Älkää antako pyhää koirille

[Matteus]

Älkää antako pyhää koirille,
älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen,
etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa
ja kääntyisi ja repisi teitä.

Älkää tuomitko (Matt 7:6) Anokaa, niin teille annetaan

[kalamos]

Edellä Jeesus varoitti ulkokultaisuudesta
eli omavanhurskaudesta.

Älä tuomitse.

Mutta nyt Jeesus on päättämässä
puheensa sen osuuden,
jossa käsitellään sitä,
miten meidän tulee suhtautua lähimmäisiimme,
niin viimeisenä näistä lähimmäisistä tulevat esille
koirat ja siat.

Me voimme vahingoittaa veljiämme ja sisariamme
ulkokultaisuudellamme tuomitessamme heitä.
Ja tästä asiasta Jeesus antoi tarkan toimintaohjeen.

Mutta kun puhutaan koirista,
jotka villeinä vaeltavat kansan seassa,
ja syövät suihinsa mitä vain mistäkin löytävät,
ja sioista, jotka tallaavat jalkoihinsa arvokkaat helmet.
niin Jeesus antaa vain hyvin lyhyen kiellon.

Omavanhurskaat uskovat
voivat tehdä pahaa jälkeä sokeudessaan
seurakunnan keskellä,
kun he toimivat taitamattomasti
nähdessään pienen rikan veljen silmässä,
eivätkä ollenkaan huomaa oman näkökenttänsä pimeyttä.

Mutta vielä tätäkin pahempaa on,
jos annamme pyhää koirille
tai heitämme helmemme sikojen eteen.
Silloin tulemme kaikki revityiksi,
ja Jumalan Sana tulee tallatuksi.

Siksi tästä asiasta ei tarvita kuin yhden
jakeen pituinen ehdoton säädös.
Älä anna pyhää koirille
äläkä heitä helmiäsi sikojen eteen.

Ja seuraavaksi Jeesus alkaakin
puhua Jumalasuhteestamme.