Jeesuksen suhde äitiinsä Mariaan

[NäilläNäppäimillä]

Keskustelu erään katolisen henkilön kanssa sai minut miettimään Maria-aihetta, ja jotain sain siitä irti:

Jeesuksen suhde äitiinsä Mariaan

Psalmi 27:10
"Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt,
niin Herra minut korjaa."


Lainaus kirjasta Pontius Pilatuksen kirjeet, kappaleesta Antipaan tiedustelut Nasaretissa.

"Kotimatkani alussa otin Proculan (Pilatuksen vaimo Claudia Procula) mukaan Galilean rajalle asti. Hän on vierailulla Syyrian maaherran vaimon, vanhan koulutoverinsa luona, ja minä saatoin hänet Damaskoon johtavalle valtatielle. Lähetin Aleksanterin (mm. tulkkina) hänen mukanaan Galileaan kehottaen häntä hankkimaan minulle joitakin tietoja uusimmasta kiihoittajasta. Hän seurasi vaimoani Damaskoon.
Hän pistäytyi Nasaretissa, josta mainittu Jeesus on kotoisin, ja kävi tämän vanhempien luona. Hän tapasi heidät kauhun vallassa. Antipaan asiamiehet olivat olleet heidän luonaan pitämässä ristikuulustelua Jeesuksesta, ja he pelkäsivät joutuvansa osallisiksi häntä kohtaavasta rangaistuksesta. Koko kaupunki ottaa osaa heidän levottomuuteensa. Perhe ystävineen näyttää seuranneen Jeesusta, joka liikkuu nopeasti paikasta toiseen, kuten kaikki nämä saarnaajat tekevät, ja tahtoneen mielellään viedä hänet pois ja teljetäkseen lukkojen taakse suojellakseen häntä - tahi oikeammin itseään - ikävyyksiltä.
He sanoivat Antipaan miehille, että Jeesus ei ollut täysin vastuunalainen teoistaan, hän oli aina ollut hieman omituinen ja aiheuttanut omaisilleen huolta, eivätkä he olleet koskaan onnistuneet hillitsemään häntä. Semminkään he eivät voi sitä nyt, sillä he eivät ainoastaan kiellä siitä jyrkästi, vaan häntä seuraava joukko kasvaa joka päivä eikä halua kuulla sanaakaan häntä vastaan. Siten nuo ihmisparat ovat aivan pakokauhun vallassa.
Olen kirjoittanut Kaifaalle vaatien tietoa, onko Sanhedrin ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin."

Mielenkiintoinen sivuseikka tässä on "Jeesuksen vanhempien luona". Joosef, josta ei ole paljon mainintoja, oli elossa, kun Jeesus jo oli aloittanut toimintansa.

Jos tätä Aapeli Saarisalon suomentamaa kirjaa pidetään väärennöksenä, niin suunnilleen samaa - vaikkakin hienotunteisemmin ja niukemmin sanoin - kerrotaan evankeliumeissa:

Luukas 2:41-52

Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.
Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin,
eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.
He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan
ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta; mutta kun eivät löytäneet,
palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.
Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä
kuunnellen heitä ja kysellen heiltä. Ja kaikki, jotka häntä kuulivat,
ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle:
"Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."
Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"
Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.
Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen.
Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.
Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä."

Markus 3:20-21 ja 31-35

Ja hän tuli kotiin. Ja taas kokoontui kansaa, niin etteivät he päässeet syömäänkään.
Kun hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ottamaan häntä huostaansa; sillä he sanoivat: "Hän on poissa suunniltaan".
. . .
Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle ja lähettivät hänen luoksensa kutsumaan häntä.
Ja kansanjoukko istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi tuolla ulkona kysyvät sinua".
Hän vastasi heille ja sanoi: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"
Ja katsellen ympärilleen niihin, jotka istuivat hänen ympärillään, hän sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni!
Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini."

Näyttää siltä, että Jeesuksen oli täytynyt tehdä pesäero perheeseensä ennen kuin aloitti toimintansa; se oli jopa välttämättömyys, koska Jeesus tiesi oikean alkuperänsä ja pyhitetyn tehtävänsä.

Evankeliumeissa Jeesus puhuttelee äitiään vain Kaanaan häissä, eikä sielläkään äidiksi, vaan "vaimoksi". Puhuttelusanana vaimo on hankalasti suomennettava. Jotkut sanovat sen olleen virallinen säädystä kertova sana, esimerkiksi: rouva. Sekään ei osu kohdalleen.
Englanninkielisissä sana on käännetty: woman.

Ikoneissa ja patsaissa Maria kuvataan lempeäksi ja rakastavaksi Äidiksi, joka sädehtii yliluonnollista valoa ympäriinsä. Hänen ympärilleen on kudottu ihmeitä ja tarinoita. Hänen patsaidensa luokse tehdään vaelluksia ja niitä palvotaan ja kumarretaan.
Totuus on varsin arkinen. Hän oli rakentajan puoliso Galileasta, tavallinen vaimo ja äiti lapsilleen. Perheensä kanssa hän noudatti Mooseksen lakia ja eli hiljaisesti ja nuhteettomasti.
Edellä kerrotun mukaan hän joutui haasteisiin Jeesuksen kasvatuksen kanssa. Jeesuksen ollessa Bar Mitsva -iässä äiti ehkä joutui kamppailemaan enkeli Gabrielin sanojen kanssa, jotka hän oli tallettanut sydämeensä. Oliko enkelinäky totta, vai oliko hän vain houraillut?

Enkeli Garbrielin sanat Marialle, Luuk 1:28-38 lyhenneltynä:
Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi. Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi; sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."
Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.

Kaksitoista vuotta myöhemmin näytti siltä, ettei mikään enkelin sanoista toteutuisi. Jeesus-poika oli kasvanut oudoksi ja hankalaksi, ja hänestä olivat ymmällään perheen lisäksi monet muutkin.

Kun Jeesus 18 vuotta myöhemmin sai kasteen yhtä oudolta sukulaiseltaan Johannekselta, perheen ongelmat saivat kertoimia. Jeesus oli lähtenyt elämään omillaan ja ottanut sidonnaisuuksistaan sen vapauden, jonka hänen tehtävänsä maan päällä vaati.

Pontius Pilatuksen kirjeet -kirja kertoo Pilatuksen vaimon Claudia Procuran nähneen Jeesuksen tilanteessa saarnaamassa veden äärellä. Tältä hän näytti:

"Näin Jeesuksen selvästi. Hän on merkillinen mies, riutunut ja ryppyinen, ikään kuin hänen intohimonsa tuli olisi hänet polttanut. Puhuessaan hän oli täynnä itseluottamusta, käskevä, usein hurja. - - - Hän oli kuin kenraali legioonansa keskellä, ja he tottelivat häntä kuin tavalliset sotilaat. Hän puhui koko ajan niin kuin olisi ajatellut, ettei yksikään voinut väittää häntä vastaan. Hän aloitti hiljaa, mutta sitten hänen äänensä nousi ja muuttui kovaksi ja kiivaaksi - - - En ole koskaan kuullut mitään niin intohimoisesti ja katkerasti kaikuvaa. Sitten hän muuttui taas rauhallisemmaksi ja poistui nopeasti, ikään kuin olisi unohtanut kaikki ihmiset."

Rooma hallitsi Israelia ja piti yllä järjestystä kovin ottein. Jeesus seuralaisineen sai paljon huomiota sekä omiltaan että roomalaisilta. Kuten alun otoksessa kerrotaan, Antipaan miehet kävivät Jeesuksen vanhempienkin kimppuun vaarantaen heidänkin henkensä.
Äidin ja pojan suhde ei koskaan ennenkään ollut saumaton, ja nyt kauhistava tilanne johti valinnan paikkaan; Jeesus oli "uhrattava", että muu perhe saisi pitää henkensä. Niinpä he joutuivat sanomaan kuulustelijoille nuo hirvittävät sanat:

"Jeesus ei ole ollut täysin vastuunalainen teoistaan,
hän on aina ollut hieman omituinen ja aiheuttanut meille omaisille huolta,
emmekä me ole koskaan onnistuneet hillitsemään häntä."

Tällaisen todistuksen he antoivat vihollisille omasta pojastaan. Ehkä tämä oli miekanpiston hetki, jonka profeetta oli sanonut Marialle, Luukas 2:34-35:

Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen:
"Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi,
jota vastaan sanotaan - ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä - että
monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".

Odotusten mukaan Jeesus ripustettiin ristille, ja Marian kerrotaan olleen paikalla ainoana perheestä. Oliko profeetta Simeon puhunut Marian sielun lävitse käyvästä katumuksen terävästä miekasta sillä paikalla, jossa hänen poikansa oli hylätty, ja hän oli ollut hylkääjien joukossa?

- - -

Marian ja Jeesuksen suhde ei ollut mikään liljojen ympäröimä auvoisa rakkauden olotila, vaan rosoista, liikuttavaa, itkettävää ja traumaattista tosielämän proosaa Jumalasta, ihmisestä ja ihmisen luonnosta.

Kaiken tämän tiesi ja ymmärsi Jeesus-poika, kun hän ristillä riippuessaan järjesti äidilleen eläkepäivät Johanneksen hoivissa. Tämä oli tämän kertomuksen onnellinen loppu - sittenkin.

Ja kaiken ylle kaareutuu kallis ja kaunis Jumalan armo.

[kalamos]

Huikea avaus,
joka antaa ymmärrystä
moniin Raamatun katkelmiin.

Joosef oli ollut suuressa vastuussa
ja tietoinen siitä,
millaisesta Pojasta on kysymys
ja minkälaisen ihmeen Maria oli kokenut.

Poika oli siinnyt
ja Maria oli raskaana Pyhästä Hengestä.

Ja Joosef oli antanut Pojalle
enkelin käskystä nimen Jeesus,
joka tarkoittaa Pelastajaa/Vapahtajaa.

Ja Joosef tiesi enkelin valistamana
myös sen, mikä profetia nyt oli
toteutumassa.
Jumala oli tulossa ihmiseksi.

"Katso,
neitsyt tulee raskaaksi
ja synnyttää pojan,
ja tälle on annettava nimi Immanuel",

mikä käännettynä on:
Jumala meidän kanssamme.

Synnytyksen aika lähestyi,
ja tilanteet kävivät hankaliksi.

Majataloa ei löytynyt Beetlehemistä
ja lapsi syntyy tallissa.

Epäusko olisi voinut iskeä,
jos paimenet eivät olisi
tulleet kertomaan enkelikuoron sanomaa.

Vajaat pari vuotta meni,
nyt ulkoisesti hyvin korkea-arvoiset
vieraat tulivat vahvistamaan sen,
että kysymyksessä on todellakin
on Israelin Kunigas.

Mutta tämä ilon hetki vaihtui
heti kiireelliseen pakomatkaan
yön pimeytenn ja
pakolaisuuteen vieraalla maalla.

Miten Israelin Kuningas
joutuu pakolaiseksi Egyptiin.

Mielenkiintoinen sivuseikka tässä on "Jeesuksen vanhempien luona". Joosef, josta ei ole paljon mainintoja, oli elossa, kun Jeesus jo oli aloittanut toimintansa.

Tuo asia saanee vahvistuksen seuraavassa
hiukan katkeran sävyisessä kysymyksessä:

Ja hän tuli kotikaupunkiinsa
ja opetti heitä heidän synagoogassaan,
niin että he hämmästyivät
ja sanoivat:

"Mistä hänellä on tämä viisaus
ja nämä voimalliset teot?

Eikö tämä ole se rakentajan poika?

Kaikki synoptiset evankeliumi
kertovat tuon.

Mutta Johannes kertoo
tilannekuvauksen ihan
Jeesuksen toiminnan alkuvaiheilta.

Filippus tapasi Natanaelin
ja sanoi hänelle:

"Me olemme löytäneet sen,
josta Mooses laissa ja profeetat
ovat kirjoittaneet,
Jeesuksen,
Joosefin pojan,
Nasaretista".

Joosef sai nähdä tai ainakin kuulla
ennen kuolemaansa,
että kaikki, mitä Pojasta tiedettiin
jopa jo ennen syntymää,
piti paikkansa.

Kun Jumala oli huolehtinut
heistä kaikkien vaikeuksien läpi
tähän asti,
niin kyllä Hän huolehtii jatkostakin.

Joosef on saanut
sulkea silmänsä rauhassa,
kun sen aika sitten koitti.

Jumala pitää huolen
niin Mariasta kuin Pojastaankin.