Minut ymmärretään väärin

[Emil]

Minut joko ymmärretään väärin tai sitten ei haluta edes ymmärtää, kun olen monesti liian erikoinen ajatusmaailmaltani tms. ja en osaa vaieta ja olla vain hiljaa. Monesti minut halutaan selvästi hiljentää tai laittaa kuin "kaivoon", jotta en voisi häiritä muiden uskovien oppimia uskomuksia ja kuin häiritä ja epävakauttaa heidän ns. hyvää tunnelmaa ja ilmapiiriä ja sisäistä mielenrauhaa ja johtajauskollisuutta ja oppiuskollisuutta.

En vain sovi uskovien muottiin. En sovi paimenten ja opettajien tahtomaan ja muovaamaan muottiin, mutta vain Jumalan erikoisräätälöimään muottiin sovin, jossa muistan olevani (joskus tarvitsen muistutusta myös) tomua ja en toista parempi, enkä ketään suurempi tai mitenkään parempi, vain erilainen yksilö - joskus vähän liiankin erilainen, jotta en ylpisty tai luule olevani jotain enemmän, kuin mitä olen. Pienuuden ja mitättömyyden kokemus.

Oma tempperamenttini ja lihallisuuteni tuottaa myös yhteentörmäyksiä ja niihin tarvitsen Jumalan apua ja kasvatusta ja koulutusta ja oikeastaan kaikkeen tarvitsen Jumalaa ja Hänen apuaan.

[עֵד]

Eikös apostoli tarkoita 'lähetetty'? Koetko olevasi sellainen?

[Emil]

En oikein tiedä. En koe olevani apostoli. En siis osaa sanoa. Enemmän koen olevani profeetallinen varoittaja mitä se sitten lieneekään, ja onko sellaista tehtävää Raamatussa? Yhdeltä maalliselta ammatiltani olen myös vartija. Henkivartija tietyssä mielessä myös.

Emmekö kaikki uskovina ole kutsuttuja ja lähetettyjä, kuin apostoleiksi? Lähetetty Jumalan toimesta ja Jumalan valtuuttamina kertomaan evankeliumia ja tekemään muutakin mitä Raamattu evankeliumin julistuksen lisäksi kertoo Jumalan tahtovan meidän tekevän. Toki osa on apostoleja ym. maanpäällisissä seurakunnissa, mutta minulla ei edes ole maanpäällistä seurakuntaa, johon kuuluisin. Satunnaisesti uskovien yhteys, kun kaksi tai useampi kanssani koolla Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä. Olen kipuillut asian kanssa, että tulisiko minun perustaa oma julistustyö ja oma seurakunta????