Raamattu on Jumalan omasivu

Ruut, luku 1

**Lähteet:** Masoreettinen Teksti (MT) = Westminster Leningrad Codex (Sefaria). LXX = Old Greek (Rahlfs). Shaddai→*hikanos* tarkistettu (Precept Austin, joka siteeraa LXX 1:21 *ho hikanos ekakōsen me*). LXX-Ruut on **suhteellisen kirjaimellinen käännös** (toisin kuin Esterin laajentava LXX) — vertailu koskee käännösnyansseja, ei lisäyksiä.

Luvun ydin

Luku 1 vie Naomin täydestä tyhjään ja tuo Ruutin Moabista Bet-Lehemiin. Kaksi kovaa kielellistä havaintoa hallitsee:

1. **1:14 *davqah* vs. *akoloutheō*** — Ruut "tarttui kiinni" (juuri *dvq*, liiton sanasto, 1. Moos. 2:24) Naomiin; LXX kääntää "seurasi" (*akoloutheō*). Kirjan saranasana.
2. **1:20–21 Shaddai → *hikanos*** — jumalnimi *Shaddai* käännetään ominaisuudeksi "riittävä" (*ho hikanos*), ja nimi *Mara* ("katkera") käännetään merkitykseksi (*Pikra*), ei translitteroida.

LXX-Ruut on muutenkin kirjaimellinen; suuria lisäyksiä (kuten Esterin Lisäykset) ei ole.

§1 Jaekohtainen vertailu

1:1 — Asetelma

**MT:** tuomarien aikana (*bi-ymei shfot ha-shoftim*) maassa on nälänhätä (*ra'av*), ja mies Juudan Bet-Lehemistä lähtee asumaan Moabin kentille vaimoineen ja kahden poikansa kanssa.

Havaintoja: tapahtuma-aika on Tuomarien kirjan kausi (epävakaa, väkivaltainen jakso). **Bet-Lehem** = "leivän talo" — ironia, että leivän talossa ei ole leipää. **Moab** on Lootin jälkeläisten kansa (1. Moos. 19:30–38), Israelin sukulainen mutta usein vihollinen; 5. Moos. 23:4–7 sulkee moabilaiset pois Herran seurakunnasta. *Pieni ero:* MT "kaksi poikaansa" (*shnei vanav*); LXX "hänen poikansa" (luku täsmentyy 1:2:ssa).

1:2 — Nimet

**MT:** Elimelekh, vaimo Naomi, pojat Mahlon ja Khilion, efratilaisia Bet-Lehemistä.

Nimet ovat merkitseviä (nomen omen):
- **Elimelekh** (אלימלך) = "Jumalani on kuningas" (*Eli* + *melekh*).
- **Naomi** (juuri *n'm*) = "miellyttävä" — tulee kontrastiin Mara-nimen kanssa (1:20).
- **Mahlon** (juuri *chlh*) = "sairaus/heikkous"; **Khilion** (juuri *klh*) = "loppuminen/häviäminen" — enteelliset nimet, jotka ennakoivat poikien kuoleman. (Molemmat etymologisesti epävarmoja, mutta luennassa enteellisiä.)
- **Efratilaiset** — Bet-Lehemin sukulinja, joka liittyy myöhemmin Daavidiin (1. Sam. 17:12; Miika 5:1).

*LXX-lukutapa (todennettu käyttäjän toimittamasta LXX-tekstistä 2026-06-09):* LXX 1:2 lukee *καὶ ὄνομα τῷ ἀνδρὶ **᾿Ελιμέλεχ*** — siis **Elimelekh**, sama nimi kuin MT:ssä. v0_3 raportoi LXX:n lukevan muodon **Abimelekh**; tämä oli **virheellinen** (ainakaan tämä LXX-traditio ei sitä tue). Aiemmassa v0.4-luonnoksessa lukutapa oli merkitty todentamattomaksi; nyt se on tarkistettu lähteestä ja korjattu. Nimien merkitykset sinänsä ovat varmat (*Eli*=Jumalani, *Avi*=isäni), mutta MT:n ja LXX:n välillä **ei tässä ole eroa**: molemmat lukevat Elimelekh.

1:3, 1:5 — Kuolemat ja "jäi jäljelle"

**MT 1:3:** Elimelekh kuolee; Naomi "jää jäljelle" (*va-tisha'er*) kahden poikansa kanssa, nimettynä vielä "Naomin mies[en vaimona]" suhteessa. **1:5:** myös pojat Mahlon ja Khilion kuolevat, ja "vaimo (*ha-isha*) jäi jäljelle ilman kahta lastaan ja ilman miestään."

Havainto: verbi *va-tisha'er* ("jäi jäljelle") toistuu — Naomi jää kahdesti (ensin miehestä, sitten pojista). Ja 1:5:ssä hän ei ole enää "Elimelekhin vaimo" vaan pelkkä *ha-isha* ("nainen/vaimo") — aseman määrittävä mies on poissa. (Tämä on todennettava sanasiirto; sen sosiaalinen merkitys on luenta.) Heprean järjestys *mi-shnei yelade'ha u-me-ishah* mainitsee lapset ennen miestä.

1:6 — Paluupäätös ja *paqad*

**MT:** Naomi nousee miniöineen palatakseen, sillä hän kuuli, että **Jahve oli huomannut kansaansa** (*paqad YHWH et-ammo*) antaen heille leipää.

***Paqad*** (פקד, "huomata, käydä luona, pitää huolta") on sama verbi, jolla Jahve "huomaa" Saaran (1. Moos. 21:1) ja Hannan (1. Sam. 2:21) — usein juuri hedelmällisyyden/avun yhteydessä. LXX: *episkeptomai* (kirjaimellinen vastine). Ja Bet-Lehemissä on jälleen leipää (ironian sulkeuma).

1:7–13 — Naomi yrittää palauttaa miniänsä

- **1:8:** Naomi sanoo *shovna isha le-veit immah* — "palatkaa kukin **äitinsä** taloon" (ei "isänsä taloon", joka olisi tavanomaisempi; vrt. Tamar palaa isänsä taloon, 1. Moos. 38:11). LXX: *eis oikon mētros autēs*.
- **1:9:** Naomi pyytää, että Herra antaisi heille *menucha* (מנוחה, "lepo, turva" — käytännössä koti uuden avioliiton kautta). LXX: *anapausis*.
- **1:11–13:** Naomi perustelee leviraattilailla (*yibbum*): hänellä ei ole enää poikia, eikä miniöiden kannata odottaa mahdollisia tulevia. *Mar li me'od* ("minulla on hyvin katkera", 1:13) ennakoi Mara-nimeä. LXX: *epikranthē moi*.

1:14 — *Davqah* vs. *akoloutheō* (kirjan saranasana)

**MT:** he itkevät; Orpa suutelee anoppiaan [ja lähtee], mutta Ruut *davqah bah* — "**tarttui kiinni** häneen."

***Davqah*** (juuri *dvq*) on **liiton ja avioliiton sanasto.** Sama juuri 1. Moos. 2:24:ssä: *ve-davaq be-ishto* ("ja mies **tarttuu** vaimoonsa"). MT käyttää avioliittosanastoa kahden lesken, anopin ja miniän, suhteesta — sitoutuminen on sanavalinnaltaan yhtä vahva kuin avioliitossa. Tämä on kova leksikaalinen havainto.

**LXX:** *ēkolouthēsen* (*akoloutheō*, "seurata") — neutraalimpi, seuraamisen verbi (myöhemmin UT:n opetuslapsisanasto, esim. Mark. 1:17). Käännös ei kanna *dvq*:n liittomerkitystä.

*Pehmeä luenta (merkitty):* v0_3 luki tästä "horisontaalinen liitto (MT) vs. vertikaalinen hierarkia (LXX)". Se on uskottava tulkinta sanaerosta, mutta tulkinta — ei tekstin väite. Kova ydin: *dvq* = liiton/avioliiton juuri (Gen 2:24), *akoloutheō* = seuraaminen; merkitysero on todennettava, suhteen "luonteen" luonnehdinta on luenta.

*Lisäys LXX:ssä:* LXX täsmentää Orpan kohtalon — *kai epestrepsen eis ton laon autēs* ("ja palasi kansansa luo"); MT jättää sen implisiittiseksi.

1:15 — *Yevimtekh* vs. *synnymphē*

**MT:** Naomi: "katso, **kälysi** (*yevimtekh*) on palannut kansansa ja **jumaliensa** (*eloheha*) luo; käänny hänen perässään."

- **MT *yevimtekh*** on leviraattisuhteen termi (juuri *ybm*) — täsmällinen sukulaisuussana.
- **LXX *synnymphē*** ("kanssa-miniä") menettää leviraattinyanssin — pelkkä "toinen miniä".
- MT mainitsee Moabin **jumalat** (monikko, *eloheha*) — moabilaisen polyteismin tunnistus (Kemos).

1:16–17 — Ruutin vala

**MT:** *el-asher telkhi elekh… **ammekh ammi ve-elohayikh elohay**; ba-asher tamuti amut* — "minne sinä menet, sinne minä menen… **sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi minun Jumalani**; missä sinä kuolet, siellä minä kuolen." Päättyy valakaavaan: *koh ya'aseh YHWH li ve-khoh yosif* ("tehköön Jahve minulle niin ja niin").

Tämä on kirjan tunnetuin kohta: uskollisuuden ja kääntymisen vala. Ruut sitoo itsensä Naomin kansaan, Jumalaan ja maahan — ja lausuu **Jahven nimen** (ainoa kerta hänen suussaan). Moabilainen nainen omaksuu Israelin liiton vapaaehtoisesti, vastakohtana Orpalle joka palasi "jumaliensa" luo (1:15).

1:18 — Naomin hiljaisuus

**MT:** nähdessään Ruutin lujuuden Naomi *va-techdal le-dabber eleha* — "lakkasi puhumasta hänelle." Suostumus ilmaistaan vaikenemisena, ei sanoina.

1:19 — Paluu Bet-Lehemiin

**MT:** koko kaupunki *va-tehom* ("hämmentyi/kuohahti") heidän tulostaan, ja naiset kysyvät: *ha-zot No'omi* — "tämäkö on Naomi?" Tunnistus ja muutos: nainen joka lähti, palaa tunnistamattomana.

1:20–21 — Mara, ja Shaddai → *hikanos*

**MT:** *al-tiqrena li No'omi, qeren li Mara, ki-hemar **Shaddai** li me'od; ani melea halakhti ve-reqam heshivani YHWH* — "älkää kutsuko minua Naomiksi (miellyttävä), kutsukaa Maraksi (katkera), sillä **Shaddai** on tehnyt minulle hyvin katkeran; minä lähdin täytenä, ja Jahve toi minut takaisin tyhjänä."

Kaksi todennettua käännösvalintaa:

1. **Naomi/Mara-sanaleikki** — nimi (miellyttävä) kääntyy vastakohdakseen (katkera). LXX kääntää Maran **merkityksen**: *Pikra* ("katkera"), ei translitteroi. Käännös valitsee ymmärrettävyyden muodon säilyttämisen sijaan.

2. **Shaddai → *ho hikanos*** (todennettu): jumalnimi *Shaddai* käännetään LXX:ssä molemmissa kohdissa (1:20, 1:21) sanalla *ho hikanos* ("riittävä, kykenevä"). Brentonin/LXX:n 1:21: *kai ho hikanos ekakōsen me* ("ja Riittävä teki minulle pahaa"). Käännös vaihtaa **erisnimen** (Shaddai) **ominaisuudeksi/adjektiiviksi** (riittävä) — jumalnimen oma paino ei käänny.

*Pehmeä luenta (merkitty):* v0_3 rakensi tästä laajan vastakkainasettelun "fyysis-äidillinen Shaddai (juuri *shad* = rinta) vs. abstraktis-filosofinen *hikanos*". *Shaddain* etymologia on aidosti **kiistanalainen** — ehdolla mm. *shadad* ("olla voimakas / tuhota"), *shad* ("rinta"), akkadin *šadû* ("vuori"). "Äidillinen rinta" on yksi ehdotus, ei varmuus. Kova havainto on vain: LXX renderöi *Shaddain* ominaisuudeksi *hikanos* ja menettää erisnimen; teologiset johtopäätökset siitä ovat luentaa.

1:22 — Ohrasadon alku

**MT:** Naomi palaa, ja Ruut moabilainen hänen kanssaan, ja he saapuvat Bet-Lehemiin *bi-tchillat qetsir se'orim* — "**ohrasadon alussa**." LXX: *en archē therismou krithōn*.

Ajankohta on rakenteellinen: ohrasato vie suoraan lukuun 2 (Ruut menee poimimaan tähkiä Boaaksen pellolle). *(Reseptiohuomio: Ruut-kirja luetaan juutalaisessa traditiossa Shavuotina, joka ajoittuu sadonkorjuukauteen — merkitty reseptioksi, ei tekstin väitteeksi.)*

§2 Sanasto

| MT | LXX | Jae | Huomio |
|---|---|---|---|
| *davqah* (*dvq*) | *akoloutheō* | 1:14 | "tarttua kiinni" (liiton/avioliiton juuri, Gen 2:24) vs. "seurata" — kirjan saranasana |
| *paqad* | *episkeptomai* | 1:6 | Jahve "huomasi" kansansa (vrt. Saara 1. Moos. 21:1, Hanna 1. Sam. 2:21) |
| *menucha* (*nwch*) | *anapausis* | 1:9 | "lepo, turva" (koti) — kirjaimellinen vastine |
| *yevimtekh* (*ybm*) | *synnymphē* | 1:15 | leviraattitermi vs. neutraali "kanssa-miniä" |
| *Mara* | *Pikra* | 1:20 | "katkera" — LXX kääntää merkityksen, ei translitteroi |
| *Shaddai* | *ho hikanos* | 1:20–21 | **todennettu**: erisnimi → ominaisuus "riittävä"; jumalnimen paino katoaa |
| *qetsir se'orim* | *therismos krithōn* | 1:22 | ohrasato — ajankohta vie lukuun 2 |
| Elimelekh | *᾿Ελιμέλεχ* | 1:2 | nimimerkitys "Jumalani on kuningas"; **LXX = MT** (v0_3:n "Abimelekh" oli virhe) |

§3 Pohja luvulle 2

Luku 1 päättää asetelman: kaksi leskeä, Naomi ja Ruut, ovat Bet-Lehemissä ilman elättäjää, ohrasadon alkaessa (1:22). Luku 2 seuraa tästä suoraan: Ruut menee poimimaan tähkiä, ja päätyy "sattumalta" Boaaksen — Elimelekhin sukulaisen ja mahdollisen *go'el*-lunastajan — pellolle. *Davqah*-akseli (1:14) jatkuu kysymyksenä siitä, miten MT ja LXX rakentavat Ruutin ja Boaaksen suhteen sanaston.

Ruut, luku 2

Luvun ydin

Ruut menee poimimaan tähkiä ja päätyy Boaaksen — Elimelekhin sukulaisen ja mahdollisen lunastajan — pellolle. Kolme kovaa havaintoa:

1. **2:3 *va-yiqer miqreha*** — "hänen sattumansa osui" Boaaksen lohkolle: ironinen "sattuma", joka vihjaa kaitselmukseen nimeämättä sitä suoraan.
2. **2:20 *chesed*-kaksoissubjekti** — "joka ei ole hylännyt *chesed*-uskollisuuttaan eläviltä eikä kuolleilta": heprean syntaksi jättää avoimeksi, onko *chesed*-tekijä Jahve vai Boaas. LXX *eleos* ("armo") menettää sekä liittouskollisuuden että kaksitulkintaisuuden.
3. ***dvq*-juuren käännösvariaatio** — LXX kääntää saman heprean juuren eri tavoin: *akoloutheō* (1:14) vs. *proskollaō* (2:21, 2:23, sama sana kuin 1. Moos. 2:24).

§1 Jaekohtainen vertailu

2:1 — Boaas

**MT:** Naomilla on miehensä puolelta sukulainen, *ish gibbor chayil* ("mahtava, arvossa pidetty mies"), nimeltä Boaas, Elimelekhin sukua (*mi-mishpachat Elimelekh*). Tämä asettaa Boaaksen mahdolliseksi *go'el*-lunastajaksi (kehittyy 2:20:ssä ja luvuissa 3–4).

2:2–3 — Ruutin aloite ja "sattuma"

**MT 2:2:** Ruut pyytää itse saada mennä poimimaan tähkiä (*alaqotah ba-shibbolim*) jonkun suosion perässä — oma aloite, ei Naomin käsky.

**MT 2:3:** *va-yiqer miqreha chelqat ha-sadeh le-Vo'az* — "ja hänen sattumansa osui Boaaksen pellonlohkolle." Ilmaus *va-yiqer miqreha* ("sattui hänen sattumansa") on tarkoituksellisen ironinen: kertomus esittää tapahtuman sattumana, mutta lukija näkee kaitselmuksen. Tämä on Ruutin teologinen sukulaisuus Esterin "kätketyn Jumalan" kanssa — erotuksena siitä, että Ruut **nimeää** Jahven (1:16–17, 2:20). LXX kääntää kirjaimellisesti.

2:4–7 — Boaas tunnistaa Ruutin

**MT:** Boaas tulee pellolle, tervehtii leikkaajia (*YHWH immakhem*), ja kysyy työnjohtajalta kuka nuori nainen on. Vastaus: moabilainen, joka palasi Naomin kanssa ja on poiminut väsymättä. Boaas tunnistaa hänet kertomuksesta ennen kuin puhuu hänelle.

2:8 — *dvq*-juuri (Boaas → Ruut)

**MT:** Boaas kehottaa Ruutia pysymään (*tidbaqin*, juuri *dvq* — sama kuin 1:14) hänen palvelijattariensa lähellä. **LXX:** *kollaō* ("liittyä, takertua") — perusmuoto. (Vrt. 1:14:n *akoloutheō* ja 2:21:n *proskollaō*; ks. käännöstaulukko alla.)

2:10 — *Nokhriyyah*

**MT:** Ruut lankeaa kasvoilleen ja kysyy, miksi on saanut suosion, *ve-anokhi nokhriyyah* — "minä, **vieras** (nainen)." LXX: *xenē*. Ruutin oma tunnistus ulkopuolisuudestaan; sana toistaa juuri *nkr* ("vieras, tunnistamaton").

2:11–12 — Boaaksen tunnustus ja *kanaf*

**MT 2:11:** Boaas kertoo kuulleensa kaiken, mitä Ruut on tehnyt anopilleen ja että hän jätti vanhempansa ja synnyinmaansa tullakseen tuntemattoman kansan luo (kaiku 1. Moos. 12:1, Abrahamin lähtö).

**MT 2:12:** *…asher-bat la-chasot tachat **kenafav*** — "…jonka **siipien** alle olet tullut turvaan." *Kanaf* (siipi) on Jahven suojan kuva (vrt. Ps. 91:4). LXX: *pteryx* (siipi) — **konkreettinen kuva säilyy** käännöksessä (toisin kuin 1:20:n *Shaddai → hikanos*, jossa kuva abstrahoitui; LXX on tässä epäjohdonmukainen). Tärkeää: sama *kanaf* palaa 3:9:ssä, jossa Ruut pyytää Boaasta levittämään "siipensä/helmansa" hänen ylleen — inhimillinen toteutus jumalallisesta suojasta. Kova MT:n sananyhteys 2:12 → 3:9.

2:13 — *Lo / lu* -tekstivariantti

**MT:** Ruut: "saan suosion silmissäsi, herrani, sillä olet lohduttanut minua ja puhunut palvelijattaresi sydämelle, *ve-anokhi **lo** eheyeh ke-achat shifchotekha*" — "ja minä **en ole** [edes] kuin yksikään palvelijattaresi" (nöyryys kontrastin kautta).

**LXX:** *kai idou egō esomai hōs mia tōn paidiskōn sou* — "ja katso, **minä olen** kuin yksi palvelijattaristasi."

Kyseessä on klassinen tekstikriittinen variantti: heprean kieltosana ***lo*** (לא) ja optatiivipartikkeli ***lu*** (לו, "jospa") **ääntyvät samoin** ja sekoittuvat käsikirjoitustraditiossa (vrt. qere/ketiv-tapaukset, esim. Job 13:15). LXX:n *egō esomai* heijastaa todennäköisesti *lu*-pohjaista *Vorlagea* ("jospa olisin kuin palvelijattaresi"). MT:n *lo* tuottaa nöyryyden kontrastin, *lu* aktiivisemman pyynnön. Tämä on mekaaninen tekstivariantti, ei psykologinen tulkintaero.

*Sanat:* MT *anokhi* (emfaattinen "minä") vs. LXX *egō* (neutraali). *Shifcha* (palvelijatar, asemaltaan matala; vrt. Hagar 1. Moos. 16:1) → *paidiskē*.

2:14 — Ateria

**MT:** Boaas kutsuu Ruutin syömään leikkaajien viereen, ojentaa paahdettua viljaa; *va-tokhal va-tisba va-totar* — "söi, tuli kylläiseksi ja jätti yli" (niin paljon, että voi viedä Naomille, 2:18). Aterian jakaminen siirtää Ruutin "vieraan" asemasta työyhteisön sisään.

2:15–16 — Suojaavat käskyt

**MT:** Boaas käskee miehiään olemaan häpäisemättä Ruutia, jättämään ja jopa vetämään tähkiä (*shol tashollu*) hänelle, eikä torumaan. Suoja ei ole pelkkä armo vaan poimintaoikeuden (3. Moos. 19:9–10; 5. Moos. 24:19) toteuttamista lesken ja vieraan hyväksi.

2:17 — Eefa ohraa

**MT:** Ruut poimii iltaan asti ja pui *ke-eyfah se'orim* — "noin eefan ohraa" (n. 22 l), poikkeuksellisen suuri päivän saalis. LXX: *hōs oiphi krithōn*.

2:18–19 — Naomi tunnistaa

**MT:** Naomi näkee saaliin, ja Ruut antaa hänelle myös ylijääneen aterian. Naomi: *yehi makkirekh barukh* — "siunattu olkoon se, joka **tunnisti** sinut (*makkir*)." Sanaleikki: juuri *nkr* sekä "vieras" (*nokhriyyah*, 2:10) että "tunnistaa" (*makkir*) — vieras tulee tunnistetuksi. Ruut nimeää miehen: Boaas.

2:20 — *Chesed*-kaksoissubjekti ja *go'el*

**MT:** Naomi: *barukh hu la-YHWH asher lo-azav chasdo et-ha-chayyim ve-et-ha-metim* — "siunattu olkoon hän Jahvelle, joka ei ole hylännyt *chesed*-uskollisuuttaan eläviltä eikä kuolleilta."

**Kaksitulkintaisuus (kova havainto):** lauseen *asher* ("joka") jättää kieliopillisesti avoimeksi, kuka on se, joka "ei ole hylännyt chesediään":
- **Jahve** — joka ei ole hylännyt uskollisuuttaan (Naomin suvulle, eläville ja kuolleille), tai
- **Boaas** — jonka Jahve siunatkoon ja joka ei ole hylännyt inhimillistä chesediä.

Heprean syntaksi sallii **molemmat**, ja tämä kaksitulkintaisuus on osa jakeen voimaa: jumalallinen ja inhimillinen uskollisuus lankeavat yhteen samaan tekoon. **LXX:** *eleos* ("armo, sääli") — yksisuuntaisempi sana, joka menettää sekä *chesed*-juuren liittouskollisuuden että kaksitulkintaisuuden. *(v0_3:n "kategorinen fuusio" -kehys on demotoitu: itse monitulkintaisuus on kova havainto, sen kuvaaminen "fuusioksi" oli tulkintaa.)*

**Ja *go'el*:** Naomi lisää, että Boaas on *qarov lanu… mi-go'aleinu* — "sukulaisemme, yksi lunastajistamme." *Go'el* on lain mukainen sukulunastaja (3. Moos. 25:25; 5. Moos. 25 levirate-läheinen). **LXX:** *agchisteus / agchisteuō* ("lähin sukulainen") — yleisempi sukulaisuustermi, joka ei kanna lunastajan lakirakennetta yhtä täsmällisesti.

2:21–23 — *Dvq*-juuren toisto ja päätös

**MT 2:21:** Ruut kertoo Boaaksen käskeneen häntä pysymään (*tidbaqin*, *dvq*) tämän väen lähellä sadon loppuun. **2:23:** *va-tidbaq* (*dvq*) — Ruut "pysyi kiinni" Boaaksen palvelijattarissa ohrasadon ja vehnäsadon loppuun ja asui anoppinsa luona.

**LXX 2:21, 2:23:** *proskollēthēti / prosekollēthē* (*proskollaō*) — "takertua, liittyä tiiviisti."

**Käännöstaulukko — *dvq*-juuri ja sen LXX-vastineet (kova leksikaalinen havainto):**

| Kohta | Heprea (*dvq*) | LXX |
|---|---|---|
| 1. Moos. 2:24 (avioliitto) | *davaq* | *proskollaō* |
| Ruut 1:14 (Ruut–Naomi) | *davqah* | *akoloutheō* ("seurata") |
| Ruut 2:8 (Boaas → Ruut) | *tidbaqin* | *kollaō* |
| Ruut 2:21, 2:23 | *tidbaqin / va-tidbaq* | *proskollaō* (= Gen 2:24:n sana) |

LXX kääntää siis **saman heprean juuren** kolmella eri vastineella, ja käyttää 1. Moos. 2:24:n liittoverbiä (*proskollaō*) Ruutin ja Boaaksen väen yhteydestä (2:21, 2:23), mutta ei Ruutin ja Naomin yhteydestä (1:14, *akoloutheō*). Tämä on todennettava epäjohdonmukaisuus.

*Pehmeä luenta (merkitty):* v0_3 luki tästä "patriarkaalisen siirron" — että LXX heikentää naisten välisen liiton mutta säilyttää miehen kotitalouteen liittymisen. Se on mahdollinen tulkinta, mutta tulkinta: yhtä hyvin kyse voi olla kääntäjän kontekstikohtaisesta sanavalinnasta (1:14 on "lähteä mukaan matkalle" → *akoloutheō* luontevampi; 2:8/21 on "pysyä työporukassa" → *kollaō/proskollaō*). Kova havainto on vain käännösvariaatio itse; sen motiivi on avoin.

*Ajoitus:* ohra- ja vehnäsato (kevät→kesä) — sama Pesah→Shavuot-jänne kuin 1:22; vie lukuun 3.

§2 Sanasto

| MT | LXX | Jae | Huomio |
|---|---|---|---|
| *va-yiqer miqreha* | (kirjaim.) | 2:3 | "sattuma" joka vihjaa kaitselmukseen — Ruutin "kätketty Jumala" |
| *dvq* (tidbaqin) | *kollaō* / *proskollaō* | 2:8, 21, 23 | sama juuri, eri vastineet; 2:21/23 = Gen 2:24:n *proskollaō* |
| *kanaf* | *pteryx* | 2:12 | "siipi/suoja"; konkreettinen kuva säilyy (vrt. 1:20 hikanos); → 3:9 |
| *lo / lu* | *egō esomai* | 2:13 | homofoninen tekstivariantti (en ole / jospa olisin) |
| *anokhi* | *egō* | 2:10, 13 | emfaattinen "minä" → neutraali |
| *nokhriyyah* | *xenē* | 2:10 | vieras nainen; juuri *nkr* (vrt. *makkir* 2:19) |
| *chesed* | *eleos* | 2:20 | liittouskollisuus + kaksoissubjekti → "armo", yksisuuntainen |
| *go'el* | *agchisteus* | 2:20 | lain mukainen lunastaja → yleinen "lähin sukulainen" |
| *shifcha* | *paidiskē* | 2:13 | matala palvelijatar (vrt. Hagar) |

---

§3 Pohja luvulle 3

Luku 2 vakiinnuttaa Boaaksen lunastajaehdokkaaksi (*go'el*, 2:20) ja päättyy Ruutiin, joka asuu Naomin luona sadon loppuun (2:23). Luku 3 seuraa tästä: Naomi neuvoo Ruutin yölliseen kohtaamiseen puimatantereella, jossa Ruut pyytää Boaasta levittämään "siipensä" (*kanaf*) hänen ylleen — sama sana kuin 2:12:n Jahven suoja, nyt inhimillisenä lunastuspyyntönä.

Onko tämän tutkielman takana Veli?