kysymys on siis loppujen lopuksi
Jeesuksen uskosta,
joka aktivoitui minussa,
kun käännyin.

Eli minä olen kääntynyt.
Sain lahjaksi uskon - Jeesuksen uskon.
Ja sitten minä elän tuossa Hänen uskossaan.

:bible:

Paavali (Gal 2:20) kirjoitti:ja minä elän,
en enää minä,
vaan Kristus elää minussa;
ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa,
hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni.

Siis ...
minä käännyin ja sain siinä hetkessä lahjaksi uskon.
Ja niin minä uskoin Jeesukseen.

Mutta sen jälkeen
minä olen elänyt elämääni Jumalan Pojan uskossa.

Ja nyt minä olen tämän uskon tähden vanhurskas.
Minä olen siis vanhurskas sen uskon tähden,
jonka Jeesus vaikuttaa,
ja jonka kantava voima alusta loppuun saakka on Jeesus.

Paavali oli saavuttanut fariseuksena tason,
josta sanottiin, että on nuhteeton.
Siis Mooseksen lakiin nähden.
Tuon saavutuksensa Paavali heitti roskakoriin,
kun sai osakseen tuon
Jeesuksen uskon kautta saatavan vanhurskauden.

:bible:

Paavali (Fil 3:8-9) kirjoitti:Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi
tuon ylen kalliin,
Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani,
tuntemisen rinnalla,
sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki
ja pidän sen roskana
- että voittaisin omakseni Kristuksen
ja minun havaittaisiin olevan hänessä
ja omistavan, ei omaa vanhurskautta,
sitä, joka laista tulee,
vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta,
sen vanhurskauden,
joka tulee Jumalasta uskon perusteella

Avautuisikohan minulle nyt,
mitä Paavali sanoo:

:bible:

Paavali (Room 1:16-17) kirjoitti:Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.
Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy
uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
"Vanhurskas on elävä uskosta".

Siis ...
Jumalan vanhurskaus ...
ilmestyi minulle uskon kautta,
ja sitten siitä alkaen
minä olen elänyt tuossa uskossa.

Ja koko ajan puhutaan Jeesuksen uskosta
eli Jumalan Pojan uskosta.
Siinä lahjauskossa minä sain
ottaa vastaan pelastuksen
ja sitten siitä alkaen olen saanut elää siinä.

Kirjoittaja **Magda-sisko** » 03.06.2018 11:12

Paavali (Room. 1:17) kirjoitti:Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy
uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
"Vanhurskas on elävä uskosta".

Tutkin Roomalaiskirjettä yrittäen porautua joka (suomennettuun) sanaan. Mitä tässä tarkoittaa uskosta uskoon? Miksei vain uskon avulla tai uskossa?

Tulen kyselemään Rm-kirjeestä vielä muutakin, toivottavasti vastaaja(t) olette kärsivällisiä kanssani.

Kirjoittaja **kalamos** » 23.08.2015 08:38

Esimerkiksi Aabraham oli ensinnäkin vanhurskautettu uskon kautta.

:bible:

Paavali (Room 4:2-5) kirjoitti:Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu,
on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
Sillä mitä Raamattu sanoo?
"Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".
Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen,
joka vanhurskauttaa jumalattoman,
sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi

Mutta sitten Aabrahamin elämässä ilmeni tästä uskosta seuraavia
uskon tekoja. Ja näin Jumalan vanhurskaus ilmeni hänessä
jatkuvasti uusina uskon tekoina.

Siis ensin tulee Jumalan Sana eli evankeliumi,
johon sisältyy Jumalan voima.
Jos me otamme sen vastaan,
niin me saamme lahjaksi uskon ja meidät vanhurskautetaan.
Sen jälkeen Sanan voima vaikuttaa meissä uskon tekoja,
joissa Jumalan vanhurskaus tulee esiin.

Jumalan Sana eli Jeesus Kristus on tuon uskon alkaja.
Hän vaikuttaa meissä uskon.
Ja sitten meillä on etuoikeus elää tuossa Hänen uskossaan.
Siis Jeesus Kristus on tuon uskon lähde alusta loppuun saakka.

Jeesus ja Hänen uskonsa ovat meille lahja.
Ne, jotka ottavat tämän lahjan vastaan ovat
vanhurskautettuja ja elävät vanhurskasta elämää uskon kautta.
Ne, jotka tuon lahjan hylkäävät, ovat
vääriä eli epävanhurskaita eli antivanhurskaita,
ja he elävät elämää joka ei ole kuuliaista Herralle.

Siis vanhurskaissa vaikuttaa eri voima kuin epävanhurskaissa.
Meissä vaikuttaa evankeliumiin kätketty Jumalan voima,
jossa Jumalan vanhurskaus ilmestyy
tai ehkä oikeammin käännettynä paljastuu tai tulee ilmi
uskosta uskoon ... siis kääntymisestä alkaen aina uusina uskon tekoina.

Aabrahamin kohdalla huippukohta tämän vanhurskauden ilmenemisessä oli se,
että Hän oli valmis uhraamaan oman poikansa.
Ja silloin Hän sai nähdä Jeesuksen päiviin ja ymmärtää,
että ei hänen tarvitse uhrata poikaansa.
Jumala tulee antamaan oman Poikansa uhriksi,
ja niin meillä on nyt evankeliumi ja siihen kätkeytyvä Voima,
joka saa aikaiseksi sen, että me synteihimme kuolleet
voimme tulla siirretyksi kuoleman tilasta takaisin elämään uskon kautta,
ja sitten elää tässä uskossa koko vaelluksemme ajan siten,
että Jumalan vanhurskaus paljastuu tai tulee ilmi meissä.

Raamattu on Jumalan omasivu

Uskosta uskoon ?

Lähetä vastaus

Laajenna näkymää Otsikko: Uskosta uskoon ?

Re: Uskosta uskoon ?

Re: Uskosta uskoon ?

Re: Uskosta uskoon ?

Re: Uskosta uskoon ?

Re: Uskosta uskoon ?

Re: Uskosta uskoon ?

Re: Uskosta uskoon?

Re: Uskosta uskoon?

Uskosta uskoon?

Re: Uskosta uskoon ?