Sisällinen ihminen

[kalamos]

Paavali käyttää kirjeissään useammankin kerran ilmaisua sisällinen ihminen.
Paavali toteaa siitä muun muassa näin:

sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin

Mikä on tuo sisällinen ihminen?

Asiaa on sivuttu jo toisessa ketjussa
otsikolla "Pintaminä"

[vilja]

Olen useammankin kerran aloittanut kirjoittamaan kyseiseen toiseen ketjuun, mutta aina loppujen lopuksi turhautunut siihen, etten ole saanut tuotua itseäni julki siten, kuin olen halunnut ja näin ollen lyönyt "paperin kurttuun kourani pohjaan ja roskikseen".

Mutta josko jälleen yrittän:

Olisiko sisällinen ihmisemme yhtä kuin, kuin meissä asuva / oleva henki?

Josta Jumala sanoo, että kateuteen asti Hän halajaa sitä henkeä, jonka on meihin pannut, eli minun ymmärtääkseni sen hallintavaltaa?

Näin itse sen ajattelen, eli juurikin se alue meissä, joka on joko Jumalan Hengen tai vihollisen hengen hallintavallassa ja näin ollen, jos Jumalan Henki asuu meissä / meidän hengessämme, se on jatkuvassa sodassa meidän ihmisyytemme muiden osa-aluiden kanssa.

[kalamos]

Tämähän on hyvä foorumi kysellä asioita.
Minä olen ihan liikaa selittänyt
ja ihan liian vähän kysellyt asioita.

Todellakin vasta meidän synteihin kuollut henkemme on syntynyt uudesti,
kun uskoviksi tulimme. Se on yhteydessä Jumalaan ja siksi elävä.
Ruumiimme on edelleen kuolevainen ja sen lunastus tapahtuu vasta ylösnousemuksessa.

Paavali jatkaa näin ...
tai otetaan myös tuo avauksen jae mukaan:

sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
mutta jäsenissäni minä näen toisen lain,
joka sotii minun mieleni lakia vastaan
ja pitää minut vangittuna synnin laissa,
joka minun jäsenissäni on.

Minulla on tietenkin Kristuksen mieli,
kun Hän minussa asuu.
Ja niin minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin.

Mutta ... synti ...
haluaa myös edelleen hallita minua.

Kainin olisi pitänyt isoveljenä olla rakkaudellinen tuki Aabelille,
mutta sen sijaan Kain vihastui kovin,
kun hänen oman aivoituksensa mukainen uhri ei Jumalalle kelvannut.
Eikä edes Jumalan varoitus auttanut:

Eikö niin:
jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi;
mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella,
ja sen halu on sinuun,
mutta hallitse sinä sitä!

Kain ei hallinnut.
Veljesrakkauden sijasta viha sai vallan aina murhaan asti.

Eikä Kain ole ainoa murhaaja.
Daavid hävisi taistelun lihan himoa vastaan 0-10
ja päätyi myös tekemään murhan.

Ja sitten Jeesus nosti riman oikeaan korkeuteensa:

Joka sanoo veljelleen ... on ansainnut helvetin tulen

Ja asia menee seuraavaksi aivan päälaelleen.
Jos veljellä on jotakin minua vastaan,
niin minun pitää mennä sopimaan hänen kanssaan.

Tällainen on se Jumalan laki, johon mieleni yhtyy
mutta lihani ei sitten ollenkaan.

Tavoitinkohan jotain siitä, mitä toit esiin?

[עֵד]

Kerran jouduin ongelmiin erään nimimerkin kanssa eräällä foorumilla. Hänellä oli lupa sanoa ääneen oma mielipide ikäänkuin oikeana ja minun mielipiteeni joutui yhä uudelleen kyseenalaistettavaksi. Tästä kehittyi ajan kanssa juopaa, enkä voinut irrottautua tunteesta, joka alkoi kahlita, kun aloin kirjoittaa.

Kerran koin voimakkaasti, että minun tulee sopia asia pyytämällä anteeksi, johon heti reagoin, etten ole tehnyt (mielestäni) mitään väärää. Kun sitten yksityisviestillä pyysin häneltä anteeksi (jotakin), hän suli! Ja meistä tuli ystävät - kaikki entinen oli pyyhitty pois! Ihmeellinen vapaus virtasi ja valtasi sisimpäni (sisällisen ihmiseni?).

[vilja]

Tavoitinkohan jotain siitä, mitä toit esiin?

JESS!!

Tiesin, että osaat tuon kaiken pukea paremmin kokonaisuudeksi, kuin mitä itse olisin osannut ja myöskin Jumalan Sanalla perustellen.

[kalamos]

Ja asia menee seuraavaksi aivan päälaelleen.
Jos veljellä on jotakin minua vastaan,
niin minun pitää mennä sopimaan hänen kanssaan.

Tällainen on se Jumalan laki, johon mieleni yhtyy
mutta lihani ei sitten ollenkaan.

Kerran jouduin ongelmiin erään nimimerkin kanssa eräällä foorumilla. Hänellä oli lupa sanoa ääneen oma mielipide ikäänkuin oikeana ja minun mielipiteeni joutui yhä uudelleen kyseenalaistettavaksi. Tästä kehittyi ajan kanssa juopaa, enkä voinut irrottautua tunteesta, joka alkoi kahlita, kun aloin kirjoittaa.

Kerran koin voimakkaasti, että minun tulee sopia asia pyytämällä anteeksi, johon heti reagoin, etten ole tehnyt (mielestäni) mitään väärää. Kun sitten yksityisviestillä pyysin häneltä anteeksi (jotakin), hän suli! Ja meistä tuli ystävät - kaikki entinen oli pyyhitty pois! Ihmeellinen vapaus virtasi ja valtasi sisimpäni (sisällisen ihmiseni?).

Kiitos Witness todistuksestasi!