Lapsi, joka ei ole tehnyt vielä syntiä,
ei tietenkään ole (hengellisesti) kuollut synteihinsä.
Hän kuuluu Jumalalle.
Juuri näiden on Jumalan Valtakunta.
Ja näitä paholainen vihaa erityisesti.
Ja siksi epäjumalanpalvelusmenoihin
on kuulunut lasten uhraamista saatanalle.
Ja tämä oli niin yleistä ja luonnollista,
että Jumalan täytyi Israelin kansalle annetussa laissakin
oikein erikseen huomioida tämä asia.
Mooses (Lev 18:21) kirjoitti:
Älä anna lapsiasi poltettaviksi uhrina Molokille,
ettet häpäisisi Jumalasi nimeä. Minä olen Herra.
Mooses (Lev 20:2-5) kirjoitti:
Jos joku, kuka tahansa israelilainen
tai muukalainen, joka asuu Israelissa,
antaa lapsiansa Molokille,
hänet rangaistakoon kuolemalla;
maan kansa kivittäköön hänet.
Ja jos maan kansa säästää sitä miestä,
joka antaa lapsiansa Molokille,
niin etteivät he häntä surmaa,
niin minä itse käännän kasvoni sitä miestä vastaan
ja hänen sukuansa vastaan;
hänet ja kaikki,
jotka häntä seuraten
ovat lähteneet haureudessa kulkemaan Molokin jäljessä,
minä hävitän heidän kansastansa.
Nyt on siis kysymys Israelista,
Jumalan omaisuuskansasta.
Sen puhtaudesta ja sen varjelemisesta.
Me tiedämme, että esimerkiksi
Salomo lankesi uhraamaan Molokille.
Hirstorioitsija (1 Kun 11:7-8) kirjoitti:
Silloin Salomo rakensi Kemokselle,
mooabilais-iljetykselle,
uhrikukkulan sille vuorelle,
joka on itään päin Jerusalemista,
ja samoin Moolokille, ammonilais-iljetykselle.
Näin hän teki kaikkien muukalaisten vaimojensa mieliksi,
jotka suitsuttivat ja uhrasivat jumalilleen.
Ja asia meni niin pitkälle lopulta,
että Jumalan temppeliä myöten
kaikki Israelissa oli saastunut.
Ja kun puhdistuksen aika tuli,
niin tehtävää oli paljon.
Historioitsija (2 Kun 23:10) kirjoitti:
Sitten kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa
ja häntä lähimpiä pappeja sekä ovenvartijoita
viemään Herran temppelistä pois
kaikki kalut, mitä oli tehty
Baalille, Aseralle ja kaikelle taivaan joukolle.
Ja hän poltatti ne
Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kedoilla,
mutta vei niiden tuhan Beeteliin.
Hän pani myös viralta epäjumalain papit,
jotka Juudan kuninkaat olivat asettaneet
polttamaan uhreja uhrikukkuloilla
Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin ympäristössä
ja jotka polttivat uhreja
Baalille, auringolle, kuulle, eläinradan tähdille
ja kaikelle taivaan joukolle.
Hän vei aseran pois Herran temppelistä
Jerusalemin ulkopuolelle Kidronin laaksoon
ja poltti sen Kidronin laaksossa,
rouhensi sen tomuksi
ja heitti tomun yhteiselle hautausmaalle.
Ja hän kukisti haureellisten pyhäkköpoikien huoneet,
jotka olivat Herran temppelissä
ja joissa naiset kutoivat verhoja Aseralle.
Hän toi pois kaikki papit Juudan kaupungeista
ja saastutti uhrikukkulat,
joilla papit olivat polttaneet uhreja,
Gebasta Beersebaan asti.
Ja hän kukisti porteilla olevat uhrikukkulat,
joita oli kaupungin päällikön Joosuan portin oven edustalla,
vasemmalla puolella mentäessä sisään kaupungin portista.
Uhrikukkulapapit eivät kuitenkaan saaneet
nousta Herran alttarille Jerusalemissa;
he saivat vain syödä happamatonta leipää veljiensä kanssa.
Hän saastutti myöskin polttopaikan Ben-Hinnomin laaksossa,
ettei kukaan voisi
panna poikaansa tai tytärtänsä
kulkemaan tulen läpi Molokin kunniaksi.
Ja hän poisti ne hevoset,
jotka Juudan kuninkaat olivat
auringon kunniaksi asettaneet,
siitä, mistä mennään Herran temppeliin,
hoviherra Netan-Melekin kammion vierestä,
joka oli Parvarimissa,
ja poltti auringonvaunut tulessa.
Ja Aahaan yläsalin katolla olevat alttarit,
jotka Juudan kuninkaat olivat teettäneet,
ja ne alttarit, jotka Manasse oli teettänyt
Herran temppelin molempiin esipihoihin,
kuningas kukisti;
sitten hän riensi sieltä
ja heitti niiden tomun Kidronin laaksoon.
Ja ne uhrikukkulat,
jotka olivat itään päin Jerusalemista,
etelään päin Turmiovuoresta,
ja jotka Salomo, Israelin kuningas, oli rakentanut
Astartelle, siidonilais-iljetykselle,
ja Kemokselle, Mooabin iljetykselle,
ja Milkomille, ammonilais-kauhistukselle,
ne kuningas saastutti.
Hän murskasi patsaat
ja hakkasi maahan asera-karsikot
ja täytti niiden sijan ihmisten luilla.
Myöskin Beetelissä olevan alttarin,
sen uhrikukkulan,
jonka oli teettänyt Jerobeam, Nebatin poika,
joka saattoi Israelin tekemään syntiä,
senkin alttarin uhrikukkuloineen hän kukisti;
sitten hän poltti uhrikukkulan
ja rouhensi sen tomuksi
sekä poltti asera-karsikon.
Lapset ovat aina olleet kärsijöitä
näissä epäjumalanpalvelusmenoissa.
Jeremia (32:34-35) kirjoitti:
He ovat asettaneet iljetyksensä temppeliin,
joka on otettu minun nimiini,
ja saastuttaneet sen.
Ja he ovat rakentaneet Baalille uhrikukkulat,
jotka ovat Ben-Hinnomin laaksossa,
polttaakseen poikiansa ja tyttäriänsä
uhrina Molokille,
mitä minä en ole käskenyt
ja mikä ei ole minun mieleeni tullut.
Tällaisia kauhistuksia he tekivät
ja saivat Juudan syntiä tekemään.
Tuo kaikki,
mitä tapahtui,
oli vähintään yhtä kauheaa,
kuin mitä tapahtui ennen vedenpaisumusta.
Kun kansa,
oli se sitten Israel tai joku muu,
tuollaiseen antautuu,
niin tuolle ei tule loppua,
ellei kansa käänny ja tee parannusta.
Ja Jumala on aina odottanut pitkämielisesti sitä.
Mutta sitten lopulta tulee raja vastaan.
Kansa on niin paatunut, että se ei enää voi kääntyä.
Ja silloin tuon kansan tuho on ollut lähellä.
Pienet lapset ovat ovat olleet uhreja
noissa pakanamenoissa sukupolvelta toiselle.
Ja kun tuo meno lopetetaan,
niin se on pelastus erityisesti pienille lapsille.
Lasten ei enää tarvitse syntyä tuon kauheuden keskelle.
Ja nuo viimeiset lapset
pääsivät suoraan heti kivuttomasti Jumalan tykö.
Minä ymmärrän sen,
että tätä on vaikea ymmärtää.
Mutta kun puhutaan kansasta,
joka on kokonaan uppoutunut paholaisen palvontaan,
niin se merkitsee sitä,
että paha hallitsee kaikkea elävää tuolla alueella.
Niin ihmisiä kuin eläimiäkin.
Ja jopa Israelissa oli lapsia,
jotka olivat riivaajan vallassa
pienestä pitäen On monia eri tapoja,
jolla paholainen pitää ihmisen otteessaan
eli possessoi tätä.
Lapset ovat kuitenkin aina niitä,
joiden on Jumalan Valtakunta.
Mutta kansassa,
joka on kokonaan paholaisen vallassa,
ei lapsella ollut mitään toivoa
kasvaa aikuiseksi ilman,
että joutuisi paholaisen omaisuudeksi.
Ja siksi niinkuin Nooan päivinä vedenpaisumus,
on myös myöhemmin
yksittäisten kansakuntien tuho
ollut Jumalan pelastusteko.
PS
Nyt tänä päivänä tilanne on toinen.
Jeesus tuli ja vapautti ihmiskunnan paholaisen vallasta.
Johannes (12:31-32) kirjoitti:
Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse;
nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos.
Ja kun minut ylennetään maasta,
niin minä vedän kaikki tyköni.
Nyt meillä on ilosanoma Jeesuksesta.
Ja meillä on valta Jeesuksen nimessä
ajaa ulos riivaajat
ja päästää ihminen paholaisen vallasta.
