Annu kirjoitti:
Kalamos kirjoitti, että olemme pelastetut, koska olemme Jeesuksessa
Kristuksessa. Mielessäni oli kuitenkin, että pystyisimmekö edes ottamaan
Jeesusta vastaan Herraksemme, jos paholainen lukisi ajatuksemme ja
syöttäisi meille koko ajan valheellisia ajatuksia Jeesuksesta ja pelastuksesta.
Mietinkin ensin,
että mitähän Sinä tarkoitat.
Ajattelin jopa kysäistä,
ennenkuin kommentoisin.
Mutta sitten kuitenkin vastasin
ja en ihan maaliin osunut.
Mutta mennäänpä ajassa taaksepäin
siihen hetkeen,
kun emme vielä olleet uskossa.
Todellinen Valkeus lähestyi meitä.
Ehkä olimme Sanan kuulossa.
Sanan, joka on ihmisten Valkeus.
Ja kutsu soi.
Ja nyt kaksi voimaa taisteli meistä.
Ratkaisu oli meidän.
Tähän liittyy Kirjoittajan esille ottama
Sanan kohta,
joka oikeammin käännettynä
löytyy Aapeli Saarisalon käännöksestä
ja myös vaikkapa
vuoden 92 kirkkoraamatusta.
Otan sen nyt
Raamattu kansalle käännöksestä.
Johannes (1:5) kirjoitti:
Valo loistaa pimeydessä,
eikä pimeys ole saanut sitä valtaansa.
Tuossa ei siis ole kysymys
käsittämisestä tai esimerkiksi
ajatusten lukukyvystä,
vaan kysymys on
omaksi ottamisesta.
Itse asiassa ihminen,
joka ei usko,
joutuu vastustamaan
Jumalan vetovoimaa
ja Jeesuksen ottamista vastaan.
Jumalan hyvyys
vetää jokaista parannukseen.
Raamattu puhuu myös siitä,
että ihmisen elämässä
on yleensä ainakin kolme
etsikon kautta.
Silloin ihminen on tavalla ja toisella
Jumalan puhuttelussa.
Jumala vetää ihmistä Poikansa tykö,
joka pelastaa ihmisen sielun
vajoamasta alas
ja antaa hänelle
Elämän valkeuden.
Ei ihmisellä ratkaisun hetkellä
ole vielä uskoa.
Ei hän ole eikä elä uskossa.
Mutta hän kokee silti
Jumalan tavalla tai toisella
koskettavan häntä,
ja vetävän häntä luokseen.
Ja nyt ihminen on tilanteessa,
jossa tietää
myrkkykäärmeen pureman seuraukset
ja samalla tiedostaa sen,
että Jumala haluaa pelastaa
hänen elämänsä.
Ja niin hän voi mitään
mistään ymmärtämättä
vain nostaa katseensa
tuohon Jumalan tarjoukseen,
vaikka se on yhtä outoa
kuin se oli israelilaisille
kuolemaisillaan olevana
nostaa katseensa vaskikäärmeeseen.
Ja tuo katseen kääntäminen
purevista käärmeistä
vaskikäärmeeseen
riittää uuden elämän alkamiseen
jossa kantavana voimana
on alusta loppuun asti
Jeesuksen usko.
Me elämme Jeesuksen uskossa.
Me saamme siis lahjaksi
uskon ja vanhurskauden.
Sanalla sanoen saamme ottaa
vastaan Jumalan lahjana meille
Jeesuksen eli Pelastuksen.
Se,
onko meillä kääntymishetkellä
uskoa vai eikö ole,
ei vaikuta lopputulokseen.
Jokainen,
joka nostaa katseensa,
pelastuu.
Ja jos näin tapahtuu,
niin ei paholainen sille mitään voi,
vaikka kykenisikin lukemaan
ihmisen ajatukset.
Kirjoittaja kirjoitti:Fil. 4:7
ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Uskon, että Herra varjelee ajatuksemme, niin että saatana ei niitä tunne
Siinä on kysymys oikeastaan
mielenrauhasta.
Paavali (Fil 4:6) kirjoitti:
Älkää mistään murehtiko,
vaan kaikessa saattakaa pyyntönne
rukouksella ja anomisella
kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi
Siis mieltämme painavat
huolet ja murheet,
jotka aiheuttavat levottomuutta,
saamme tuoda Jumalalle tiettäväksi.
Ja silloin niiden tilalle
tuleekin Hänen Rauhansa.
Paavali (Fil 4:7) kirjoitti:
ja Jumalan rauha,
joka on kaikkea ymmärrystä ylempi,
on varjeleva
teidän sydämenne ja ajatuksenne
Kristuksessa Jeesuksessa.
Siis meidän ajatuksemme
pysyvätkin nyt Jeesuksessa.
Mutta jos pysymme murehtimisessa,
niin olemme levottomia,
ja ajatuksemme karkaavat.
Siis mitä ajatella.
Mihin ohjaamme ajatuksemme.
Paavali (Fil 4:8) kirjoitti:
Ja vielä,
veljet,
kaikki,
mikä on totta,
mikä kunnioitettavaa,
mikä oikeaa,
mikä puhdasta,
mikä rakastettavaa,
mikä hyvältä kuuluvaa,
jos on jokin avu
ja jos on jotakin kiitettävää,
sitä ajatelkaa
