Kyllä!
Sinä olet ymmärtänyt kaikkein tärkeimmän
miehen ja naisen välisestä suhteesta.
Raamatun ensimmäinen maininta
kustakin asiasta on avain
asian ymmärtämiseen.
Ensimmäinen maininta
ihmisestä miehenä ja naisena
löytyy päätöksenä
Raamatun peruskertomukselle.
Tämä oli siis viimeinen tekeminen,
joka tarvittiin kuuden päivän
työrupeamaan:
Mooses (Gen 1:26-28) kirjoitti:
Ja Jumala sanoi:
"Tehkäämme ihminen
kuvaksemme, kaltaiseksemme;
ja vallitkoot he
meren kalat ja taivaan linnut
ja karjaeläimet
ja koko maan ja kaikki matelijat,
jotka maassa matelevat".
Ja Jumala loi ihmisen
omaksi kuvaksensa,
Jumalan kuvaksi hän hänet loi;
mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
Ja Jumala siunasi heidät,
ja Jumala sanoi heille:
"Olkaa hedelmälliset
ja lisääntykää ja täyttäkää maa
ja tehkää se itsellenne alamaiseksi;
ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut
ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".
Siis ihminen on Jumalan kuva.
Sana Jumala tarkoittaa Valtiasta.
Ja niin ihmisenkin tehtäväksi
annettiin sama tehtävä,
mikä Jumalalla on.
Ihminen oli maan valtias.
Mies yksin ei voisi olla
Jumalan tätydellinen kuva.
Jumalalla on sekä miehekkäitä
että naisellisia ominaisuuksia.
Jumala esiintyy siis Raamatussa
sekä maskuliinina että feminiininä.
Eikä mies yksin voisi lisääntyä
ja täyttää maata.
Siis Raamatun peruskertomus
jo osoittaa,
että Raamatun ilmoitus
perustuu siihen huipentumaan,
jota miehen ja naisen yhdistelmä kuvaa.
Ja asia vahvistuu,
kun siirrymme
ensimmäiseen jatkokertomukseen.
Myös sen päätöksenä on
miehen ja naisen välinen suhde.
Jatkokertomus siis tarkentaa
peruskertomuksen tärkeintä sanomaa.
Ja nyt keskitytään erityisesti
kuudennen päivän aivan päätteeksi
tapahtuneeseen Vaimon luomiseen.
Mooses (Gen 2:18) kirjoitti:
Ja Herra Jumala sanoi:
"Ei ole ihmisen (miehen)
hyvä olla yksinänsä,
minä teen hänelle avun,
joka on hänelle sopiva".
Siis miehen ei ole hyvä olla,
jos hänellä ei ole vaimoa.
Mutta tuon jakeen jälkiosa viittaakin
sitten jo siihen,
että mies voisi menehtyä,
jos hänellä ei olisi
auttajaa eli pelastajaa.
Siis vaimo oli Aadamille huipputärkeä,
ensinnäkin sen tähden,
jotta hän saisi elää
Rakkaussuhteessa tämän kanssa.
Mutta vaimo oli Aadamille välttämätön,
jotta maan päällä oleva
yksi ja ainoa ihminen
olisi autettavissa eli pelastettavissa,
jos Aadam rikkoisi Jumalan käskyn
eli kieltolain,
joka mainitaan juuri tuossa samassa
asiayhteydessä.
Mooses (Gen 2:16-18) kirjoitti:
Ja Herra Jumala käski ihmistä (miestä)
sanoen:
"Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista,
mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö,
sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt,
pitää sinun kuolemalla kuoleman".
Ja Herra Jumala sanoi:
"Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä,
minä teen hänelle avun,
joka on hänelle sopiva".
Jos Aadamilla ei olisi ollut
tuota sopivaa apua eli pelastusta,
niin Aadam olisi joutunut
ikuiseen eroon Jumalasta,
jos olisi epäuskossaan langennut
syömään kielletystä puusta.
Eli tuo Aadamin lisääntyminen
oli välttämätön asia,
jotta hän voisi langetessaan
tulla autetuksi eli pelastetuksi.
Ja niin Jumala teki tavallaan
keisarileikkauksen,
ja otti Aadamin kylkihaavasta
ulos puolison,
joka oli samaa lihaa ja luuta
kuin Aadam.
Ja nyt kun nämä kaksi
saattoivat lisääntyä,
niin auttaja eli pelastaja
voisi tulla maailmaan
pelastamaan koko ihmissuvun.
Ja näinhän sitten tapahtui.
Samoin kuin
Aadamin kylkisiivusta otettiin
ulos Morsian eli Vaimo,
otettiin Kristuksen kylkihaavasta
esiin Morsian eli Vaimo eli seurakunta.
Mikään muu kuin Vaimo
ei siis olisi ollut Aadamille sopiva apu.
Ja kun sitten tuo Jumala
saattaa kuin vihkialttarille
isänä Tyttärensä vihittäväksi Aadamille,
niin Aadam sanoo jotakin,
mikä kattaa nuo molemmat asiat,
minkä tähden Jumala loi
naisen miehen rinnalle.
Mooses (Gen 2:23) kirjoitti:
"Tämä on nyt luu minun luistani
ja liha minun lihastani;
hän kutsuttakoon miehettäreksi,
sillä hän on miehestä otettu".
Aadam näki niin ihastuttavan olennon,
että oli vähällä mennä sanattomaksi.
Mutta nukutuksesta herättyään
sitten kuitenkin jatkoi hänelle kuuluvaa
tehtävää antaa nimet kaikille
Jumalan luomille olennoille.
Mitä tuo miehetär sitten
oikein pitääkään sisällään,
niin se on jotain valtavan paljon
ihmeellisempää kuin mies.
Raamattu kertoo oikeastaan
alusta loppuun saakka
vain yhdestä asiasta.
Rakkaudesta.
Ja tuo Rakkaus edellyttää
kahta osapuolta.
Miestä ja naista.
Siis kaksi sukupuolta tarvitaan,
jotta voi tapahtua lisääntyminen.
Oli sitten kysymys ihmisistä,
eläimistä tai vaikka kasvikunnasta.
Ja suurin ja korkea-arvoisin
on tietenkin Jumalan
ja Jumalan kuvaksi luodun ihmisen
Rakkaussuhde.
Ja suurin Rakkauden teko
oli Jeesuksen ristinkuolema.
Sen Rakkauden teon kautta
Hän vetää kaikkia puoleensa.
Synti siis erottaa ihmisen Jumalasta.
Ja niin oli jo ennen maailman perustamista
päätetty Jumalan Pelastussuunnitelmassa,
että jos tapahtuu jotakin sellaista,
että synti
eli tuo Jumalasta erottava tekijä
nousee ilmoille,
niin Jumalan Poika eli Esikoinen
tulee maailmaan luuksi ja lihaksi
jollainen Aadamkin oli,
ja kelvollisena sukulunastajana
eli Vaimon Siemenenä
ja pelastaa maailman
synnin ja kuoleman vallasta.
Ja tähän salaisuuteen Paavali viittaa
puhuessaan
miehen ja naisen välisestä Rakkaudesta.
Paavali (Ef 5:25-33) kirjoitti:
Miehet,
rakastakaa vaimojanne,
niinkuin Kristuskin rakasti
seurakuntaa
ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
että hän sen pyhittäisi,
puhdistaen sen,
vedellä pesten,
sanan kautta,
saadakseen asetetuksi eteensä
kirkastettuna seurakunnan,
jossa ei olisi tahraa
eikä ryppyä
eikä mitään muuta sellaista,
vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.
Samalla tavoin tulee myös
miesten rakastaa vaimojansa
niinkuin omia ruumiitaan;
joka rakastaa vaimoansa,
hän rakastaa itseänsä.
Sillä eihän kukaan koskaan
ole vihannut omaa lihaansa,
vaan hän ravitsee ja vaalii sitä,
niinkuin Kristuskin seurakuntaa,
sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä.
"Sentähden mies luopukoon
isästänsä ja äidistänsä
ja liittyköön vaimoonsa,
ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."
Tämä salaisuus on suuri;
minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.
Mutta myös teistä kukin kohdaltaan
rakastakoon vaimoaan
niinkuin itseänsä;
mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.
Ja tätä salaisuutta nyt hiukan avasin.
Tämä keskustelu on siis jotakin,
mikä alkaa Raamatun ensimmäiseltä lehdeltä
ja päättyy vasta viimeisellä lehdellä.