Saako anteeksi jos ei anna anteeksi?

[Annu]

Eikö kukaan halua tulla vääryyttä kärsineen rinnalle lohduttamaan ja auttamaan ihan konkreettisesti?

Haluaisitko, Annora, vielä selventää jollakin tavoin, mitä tarkoitat tuolla konkreettisella lohduttamisella ja auttamisella?
Yv:lläkin voit asiaa valaista, jos haluat.

[Annora]

Minusta aina toisinaan tuntuu siltä, että uskovien, (ei toki aina ja kaikkien osalta) vain sen pahantekijän parhaaseen kiinnitetään huomiota ja se vahingonkärsinyt jää taka-alalle. Tarkemmin sanottuna se tuntuu pahalle, että anteeksi antamisen tulee olla yhtä kuin että pitää unohtaa koko juttu ja hiljaa itsekseen kärsiä seuraukset tuosta asiasta.

Enemmänkin yleisellä tasolla kirjoitin tuon edellisen viestini.

Testaanpa kuitenkin, toimiiko minulla yksityisviestit. Lähetän Sinulle Annu viestin.

[Annu]

Empatia on vaikea taitolaji. Tuli mieleeni Annoran
esimerkistä vielä sellainen, kun tyttäreni ollessa
vielä aivan alaluokilla hän kertoi minulle tulleensa
kiusatuksi koulussa.

Yritin selittää hänelle kiusaajan/kiusaajien
mahdollisia taustoja tai tunteita esim.
kateutta tms. jotta tyttäreni voisi paremmin
ymmärtää tapahtunutta.

Tyttäreni kuitenkin suuttui minulle kovasti ja
sanoi, että minä vain puolustelen tekijöitä.

En ollut osannut asettua pienen tyttäreni asemaan
eikä hän siinä tilanteessa kokenut tulleensa
kuulluksi ja nähdyksi.

Ensisijaisesti minun olisi pitänyt häntä lohduttaa
ja varmaan nimetä hänen kokemiaan tunteita
eikä niinkään kiinnittää heti alkuun huomiota
hyökkääjien toiminnan selittämiseen ja
puolusteluun.