Jeesuksen uskon vaellus
tavallaan alkoi siitä,
että Hän meni kasteelle.
Johannes Kastaja näki Pyhän Hengen
kyyhkysen muodossa laskeutuvan
taivaasta alas ja jäävän Jeesuksen päälle.
Kysymys on vastaavasta ilmiöstä,
joka kerrotaan
Raamatun toisessa jakeessa,
kun Jumalan Henki liikkui/leijaili/lepatti
kuin kyyhkynen taivaassa vetten päällä.
Eli nyt Jeesus oli upotettu samaan veteen,
johon kansa oli upottanut syntinsä.
Jeesus vastaavasti toi sinne vanhurskautensa,
ja otti päälleen ihmisten synnit,
ja kantoi niitä päällään siitä alkaen.
Hän oli alunperin jo tullut
ihmisen aluksi siten,
että Korkeimman Voima
oli varjonnut neitsyen.
Mutta nyt Hän oli saanut
työtehtäväänsä varten
tuon Voiman erityisvarustuksen.
Sen lisäksi taivas ilmoitti
kuuluvalla äänellä seuraavan:
Matteus (3:17) kirjoitti:
Ja katso,
taivaista kuului ääni,
joka sanoi:
"Tämä on minun rakas Poikani,
johon minä olen mielistynyt".
Ja sitten kastejuhla on ohi,
ja Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan
perkeleen kiusattavaksi.
Perkele vaanii aina kuin käärme
kielletyn puun äärellä.
Kun Jeesus oli paastonnut
40 vuorokautta, Hänen tuli nälkä.
Ja nyt oli perkeleen aika iskeä
Jumalan Pojan kimppuun.
Ja hän ehdottaa jotain vastaavaa,
kuin ehdotti Eevalle
hyvän- ja pahantiedon puun juurella.
Siis paholainen antoi niin
Eevan kuin Jeesuksenkin ymmärtää,
että ei Jumala nyt oikein kunnioitettava ole,
kun toi Sinut tänne erämaahan nääntymään.
Jos Sinä todella olet Jumalan Poika,
niin tee nyt hyvä mies jotakin,
ettet heti alkuunsa kuole pois,
ennenkuin mitään olet ehtinyt tehdä.
No ei täällä erämaassa kyllä syötävää ole,
mutta käske näidin kivien muuttua leiviksi.
Jos olet Jumalan Poika,
niin pystythän Sinä siihen.
Ei kai Isäsi siitä pahaa tykkää,
kun kerran on Sinuun mielistynyt.
Jeesus ei suostunut astumaan
Jumalan valtuuksiin
perkeleen kehotuksesta.
Ja Jeesus vastaa perkeleelle
käyttäen itsestään sanaa ihminen.
Matteus (4:3) kirjoitti:
Mutta hän vastasi ja sanoi:
"Kirjoitettu on:
'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,
vaan jokaisesta sanasta,
joka Jumalan suusta lähtee'."
Jeesuksen oli elettävä ihmisenä
täydellinen elämä ilman syntiä.
Yksikin hairahdus,
ja Aadamin suku jäisi pelastamatta.
Perkele yrittää uudelleen
saada Jumalan Pojan tekemään
jotakin sellaista, joka korottaisi Poikaa.
Silloin perkele otti Hänet
kanssansa pyhään kaupunkiin
ja asetti hänet pyhäkön harjalle.
Ja sitten taas piikittely:
Jos Sinä olet Jumalan Poika.
No todista se.
Vai pelkäätkö, että et olekaan.
Että Isä ei suojaakaan Sinua.
Matteus (4:7) kirjoitti:
"Jos sinä olet Jumalan Poika,
niin heittäydy tästä alas;
sillä kirjoitettu on:
'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta',
ja: 'He kantavat sinua käsillänsä,
ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."
Jeesus pysyy samalla linjalla.
Hän ei asetu koettelemaan Jumalaa.
Matteus (4:7) kirjoitti:
Jeesus sanoi hänelle:
"Taas on kirjoitettu:
'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."
Jeesus on siis nyt kirjaimellisesti
kuolemassa nälkään.
Hän olisi kuollut,
jos koko kiusaussarjan päätteeksi
enkelit eivät olisi tulleet
ja tehneet Hänelle palvelusta.
Ulkoisesti vaikutti siltä,
että Jeesus olisi Jumalansa rääkättävänä erämaassa.
Ja nyt perkele iskee valttikorttinsa pöytään.
On sitä parempiakin jumalia
kuin tuo Sinun Jumalasi.
Esimerkiksi minä.
Minä annan Sinulle
nämä Sinulle niin rakkaat ihmiset
ilman tällaista rääkkiä.
Matteus (4:8-9) kirjoitti:
Taas perkele otti hänet kanssansa
sangen korkealle vuorelle
ja näytti hänelle
kaikki maailman valtakunnat
ja niiden loiston
ja sanoi hänelle:
"Tämän kaiken minä annan sinulle,
jos lankeat maahan
ja kumarrat minua".
Ja Jeesus voittaa pelin.
Mikään ei saanut Jeesusta
korottamaan itseään.
Mikään ei saanut
Jeesusta lankeamaan siihen,
mihin Aamurskon poika eli
Lucifer oli aikanaan langennut.
Matteus (4:10) kirjoitti:
Silloin Jeesus sanoi hänelle:
"Mene pois, saatana;
sillä kirjoitettu on:
'Herraa, sinun Jumalaasi,
pitää sinun kumartaman
ja häntä ainoata palveleman'."
Tässä on jo vastaus kysymykseesi.
Jeesus on Jumala.
Hän on ikuisuudesta asti
ollut Jumala Jumalan tykönä.
Ainosyntyinen Poika Isän Helmassa.
Mutta Hän on ja haluaa olla
nimen omaan siinä asemassa,
että hänellä on Isä Jumala.
Siis Hän itse on Jumalan Poika.
Ja niin meidänkään ei pidä
tietenkään muuttaa
Sanassa eli Kirjoituksissa
mitään korottaaksemme Jeesusta.
Jeesus on ainutsyntyinen Jumala.
Ollut sitä jo ennenkuin aikaa olikaan.
Iankaikkisuudesta asti.
Ja Isä Jumala on asettanut
Poikansa kaiken pääksi.
Poika on siis nimenomaan
Jahve Jumala
jo ennen maailman perustamista.
Ennenkuin mitään oli luotu.
Siis sekä Isän
että Pojan nimi on Jahve.
Ollut jo ikuisuudesta asti.
Nimi Jeesus, joka tarkoittaa Pelastusta,
Hänelle annettiin vasta
enkelin käskystä silloin,
kun Hän tuli ihmiseksi maan päälle.
Mutta sitä ennen Hänellä
on ollut Hänen Isänsä nimi.
Ja kun Hän jättää opetuslapsensa
hetkeksi Isän Käsiin,
niin Hän viittaa tuohon
Isän nimeen,
joka on ollut Hänenkin nimensä
jo ikuisuudesta.
Johannes (17:11) kirjoitti:
Pyhä Isä,
varjele heidät nimessäsi,
jonka sinä olet minulle antanut
Siis Pojan nimi on ollut Jahve
ikuisuudesta asti.
Mutta sitten,
kun ihminen oli langennut
ja tarvitsi Pelastajaa,
niin kaikki on
tähdännyt ennen maailman
perustamista laaditun
pelastussuunnitelman mukaan siihen,
että Poika tulee ihmiseksi maailmaan
ja Hänelle annetaan nimi Jeesus,
mikä tarkoittaa Pelastusta.
יְהוֹשׁוּעַ = Jahve Pelastaa
jēšū́ă‘
Tämä nimi esiintyy
ensimmäisen kerran
kerrottaessa Joosuasta (Ex 17:9).
Nimi Jahve esiintyy VT:n puolella,
mutta UT:n alkuteksteissä sitä ei ole.
Juutalaiset pitävät tuota nimeä
niin pyhänä,
että lukevat sen,
eivät lausu sitä ääneen,
vaan lukevat noissa kohdin
mainitsemasi nimen Adonai.
Ja kun sitten vielä katsotaan
VT:n kreikannosta eli Septuagintaa,
niin siinä on Kyrios.
κύριος = Herra
kyrios
Alussa lainaamassani katkelmassa
puhuttiin selvästi
Isä Jumalasta.
UT:n alkuteksti kuitenkin
käyttää ilmaisua Kyrios.
Raamattulainauksessani
puhutaan selvästi
Isä Jumalasta
ja siinä on kahdestikin
lausahdus:
UT:ssa on
Kyrios
VT:ssa on
Jahve
ja se luettiin
Adonai
VT:n kreikannoksessa
eli Septuagintassa on
Kyrios
Siis katkelma,
jota Jeesus lainasi VT:n puolelta.
Ja jonka Matteus on tallentanut
käyttäen sanaa Kyrios.
Jeesus on Herra.
Minä en normaalisti koe tarvetta
ilmaista asiaa toisin.
Mutta tietenkin joskus,
varsinkin kun esimerkiksi
jehovantodistajat tulevat juttusille,
niin tietenkin haluan korostaa sitä,
että Jeesus on Jahve Jumala.
Tosin ei ole hyödyllistä
alkaa kinaamaan sanoista.
Vaan jotenkin toisin,
täytyy saada tuotua esiin
Totuus Jeesuksesta Kristuksesta.