on ihmeellinen.
Se poikkeaa muista evankeliumeista,
joita sanotaankin synoptisiksi,
koska ne kertovat
samasta näkökulmasta
Jeesuksen elämäkerran.
Toki niissäkin on
kussakin oma taustasävynsä
ja oma näkökulmansa.
Johannes sen sijaan kirjoittaa
paljon muita myöhemmin,
eikä kirjoita niinkään
reportterin tapaan,
vaan on taivaallisissa näkökulmissa
alusta alkaen.
Johanneksen evankeliumi on
sekin matkakertomus.
Mutta tuo matkakuvaus alkaa
niinkuin koko Raamattukin
hyvin kaukaisista tapahtumista
eli tilanteesta, jossa maailmaa
ei vielä ollut olemassakaan.
Eli kaikki alkaa siitä,
että oli Sana (Logos),
joka oli Jumala Jumalan tykönä.
Siis Jumalan Poika
oli alussa Isän tykönä.
Kaikki syntyi (ginomai)
Pojan kautta.
Eikä mitään ole syntynyt
ilman Häntä.
Jokainen kide ja solu
on tullut olevaiseksi
Hänen kauttaan.
Mutta ei siinä kaikki.
Hänestä on lähtöisin myös Elämä.
Ja tämä
Hänestä lähtöisin oleva Elämä
on meidän Valkeutemme.
Evankeliumin avaus
saa kuitenkin peräänsä
aivan samaan tapaan
kuin koko Raamattukin
avauslauseensa jälkeen
masentavan maininnan pimeydestä.
Pimeys on jotain,
joka häiritsee meidän
olemassa oloamme.
Se haluaisi käsittää meidät
pois Valkeudesta.
Mutta se ei voi saada
Valkeutta valtaansa.
Johannes (1:1-5) kirjoitti:
Alussa oli Sana,
ja Sana oli Jumalan tykönä,
ja Sana oli Jumala.
Hän oli alussa Jumalan tykönä.
Kaikki on saanut syntynsä
hänen kauttaan,
ja ilman häntä
ei ole syntynyt mitään,
mikä syntynyt on.
Hänessä oli elämä,
ja elämä oli ihmisten valkeus.
Ja valkeus loistaa pimeydessä,
ja pimeys ei sitä käsittänyt.
Johanneksen evankeliumi
on matkakertomusten sarja.
Tämä ensimmäinen matkakertomus
on nyt niin pitkällä,
että tiedämme
ihmisiä ympäröivästä pimeydestä,
jonka tähden Valkeuden täytyi
tulla maailmaan.
Tätä Valkeuden tuloa
valmisteli Johannes Kastaja.
Johannes (1:6-10) kirjoitti:
Oli mies,
Jumalan lähettämä;
hänen nimensä oli Johannes.
Hän tuli todistamaan,
todistaaksensa valkeudesta,
että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
Ei hän ollut se valkeus,
mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
Totinen valkeus,
joka valistaa jokaisen ihmisen,
oli tulossa maailmaan.
Maailmassa hän oli,
ja maailma on
hänen kauttaan saanut syntynsä,
ja maailma ei häntä tuntenut.
Hän tuli maailmaan,
jonka oli luonut.
Ihmisten luo,
jotka olivat jälkeläisiä Aadamille,
jolle oli antanut lupauksen
Vaimon Siemenestä,
joka murskaisi käärmeen pään
eli paholaisen vallan.
Pimeys ei voi karkoittaa Valkeutta.
Mutta Valkeus voi syrjäyttää pimeyden.
Aivan niinkuin tapahtui
jo Raamatun peruskertomuksessa.
Ihmiskunta oli tietoinen alusta asti,
että Messias on tuleva.
Ja Jumala valitsi yhden kansan,
jonka kautta Messias tulisi.
Ja kun tämä tapahtui,
niin tämä Jumalan kansa
ei ottanut Messiasta vastaan.
Johannes (1:11) kirjoitti:
Hän tuli omiensa tykö,
ja hänen omansa
eivät ottaneet häntä vastaan.
Kielletty hedelmä oli
tuonut kuoleman maailmaan.
Mutta nyt maailmaan tuli Elämä,
joka valaisisi jokaisen ihmisen,
joka ottaa Hänet vastaan.
Katkennut yhteys Jumalaan
korjaantuisi ihan uudella tavalla.
Johannes (1:12-13) kirjoitti:
Mutta kaikille,
jotka ottivat hänet vastaan,
hän antoi voiman
tulla Jumalan lapsiksi,
niille,
jotka uskovat hänen nimeensä,
jotka eivät ole syntyneet verestä
eikä lihan tahdosta
eikä miehen tahdosta,
vaan Jumalasta.
Johanneksen evankeliumin
ensimmäinen matkakertomus
on edessämme.
Sana tuli lihaksi
