Raamattu on Jumalan omasivu

Paavali (Fil 4:4-8) kirjoitti:Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!
Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä.
Älkää mistään murehtiko,
vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi,
on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta,
mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa,
jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa

Tämä on minulle rakkaimpia kohtia Raamatun kirjeistä. Tämä sana todella toimii ja auttaa, kun on menossa rankka vaihe.

Riemuitaan kaikkea ymmärrystä ylempää ILOA aina Herrassa!

Sitä meidän uusi elämämme pitäisi olla.
Siis sen Jumalan valtakunnan, joka on sisäisesti meissä,
pitäisi ilmetä vanhuskautena, rauhana ja ilona Pyhässä Hengessä.

Paavali (Room 14:17) kirjoitti:ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista,
vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

Tuossa käy jo ilmi, mikä voi rikkoa tuota rauhaa ja iloa. Kinastelu.
Vaikkapa siitä, mitä me saamme syödä ja juoda.
Rauha on mennyttä, jos toimimme väärin.

Paavali (Room 14:19) kirjoitti:Niin tavoitelkaamme siis sitä,
mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme.

Minulla ja vaimollani on tapana kuunnella kaksikin Jumalanpalvelusta
sunnuntaisin peräkkäin, joskin eri kanavilta.
Ja niin tapahtui, että toinen niistä oli sillä kertaa erityisen koskettava.
Se oli kertakaikkisen hyvä ja asiallinen opetus. Vaimoni iloitsi siitä.
Minäkin yritin, mutta rauhattomuus täytti minut väkisin.
Ja lopulta suuni puhui ... sydämen kyllyydestä.

On se vaan kumma, että Jeesukseen uskovassa ihmisessä ei voi olla riivaajaa,
mutta pienen pienessä vauvassa on muka perkeleitä, jos ei ole kastettu

Minä annoin tuon yhden asian pilata kaiken sen hyvän, minkä sain kuulla.

Paavali (Room 14:22) kirjoitti:Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on.

Minä olin vähällä pilata vaimonikin ilon ja rauhan
mahtavan Jumalan Sanan jälkeen yhden detaljin tähden.

Paavali (Room 14:20) kirjoitti:Älä ruoan vuoksi turmele Jumalan työtä.

Palaan vielä Magda-siskon esiin ottamaan Paavalin tekstiin.
Joka sinetöiköön tuon edellisen:

Paavali (Fil 4) kirjoitti:Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon.

Jos nyt menisin kyselemään tutuilta,
kuinka lempeänä minut tunnetaan ...
Vaihdetaan aihetta.
Tuossa Magda-siskon lainaamassa katkelmassa on kaksi pääkohtaa:

Iloitkaa aina ...
Älkää mistään murehtiko ...

Mitähän tuo oikein tarkoittaa?
Minä en ole ollenkaan aina iloinen.
ja minä murehdin paljon enemmän kuin Martta.

καλαμος kirjoitti:

Iloitkaa aina ...
Älkää mistään murehtiko ...

Mitähän tuo oikein tarkoittaa?
Minä en ole ollenkaan aina iloinen.
ja minä murehdin paljon enemmän kuin Martta.

Sinun ilosi - niin kuin rauhasikin - käy yli ymmärryksen. Inhimillisillä aisteilla se näyttäytyy harvemmin, mutta henkesi iloitsee aina, koska olet Jeesuksessa, ja Jeesus iloitsee sinussa aina.

Rauha ja ilo ei olekkaan meistä itsestämme. Ilomme ja rauhamme on Jeesus meissä, meidän sisimmässämme, sydämen temppelissä, Jumalan temppelissä. Kun tämän ymmärtää, tulee kiitollisuus ja yli ymmärryksen käyvä ilo ja rauha Pyhässä Hengessä.

Magda-sisko kirjoitti:Sinun ilosi - niin kuin rauhasikin - käy yli ymmärryksen. Inhimillisillä aisteilla se näyttäytyy harvemmin, mutta henkesi iloitsee aina, koska olet Jeesuksessa, ja Jeesus iloitsee sinussa aina.

Niin. Kyllä minä tavallaan kai ymmärrän.

Iloitkaa aina Herrassa!

Ja mitä sen murheen kanssa tehdään.

Älkää mistään murehtiko,
vaan kaikessa saattakaa pyyntönne ...

Pietari sanoo ilmeisesti saman asian näin:

Pietari (1 Piet 5:7) kirjoitti:heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä,
sillä hän pitää teistä huolen

Mielessäni on kokemukseni noin kuukauden takaa.
Kyllä minä oikeastaan tein juuri noin.
Mutta en minä kuitenkaan voinut iloita ... ainakaan tuosta murheesta.
Ehkä tässä on samoin kuin Paavalin ohjeistuksessa kiittämisestä:

Paavali (1 Tess 5:18) kirjoitti:Kiittäkää joka tilassa.

Voimme kiittää joka tilassa, mutta ei kaiketi joka tilasta?
Jos joku itkee, niin me emme tietenkään iloitse - vaan itkemme hänen kanssaan.

Iloitsen ja yritän iloita joka tilasta, en ainakaan napista Jumalalle, helppoa ei ole kiittää joka tilassa ja vieläpä joka tilasta (joka Raamatun Jumalan Sanan mukainen), kun emme aina näe asioita Jumalan näkökulmasta.

Siis ... Raamattu käskee iloitsemaan joka tilassa. Mutta ei kai joka tilasta tai tilanteesta?

Paavali (Room 12:15) kirjoitti:Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

Kerroin edellä yllättävästä murheesta/huolesta, joka kohtasi minua kuukausi sitten.
Minä itkin. Ja itkin. Ja taas itkin. Ja jälleen taas ...

Mitä eroa on tilassa ja tilanteessa?

Iloita joka tilassa.

Iloita joka tilanteessa.

Ei mitään eroa.

Mutta siinä on eroa,
iloitsemmeko tai kiitämmekö joka tilassa vai joka tilasta.

Jos rekka tulee lumituiskussa vastaan,
ja huomaan kohdatessani sen, että rekan perävaunu on linkussa minun puolellani,
niin en minä tuosta tilanteesta kiitä tai iloitse, vaan teen kaikkeni estääkseni törmäyksen.
Mutta tuossakin tilanteessa minä voin iloita esimerkiksi siitä, että olen pelastettu,
ja mitä ilmeisimmin juuri kohta Herran luona.

On asioista, joista iloitaan,
ja on asioita, joista ei iloita vaan itketään.

Paavali (Room 12:15) kirjoitti:Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

Onko nyt aika itkeä itkevän kanssa? Jos on. Niin sitten itkemme, jos olemme Herran omia. Onko säkkipuku ja tuhkaa, onko leikkuusakset, onko leili vain veden juomista varten, ruokaahan emme sillon syö!? Pukeudumme säkkiin ja heitämme tuhkaa päämme päälle ja ajamme päämmekin kaljuiksi ja paastoamme vesipaastolla ja itkemme yhdessä itkevien kanssa.