Sairauden ymmärtäminen
En ole oikea ihminen kirjoittamaan sairauden oikeellisuudesta, tiedän. Uskallan kuitenkin ilmaista ajatukseni ja rukoukseni asiassa.
Sairaalle sanotaan myötätuntoisia sanoja ja niin kuuluukin. Se on läsnäoloa ja tukemista. Mitään katteettomia lupauksia paranemisesta kukaan ei halua lausua tai kuulla.
On varmaan totta, että myös Uuden Testamentin sairaat ovat saaneet osakseen lähimmiltään myötätuntoa. Vanhemmat ovat kaiketi silloinkin joutuneet hyväksymään lapsensa parantumattoman sairauden ja hoivanneet läheisiään, mutta silti: Kun Jeesus oli lähialueella, Hänen luokseen saavuttiin ja Häntä jopa lähetettiin hakemaan, että Hän parantaisi.
Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki. Luuk. 6:19
On oikein ja soveliasta rukoilla sairaan parantumista kohdennetusti ja vedoten siihen, että Jeesuksella on yhä sama valta ja voima koskettaa. Lisäksi Hän on muutakin nyt kuin ollessaan maan päällä: Hän totisesti on voittanut saatanan ja sovittanut meidät Jumalan kanssa tehdäkseen meidät vapaiksi ja Hän istuu Isän, Jumalan oikealla puolella ja elää rukoillakseen puolestamme (Hepr. 7:25) ja Hän on antanut meidän sydämiimme lapseuden Hengen, joka huutaa ’Abba, Isä’ (Room. 8:15).
Hän, joka kykenee tekemään ihmisestä uskovan kuultuaan vilpittömän rukouksen, Hänkö jättäisi kuulematta, kun rukoilemme tuntemamme henkilön sairastumisen puolesta?
Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi? Ps. 94:9
Jumala yksin tietää, mikä on sairauden yhtälö ja sen merkitys kokijalleen kuin läheisille, minkä vuoksi olkaamme kärsivällisiä, kun vastaus näyttäisi viipyvän. Rukoile asian etenemistä.
Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy. Hab. 2:3
Sairaalle sanotaan myötätuntoisia sanoja ja niin kuuluukin. Se on läsnäoloa ja tukemista. Mitään katteettomia lupauksia paranemisesta kukaan ei halua lausua tai kuulla.
On varmaan totta, että myös Uuden Testamentin sairaat ovat saaneet osakseen lähimmiltään myötätuntoa. Vanhemmat ovat kaiketi silloinkin joutuneet hyväksymään lapsensa parantumattoman sairauden ja hoivanneet läheisiään, mutta silti: Kun Jeesus oli lähialueella, Hänen luokseen saavuttiin ja Häntä jopa lähetettiin hakemaan, että Hän parantaisi.
Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki. Luuk. 6:19
On oikein ja soveliasta rukoilla sairaan parantumista kohdennetusti ja vedoten siihen, että Jeesuksella on yhä sama valta ja voima koskettaa. Lisäksi Hän on muutakin nyt kuin ollessaan maan päällä: Hän totisesti on voittanut saatanan ja sovittanut meidät Jumalan kanssa tehdäkseen meidät vapaiksi ja Hän istuu Isän, Jumalan oikealla puolella ja elää rukoillakseen puolestamme (Hepr. 7:25) ja Hän on antanut meidän sydämiimme lapseuden Hengen, joka huutaa ’Abba, Isä’ (Room. 8:15).
Hän, joka kykenee tekemään ihmisestä uskovan kuultuaan vilpittömän rukouksen, Hänkö jättäisi kuulematta, kun rukoilemme tuntemamme henkilön sairastumisen puolesta?
Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi? Ps. 94:9
Jumala yksin tietää, mikä on sairauden yhtälö ja sen merkitys kokijalleen kuin läheisille, minkä vuoksi olkaamme kärsivällisiä, kun vastaus näyttäisi viipyvän. Rukoile asian etenemistä.
Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy. Hab. 2:3