Sivu 1/1

Lasten joulu

ViestiLähetetty: 25.12.2024 10:56
Kirjoittaja NäilläNäppäimillä
Mummoni ansiosta tiesin jo pienenä, että joulupäivä eli 25.12. on Jeesuksen syntymän muistopäivä.
Sain joka vuosi joulukalenterin, ja minua kiusasi se, että luukut riittivät vain 24. päivään asti.
Joulupukki ja varsinkin lahjat saivat oman luukun, mutta itse synttärisankari Jeesuksen luukku jätettiin pois.

Näin se on vieläkin, Jeesus on häädetty ulos omasta juhlastaan ja lasten elämästä.
Nyt askarrellaan tonttuovia ja määrätään sakkoja, jos Jeesus tulee missään mainituksi.

Voi lähetä, Isä, Poikasi jo pian noutamaan omasi kotiin!

Re: Lasten joulu

ViestiLähetetty: 25.12.2024 18:31
Kirjoittaja kalamos
Viestisi otsikko
ja viimeinen rivi
ja tietenkin niiden välissä olevakin,
ovat tuoneet aamusta asti
mieleeni kaksi kertomusta
Hilja Aaltosen
Päivähartauskirjasta,
jotka eilen luin.

Toinen oli eilispäivän
eli 24.12. kertomus huutolaispojasta,
toinen 30.12 päivän teksti
Hilja Aaltosen sisaresta.

Kumpikin näistä kertoo
pienokaisen
ihmeellisestä lähdöstä
Taivaan kotiin.

Tekijänoikeussäädösten tähden
en uskalla laittaa tähän
noita hartaustekstejä.

Ehkä Sinulla on tuo kirja,
tai voit lainata kirjastosta.

Mutta voin laittaa tähän
isoisäni tapauksen.

Hän eli kylläkin vanhaksi.

Hän oli Vaimonsa kanssa
kylässä muutaman kerros alempana
toisen vanhusparin luona.

Istui kahvipöydässä ja joi kahvia.
Mutta sitten tuli korahdus.
Ja lisäkupillista ei enää tarvittu.

Hän oli siirtynyt kirkkauteen.

Ja kummallista ja ihmeteltävää on,
että viikon ajan
vai olisiko ollut pidempikin aikajakso,
joka ikinen päivä
hän oli vaatinut,
että vaimo antaa hänelle
puhtaan valkoisen paidan ylle.

Sellaisessa hän siis oli
sinäkin hetkenä,
kun hengitys kahvipöydässä lakkasi,
eikä paidan rintamus enää kohonnut.

Re: Lasten joulu

ViestiLähetetty: 25.12.2024 21:38
Kirjoittaja NäilläNäppäimillä
H. A:n Päivähartauskirja 1+2 on lainattavissa pääkirjastossa (hyllypaikka 24.12, tuon muistaa!)
Menen hakemaan perjantaina.

Aaltonen oli puhumassa Turun Vapaaseurakunnassa 1980-luvun alussa. Se oli ainut kerta, kun näin hänet livenä. Olin juuri uskoon tullut ja hyvin vaikuttunut.

Ja sitten on ne Åströmin tekemät laulut!

P.S. Myös minun isoisäni oli huutolaispoika, joten uteliaisuus heräsi.