Lihan syömisestä (1 Kor)

[Natanael]

Toiseen ketjuun oli putkahtanut mielipiteen vaihtoa suhtautumisesta sianlihan syömiseen. Tämä hämmästyttää minua. Mihin kaikkeen kristittyjen omatuntoja ollaan taas kerran sitomassa. Onneksi Paavali käsittelee tämän aiheen 1.Kor.8-10 luvuissa niin perusteellisesti, että epäselvyyttä ei jää.

Meillä tulee olla Sanan mukaan viritetty arka omatunto Jumalan Sanan edessä, mutta ei heikko. Heikko omatunto saa uskovan kokemaan syntiä siellä, missä sitä ei ole, näkemään ympärillään olemattomia epäjumalia ja kuvittelemaan jalostavansa itseään omatekoisilla kieltäymyksillään. Totuuden Sanan antamaa vapautta hän ei tunne, koska hän sitoo itsensä Sanan ulkopuolisiin kuvitelmiinsa. Epäjumalat eivät voi vaikuttaa syötävään lihaan millään lailla, sillä epäjumalia ei ole todellisuudessa edes olemassakaan! Jollakin voi olla raha epäjumalana, mutta ei se tee rahasta mitään itsenäisesti toimivaa jumalaa, vaan raha on aina vain pelkkä vaihdon väline.
Paavalin mukaan kaikkien uskovien tulee tietää, että on vain yksi Jumala. Mutta ei, kaikki eivät ole sisäistäneet tätä, vaan kuvittelevat epätosien epäjumalien voivan vaikuttaa heidän syömiseensä. Jos ihminen sitoo omantuntonsa Sanan ulkopuolisiin, vääriin sääntöihin ja tapoihin, hänen heikko omatuntonsa ei kestä elää armon vapaudessa. Syömmepä sitten jotain tai emme, niin ruoka ei voi lähentää meitä ainoaan elävään Jumalaan. Heikon omantunnon omaava pitää pakonomaisen jyrkästi kiinni käsityksistään ja vain uudella tavalla koettu Jumalan armo voi pehmentää häntä.

Mitä nyt epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee,
niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa
ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi.
Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa,
ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja,
niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä,
josta kaikki on ja johon me olemme luodut,
ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on,
niin myös me hänen kauttansa.
Mutta ei ole kaikilla tätä tietoa,
vaan tottumuksesta epäjumaliin muutamat vielä nytkin syövät uhrilihaa
ikään kuin epäjumalille uhrattuna,
ja heidän omatuntonsa, joka on heikko, tahraantuu siitä.
Mutta ruoka ei lähennä meitä Jumalaan;
jos olemme syömättä, emme siitä vahingoitu; jos syömme, emme siitä hyödy.

Katsokaa kuitenkin,
ettei tämä vapautenne koidu heikoille loukkaukseksi.
Sillä jos joku näkee sinun, jolla on tieto,
aterioivan epäjumalan huoneessa,
eikö hänen omatuntonsa, kun hän on heikko,
vahvistu epäjumalille uhratun syömiseen?

Sinun tietosi kautta turmeltuu silloin tuo heikko, sinun veljesi,
jonka tähden Kristus on kuollut.
Mutta kun te näin teette syntiä veljiä vastaan ja haavoitatte heidän heikkoa omaatuntoaan,
niin teette syntiä Kristusta vastaan.
Sen tähden, jos ruoka on viettelykseksi veljelleni,
en minä ikinä enää syö lihaa, etten olisi viettelykseksi veljelleni.

Koska rakkaus on kaikkein tärkeintä, niin Paavali kehottaa raittiin omantunnon omaavia toimimaan heikkojen seurassa niin, ettei heitä turhaan loukattaisi. Sielujen pelastumisen vuoksi Paavalilla oli varaa käyttäytyä heikkojen seurassa kuin itsekin olisi ollut heikko, mutta ilman lakia olevien kanssa Paavalin käytös oli erilaista. Vapaus ei siis tarkoita sitä, että ajan kaikessa omaa etuani, vaan sitä, että ajan muiden etua ja etsin heidän parastaan.

Sillä vaikka minä olen riippumaton kaikista,
olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi,
voittaakseni niin monta kuin suinkin,
ilman lakia oleville ikään kuin olisin ilman lakia - vaikka en ole ilman Jumalan lakia,
vaan olen Kristuksen laissa - voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia;
heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot;
kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia.
Mutta kaiken minä teen evankeliumin tähden, että minäkin tulisin siitä osalliseksi.

Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään,
kyselemättä mitään omantunnon tähden, sillä:
"Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on.

Paavali siis kehotti ”syömään kaikkea”, mutta huomioimaan toisen heikon omantunnon ja toimimaan tilanteeseen sopivalla tavalla - rakkauden tähden. Jos joku aterialla oleva ei-uskova toteaa, että ruoka on uhrattu epäjumalille, uskovan tulee kieltäytyä syömisestä, ei oman omantunnon vuoksi, vaan toisen.Juutalaisen kotona syödessään Paavali söi kosher-ruokaa, mutta pakanoiden luona hän on söi kaikkea. Hän saattoi tehdä niin, koska ”Herran on maa ja kaikki mitä siinä on”.

On helppo arvata, että julki tullut Paavalin kaiken lihan syöminen nosti vastustusta juutalaisten tavoissa vielä kiinni olevien puolelta. Tätä herjausta Paavali ei niellyt. Kehottaessaan ”syökää kaikkea” Paavali kehotti uskovia pysymään siinä vapaudessa, mihin Kristus oli heidät vapauttanut. Jyrkästä farisealaisuudesta irtautunut Paavali ei antanut muiden tuomita omaa vapauttaan.

Jos minä sen kiittäen nautin,
miksi minua herjataan siitä, mistä kiitän?
Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.

en tarkoita sinun omaatuntoasi, vaan tuon toisen;
sillä miksi minun vapauteni joutuisi toisen omantunnon tuomittavaksi?”

Uskovat eivät saa tuomita toista uskovaa ruokaan liittyvissä asioissa.
Uskovat sisaret ja veljet, syökää rohkeasti ja puhtaalla omallatunnolla kaikkea lihaa,
mitä lihakaupassa myydään; niin Paavalikin teki!

[Jukka]

Hyvä kirjoitus Natanaelilta.

[Emil]

Terveellisempää ja eettisempää ja kestävämpää olisi syödä kasviksia.

[kalamos]

Alunperin niin ihmisille kuin eläimillekin
Jumala antoi syötäväksi vihannan.
Ja ihmisille lisäksi puiden hedelmät.

Ikuinen Elämäkin oli tarjolla Elämän puun hedelmässä.
Ja tuo Elämä on tietenkin Jeesus Kristus.
Hänessä oli elämä

Mutta sitten tapahtui lankeemus.
Ensimmäinen Aadam söi viereisestä eli hyvän- ja pahantiedon puusta.

Ja nyt ei riitä, että syömme kerran taivaassa Elämän puusta.
Meidän tarvitsee nyt maan päällä syödä Sovituksen puusta,
joka pystytettiin Golgatalle.

Niin Jeesus sanoi heille:
"Totisesti, totisesti minä sanon teille:
ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä,
ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
Sillä minun lihani on totinen ruoka,
ja minun vereni on totinen juoma.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni,
se pysyy minussa, ja minä hänessä.

[Jukka]

Terveellisempää ja eettisempää ja kestävämpää olisi syödä kasviksia.

En kiistele ruoaista. Kaikkea saa syödä mitä kaupoista ja lihakaupoista myydään, mutta en silti kaikkien kanssa syö kaikkea ettei tulisi riitaa. Sinunkin kanssa söisin ihan mielelläni vihanneksia ja kiittäisin Jumalaa.

Tuota eettistä puolta en tosin nostaisi kovin näkyvästi esille, sillä tiedäthän Sinä, että meidän Herramme söi lihaa enkä epäile Hänen eettisyyttään. Mutta tästä ei sen enempää.

[Emil]

Minäkin syön lihaa lihansyöjien kanssa. Jos jotakuta uskovaa loukkaa lihan syönti niin sitten en syö. Haluaisin kyllä jättää koko lihan syönnin etenkin sianlihan syönnin. En ole siihen kuitenkaan pystynyt.

[Kirjoittaja]

Ei eläinten syömisessä mitään pahaa ole, mutta eettisenä kysymyksenä sitä voi pitää siinä mielessä, että teuraseläinten tehotuotannossa eläimillä ei aina ole hyvät oltavat.

[kalamos]

Tosin ilman pahan tiedon puusta syömistä
emme me vieläkään söisi eläimiä
eivätkä eläimetkään toisia eläimiä.

Tämä kaikki heijastaa jotakin Jumalan armotaloudesta,
johon jo aiemmin viittasinkin.

[Natanael]

Jumalan laki kokonaisuudessaan, pyhyydessään ja ankaruudessaan on hyvin laaja ja koskettelee kaikkia elämän alueita. Meidän tulee kysyä Jumalan edessä, pitääkö meidän kristittyjen pitäisi noudattaa jotain tiettyä määräystä, tässä tapauksessa syömiseen liittyvää ja millä perusteella voimme hylätä ne moninaiset pikkutarkat lain kohdat, jotka Jumala valitulle kansalleen aikoinaan antoi.
Jumala antoi paljon määräyksiä valitulle kansalleen, jotta se tekisi selvän pesäeron ympäröivistä pakanakansoista ja kunnioittaisi ja rakastaisi Jumalaa. Ensiksi ovat ns. seremonialait, jotka kaikki liittyivät Jumalan palvontaan; tähän kuuluivat mm. uhritoimitukset. Uhritoimitukset vertautuivat tulevaan Messiaaseen, siihen ainoaan uhriin, johon Jumala saattoi mielistyä. Teurasuhri oli hyvin konkreettinen ja sen tarkoitus oli saada uhraaja näkemään oma syntisyytensä ja armon tarpeensa. Vaikka Jeesuksen tuleminen maan päälle oli viellä hyvin kaukana tulevaisuudessa, niin Job tuo koskettavasti esille tietoisuuden siitä, että jossain on oltava elävä, syntien sovittaja. Oman syntikurjuutensa nähnyt Job oli ajettu Lunastajan, Messiaan luokse. Juuri tämä oli eläinuhrien tarkoitus.

Mutta minä tiedän lunastajani elävän,
ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.

Seremonialakeja ei tarvitse enää noudattaa, sillä Jeesus on jo uhrattu syntiemme tähden. Seremonialain takana ollut periaate, että meidän tulee elää armosta ja rakastaa Jumalaa, on edelleen mitä parhain. Toiseksi ovat hyvin monet israelilaisten jokapäiväistä elämää koskevat lait ja säädökset. Tähän kuuluvat erilaiset puhtaussäännöt ja syömiseen liittyvät moninaiset määräykset, joista tässä ketjussa on esillä eräs yksityiskohta. Raamattu tuo esille, että israelilaisia koskeneet arkielämän ohjeet eivät sellaisenaan enää sido meitä. Koska me kristityt olemme niin helposti auttamattoman lakihenkisiä, me tämän tästä sidomme toistenkin omatuntoja katsoessamme ulkoista käytöstä, kun Jumala taas katsoo sydämeen.

Ja hän kutsui taas kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:
ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi häntä saastuttaa,
vaan mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon.
Ja kun hän kansasta erottuaan oli mennyt erääseen taloon, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä sitä vertausta. Ja hän sanoi heille: "Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi häntä saastuttaa? Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu." Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi:
Ja hän sanoi:
Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset,
haureudet, varkaudet, murhat, aviorikokset,
ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus,
pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.
Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen.

Pietari oli juutalaisena hyvin tietoinen niistä ruuista, jotka Vanhassa Testamentissa olivat saastaisia ja joita ei sen tähden voinut syödä. Hän ei myöskään nähnyt, että evankeliumi kuului kaikilla pakanoillekin. Jo aikaisemmassa viestissäni toin Jumalan Sanasta esille sen, että mikään ruoka ei tuo meitä lähelle Jumalaa eikä mikään ruoka voi Jeesuksen veressä puhdistamaa omaatuntoa saastuttaa. Pietari sai selkeän puhuttelun siitä, että kaikki on puhdasta puhtaille.

Ja seuraavana päivänä, kun he olivat matkalla ja lähestyivät kaupunkia,
nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle rukoilemaan.
Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa.
Mutta sitä valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.
Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian,
ikäänkuin suuren liinavaatteen,
joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan.
Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja taivaan lintuja.
Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle:
"Nouse, Pietari, teurasta ja syö."
Mutta Pietari sanoi:
"En suinkaan, Herra;
sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista."
Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen:
"Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi."

Kolmanneksi on ns. moraaliset lait, jotka tiivistetysti ovat kymmenessä käskyssä. Jeesuksen oma on jo pelastettu, joten hänen ei tarvitse yrittää noudattamaan kymmentä käskyä pelastuakseen, mutta hän tahtoo ojentautua elämässään käskyjen mukaan rakkaudesta Vapahtajaansa ja ymmärtäessään niiden tarkoittavan vain hänen parastaan: Jumalan laki on elämän oma laki. Meidän on hyvä rakastaa Herraamme, meidän ei tule tappaa, ei tehdä aviorikosta, ei lausua väärää todistusta lähimmäisistämme, eikä tavoitella lähimmäisillemme kuuluvaa jne. Kaikista yllämainituista laista moraalilaki on tarkoitettu kaikille ihmisille kaikkina aikoina.
Ovatko monet meistä yhtä älyttömiä kuin galatalaiset, kun niin monet tekevät hurskaudessaan numeroa jostain sianlihasta tai mustasta makkarasta? Eikö ristiinnaulittu Kristus riitä vapauttamaan meitä syntiemme ja omien tekojemme orjuudesta? Lakihenkisyys on salakavala lumous.

Oi te älyttömät galatalaiset!
Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
Tämän vain tahdon saada teiltä tietää:
lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
Niinkö älyttömiä olette?
Te aloititte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?
Niin paljonko olette turhaan kärsineet? - jos se on turhaa ollut.

[Kirjoittaja]

vaan heille kirjoitettakoon,
että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa
ja haureutta
ja lihaa, josta ei veri ole laskettu,
sekä verta.
...
että kartatte
epäjumalille uhrattua
ja verta
ja lihaa, josta ei veri ole laskettu,
ja haureutta.
Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!
...
Mutta uskoon tulleista pakanoista me olemme päättäneet ja kirjoittaneet,
että heidän on välttäminen
epäjumalille uhrattua
ja verta
ja lihaa, josta ei veri ole laskettu,
ja haureutta.

Tässä kyllä veri kielletään, tosin epäjumalille uhrattukin, joka Paavali käsittääkseni muualla sallii. Sellaista opetusta tosin olen kuullut, että verikin olisi oikeasti sallittua, mutta se kiellettiin vain siksi, että juutalaiset olisivat loukkaantuneet.

Tämä seuraava kohta on mietityttänyt, kun kerran Paavali opettaa, jos nyt oikein olen ymmärtänyt, että epäjumalille uhrattua voisi syödä, niin miksi Jeesus kieltää sen Ilmestyskirjassa?

Mutta se minulla on sinua vastaan,
että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä,
joka sanoo itseään profeetaksi
ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani
harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua.