On todella mielenkiintoista seurata
tätä blogiasi.
Johanneksen evankeliumin
ensimmäinen luku
kertoo siitä
kuinka Jumala Jumalan tyköä
tuli ihmiseksi maan päälle.
Ja sitten tämän asian
todistaa Johannes Kastaja kertomalla,
mitä oli nähnyt tapahtuvan,
kun Jeesus kastettiin.
Johannes Kastaja oli myös
jotenkin Hengen silmin nähnyt,
että nyt Jeesus oli ottanut
koko maailman synnin päälleen
ja kantoi sitä.
Ja niin Johannes Kastaja huutaa
heti seuraavana päivänä
nähdessään Jeesuksen:
Johanns (1:29) kirjoitti:
Katso,
Jumalan Karitsa,
joka ottaa pois maailman synnin
αἴρω
airō
nostaa
kantaa
ottaa pois
Ja kohta Todellinen Valkeus,
joka oli tullut taivaasta maan päälle,
valaisee ihmisen toisensa jälkeen.
Sitten toinen luku
kertoo Jeesuksen ensimmäisestä
ihmeteosta.
Vesi, josta on nyt oma
keskustelunsa meneillään
sai täyttää kiviastiat.
Ja sitten tapahtui ihme.
Vedellä täytetyt kiviastiat
olivatkin täynnä hyvää viiniä.
Tämä toinen luku on
samalla esikuvaa siitä,
miten ihminen kokee
uudestisyntymisen ihmeen.
Ja sitten kolmas luku
onkin kahden rabbin,
Jeesuksen ja Nikodemuksen
välinen yöllinen selvittely siitä,
miten ihminen voi
syntyä uudestaan.
Ja kun se on tapahtunut,
niin mekin näemme
Jumalan Valtakunnan.
Jeesus tarkoittaa tuolla näkemisellä
tutkivaa katsomista.
Ja sitten Hän kävi Nikodemuksen
kanssa läpi tuon asian,
mitä Nikodemus hapuillen tavoitteli.
Johannes (3:2) kirjoitti:
Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä
ja sanoi hänelle:
"Rabbi,
me tiedämme,
että sinun opettajaksi tulemisesi
on Jumalasta,
sillä ei kukaan voi tehdä
niitä tunnustekoja, joita sinä teet,
ellei Jumala ole hänen kanssansa."
Nikodemus oli siis ymmärtänyt
että Jumalan Valtakunta
eli Jumalan hallitusvalta,
oli nyt maan päällä.
Ja näin todellakin oli.
Jumalan Valtakunta oli
konkreettisesti
eli käsin kosketeltavasti
niin lähellä ihmisiä,
että Jumalan Valtakunnan Kuningas
oli tullut taivaasta Isän Kodista
alas maan päälle,
Jumalan Poika oli tullut Ihmisen Pojaksi,
ja pystyttänyt telttamajansa tänne.
kirjJohannes (1:14) kirjoitti:
pystytti telttamajansa keskellemme
Tämä ilmaisu viittaa siihen,
että Vanhan Testamentin puolella
Jumalan Maja kulki Israelin kansan keskellä.
Ja siinä kaikkein pyhimmässä asui
Jumalan Kirkkaus.
Mutta nyt Jumalan Poika
oli itse tullut ihmisten keskuuteen
syntyen ihmislapseksi.