En sitten tiedä, onko tarpeellista keskustella tällaisesta ulkokohtaisesta asiasta kuin ilmaisu; ihmisinä kun emme ole toistemme kopioita, vaikka joskus tuntuu, että kristityt ovat toistensa - klooneja. Etenkin silloin, kun asioista ei ole omakohtaista kokemusta ja valittavaksi jää yleinen mielipide.
Jumala-kuva on parhaimmillaan yhtäaikaa Sana-perusteinen ja henkilökohtainen. Jos voit sanoa Jumalaa Isäksi, olet silloin Hänen (lapsensa). Mutta tällöinkaan ei voi ohittaa Jeesusta, joka antaa uskolle sen omakohtaisuuden - tien, totuuden ja elämän.
Ainakin minua pysähdyttää henkilökohtaiset todistukset ja niillä kohdin suodatan jonkin verran kaanaankieltä tai muita ilmauksia, joita ei aina tule avanneeksi 'suomeksi'. Mutta koska Sana taipuu kaikille kielille, löytyy myös uskolle omakohtaisen kokemuksen ilmauksia. Ja usein niiden kautta joku toinen tulee herätetyksi, vahvistetuksi tai jälleenlöydetyksi.
Tällä foorumilla on monenlaista henkilökohtaista 'tyyliä', ja jokaisen takana on ylhäältä kosketettu ihmispolo. 'Kuuntelen' niin mielelläni, mitä itsekullakin on kirjoitettavaa. Vaikken kaikkea ymmärrä, tulen kosketetuksi sisäisestä palosta ja tuesta, mutta ennenkaikkea ilmaisun omakohtaisuudesta.
Tiesithän, että olet yksi uskovan prototyypeistä, mutta silti ainoa?
Sanotaan, ettei ole kahta samanlaista lumihiutaletta. Vaikka niiden perusmuoto on symmetrinen, niin rakenteen muuttuessa monimuotoisemmaksi kahta täysin samanlaista lumihiutaletta ei ole löydetty, mutta jokin yhteinen piirre, esimerkiksi kulmien jaollisuus, yhdistää samoja muotoja. Kun Jumala näin pitää huolen lumihiutaleista, jotka maahan ehdittyään sulavat, kuinka paljoa ennemmin Sinusta, Hänen luomistyönsä kruunusta!
